Yritys elvyttää valhe Israelista rasistisena maana

Joka vuosi nousee ääniä, jotka yrittävät leimata Israelin johtajat rasisteiksi. Kuuluisin näistä Israel-vastaisista syytöksistä oli YK:n yleiskokouksessa marraskuussa 1975 tekemä päätös leimata sionismi, juutalaisten kansallinen vapausliike, rasistiseksi.

Chaim Herzog, Israelilaisten suurlähettiläs YK:ssa siihen aikaan, vastasi kaikkien juutalaisten puolesta sanoen, että päätös perustui vihamielisyyteen, valheisiin ja ylimielisyyteen. Siltä puuttui täysin moraalinen ja laillinen pohja.

Seisoessaan YK:n yleiskokouksen edessä, Herzog repi päätöksen kahtia. Joulukuussa 1991 sionismin määritteleminen rasismiksi kumottiin virallisesti YK:n yleiskokouksen taholta, pitkälti Yhdysvaltain diplomaattisten ponnistelujen ansiosta.

Merkittävä Lähi-Idän tutkija professori Bernard Lewis Princetonin yliopistosta kirjoitti Foreign Affairs-lehdessä lokakuussa 1976, että päätökseen vaikuttivat tietyt arabimaat, mutta se oli erityisesti Neuvostoliiton tuote. Neuvostoliitto oli oppinut juutalaisvastaisen propagandan tehokkuuden edistäessään omia globaaleja tavoitteitaan.

Mutta vuonna 1991 jopa Neuvostoliitto äänesti YK:n enemmistön kanssa valheen kumoamista – valheen, jonka he itse olivat keksineet ja levittäneet maailman laajuisesti.

Tänään Israelin ja rasismin kytkemistä toisiinsa ei löydy vain ainoastaan YK:sta. Valitettavasti, sitä tapahtui jälleen vuoden 2020 Amerikan presidenttikampanjan yhteydessä, kun senaattori Bernie Sanders syytti pääministeri Netanjahun johtamaa Israelin hallitusta rasistiseksi. Sanders painotti toista kertaa, että Yhdysvaltojen ei tule hyväksyä autoritaarisuutta tai rasismia.

Ehkä hän tiesi, että Israelilla olisi vaikeuksia vastata tähän nykyisen tilanteen vääristelyyn, koska se ei halua sekaantua Amerikan sisäpolitiikkaan. Mutta Israel ei voi, eikä Israelin pidä antaa tällaisten valheiden levitä ilman, että vastaa niihin, siitä huolimatta, että luottaa amerikkalaisiin.

Ne, jotka levittävät valheita Israelista ja rasismista, tietävät kyllä miten tulisi toimia. Eurooppa tänä päivänä käännyttää laivoja täynnä afrikkalaisia, kieltäen heidän saapumisen maihinsa. Se oli Israel, joka auttoi 1980-luvulla 120 000 etiopialaista juutalaista veljeään ja siskoaan halki Sudanin, jotta he voisivat aloittaa uuden elämän Israelissa.

Syyrian sisällissodan aikana, se oli Israel, joka kaikessa hiljaisuudessa avasi rajansa Syyrian pakolaisille tarjotakseen heille kiireellistä sairaanhoitoa. Kuka tahansa, joka vierailee Hadassahin sairaalassa, tai missä tahansa israelilaisessa sairaalassa, näkee miten tuhansia arabeja ja juutalaisia hoidetaan arabi- ja juutalaislääkäreiden toimesta.

Israelilaiset lääkintäjoukot johtivat ponnisteluja Ebolan voittamiseksi Länsi Afrikassa liikutettavilla klinikoilla, jotka lennätettiin paikalle. On ollut israelilaisten periaate niin Israelin työväenpuolueen kuin Likud puolueen aikana tarjota Afrikkaan kehittämisapua sen Mashav-ohjelman aikana. Se oli pääministeri Netanjahu, joka asetti Afrikan tärkeäksi prioriteetiksi hänen säännöllisillä vierailuillaan mantereelle vuodesta 2016 lähtien.

Syytöksiä Israelin rasistisuudesta on tehty vahvasti liioitellen ilman, että on paneuduttu asiaan tarkemmin. Onko rasismia hyväksyä potilaaksi keitä tahansa rotuun, uskontoon tai taloudelliseen tilanteeseen katsomatta?

Rauha Lähi-Idässä tulee voittamaan, mutta sen tulo viivästyy, jos valheet Israelista jatkavat leviämistään ja juutalaisvaltiota mustamaalataan niiden taholta, joiden pitäisi osata toimia oikein.

Lähde: Jerusalem Center for Public Affairs: Dore Gold: The Attempt to Revive the False Charge that Israel Is Racist