Rony Smolar – Israel-uutisviikko 9.9.2024

Pääministeri Benjamin Netanjahun otettua kuuluvamman ja keskeisemmän osan Gazan sodasta pitkään käydyissä tulitaukoneuvotteluissa, hän oli ajamassa itsensä poliittisesti yhä ahtaammalle. Se alkoi viikko sitten lyhyeksi jääneellä yleislakolla, millä keskusammattiliitto halusi painostaa hallitusta tehokkaampiin toimiin sodan päättämiseksi sekä panttivankien vapauttamiseksi. Siitä lähtien on eri puolilla maata jokaisena iltana järjestetty raivoisia mielenosoituksia, joihin jopa yli puoli miljoonaa on osallistunut ja, joissa Netanjahu ja hänen muutamat radikaalioikeistoa edustavat ministerinsä ovat olleet kohteina. Päällimmäiseksi noussut panttivankien kohtalo on raivostuttanut ihmisiä sen jälkeen, kun kuusi surmattua panttivankia oli viime lauantaina löytynyt Gazan tunneliverkostosta.

Tutkimuksissa selvisi, että heidät oli israelilaisjoukkojen lähestyessä ammuttu useita kertoja lähietäisyydeltä. Saman kohtalon pelätään odottavan myös niitä 101:tä, jotka edelleen ovat Gazan vankeudessa, kun Netanjahun asenne sodan päättämiseksi näyttäytyy vain poliittisena viivyttelynä. ”Olet hylännyt omaisemme, lapsemme”, luki julisteissa. Siksi mielenosoituksissa on nähty näytöshautajaisia Israelin lippuun peitettyine arkkuineen.

Myös politiikan ulkopuolella pysyttelevä presidentti Isaac Herzog ilmaisi israelilaisten huolen arvostelemalla pitkittyneitä sopimusneuvotteluja.

Vankien epätoivoisten omaisten kerrottiin jopa kääntyneen Washingtonissa Valkoisen talon puoleen, jotta presidentti Joe Bidenin hallinto kävisi neuvotteluja Israelin puolesta, kun ne Netanjahun syyksi nähdään vain pitkittyneen. Siitä saatiin esimerkki viime maanantaina, kun Netanjahu televisiopuheessaan todisteli, miten oikeana hän pitää sodan ja neuvottelujen nykyistä johtamista. Samalla hän painotti Egyptin rajaa Gazan puolella myötäilevän Philadelfia-käytävän strategista merkitystä Israelille ja siksi se hänen mukaansa tuli säilyä Israelin hallussa.

Netanjahu on siinä oikeassa, että Hamas on vuosia ja Egyptin estämättä kaivanut Gazan puolelle ulottuvia salakuljetuskäytäviä, joiden kautta on kulkeutunut aseita, ammuksia, sotatekniikkaa sekä ajoneuvoja. Käytäviä ovat käyttäneet myös Hamasin johto ja perheenjäsenet, jotka vapaasti ovat kyenneet liikkumaan tuolta ahtaalta ja lähes suljetulta alueelta. Mutta tämä on tapahtunut juuri Netanjahun ollessa vallassa, moittivat vastustajat.

Heti tuon Netanjahun televisiopuheen jälkeen myös kaksi Israelin asevoimien edellistä komentajaa ja nykyistä oppositiojohtajaa antoivat omissa televisioesiintymisissään Netanjahulle ytimekkään oppitunnin tuon käytävän todellisesta merkityksestä Israelin turvallisuudelle. He totesivat, ettei Philadelfia-käytävä saisi olla esteenä sopimuksen syntymiselle, sillä israelilaisjoukot voisivat hyvinkin palata sinne, jos turvallisuustilanne sitä vaatisi. Siksi panttivankien kohtalo ratkeaisi neuvotteluilla eikä uhkailemalla.

Myös Israelin monet turvallisuusasiantuntijat torjuivat Netanjahun liioitelluksi katsotun väitteen, minkä mukaan luopuminen Philadelfia-käytävästä saattaisi vaarantaa koko Israelin olemassaolon. Väitettä pidetään Netanjahun huonona neuvottelutaktiikkana.

Israelilaiset ovat hämmästelleet Netanjahun tinkimätöntä asennetta, mikä näyttäytyi asiasta suoritetussa tuoreessa mielipidemittauksessa, kun enemmistö vastanneista katsoi vankien vapauttamisen merkittävästi tärkeämpänä tavoitteena kuin Philadelfia-käytävän säilyttämistä Israelilla. Siten vankien omaisilla on täysi syy vaatia hallitukselta myös vaikeita päätöksiä.

Viikolla kuuluikin pääministerin kansliasta uutta tietoa, minkä mukaan Philadelfia-käytävästä voitaisiin sopimuksen edistämiseksi osittain luopua. Samalla Israelin kerrottiin korjaavansa taistelutaktiikkaansa siten, että se estäisi panttivankien surmaamisen. Nimittäin viimeisimpään tapahtumaan liittyen armeijan selvityksessä ilmeni, että Hamas oli Gazan tunneliverkoston aukkoihin sijoittanut tähystäjiään varoittamaan lähestyvistä israelilaisjoukoista, jolloin tunneleissa olleet Hamasin joukot olivat ennen pakenemistaan ehtineet surmata hallussaan olleet kuusi panttivankia.

Armeija on sodan alkamisesta saakka ollut tietoinen, että tunneliverkosto muodostaa joukoille melkoisen ansan ja siksi sitä on pääasiassa tuhottu ilmapommituksin. Tiedustelutietoihin perustuen etsintäpartioita on nyt ohjeistettu olettamuksella, että panttivankeja saattaa olla niillä alueilla, joista Israelin armeija ei vielä ole Hamasia lyönyt. Sen lisäksi vankeja säilytetään nyt pääasiassa tunneleissa, kun suuri osa maanpäällisistä rakennuksista on tuhoutunut ja jäljellä olevat ovat israelilaisjoukkojen tarkkailtavina.

Presidentti Bidenin hallinnon edustajat ovat viime päivinä ottaneet keskeisen osan edenneiksi kuvatuissa neuvotteluissa ja vakuuttaneet sopimuksen olevan aivan lähipäiviä syntymässä, kun ehdoista 90% oli ulkoministeri Antony Blinkenin mukaan jo sovittu. Mutta Israelissa on ihmetelty tätä toiveikkuutta, kun viikon loppupuolella näköpiirissä oli jo umpikuja. Siihen ovat omalta osalta vaikuttaneet Netanjahun julkisuudessa neuvottelutaktiikkana esittämät mielipiteet, kuten ettei Hamasille annettaisi mitään myönnytyksiä ja ettei Israel suostuisi vetäytymään Gazasta eikä luopumaan alueen turvallisuustilanteen yleisvalvonnasta. Vastaavasti Hamasin kerrotaan uhmakkaasti torjuvan kaiken sovitteluratkaisun.

Mutta Yhdysvallat on turhautunut Netanjahun vitkutteluun, mikä kuului myös presidentti Bidenin vastauksesta, kun häneltä kameroiden edessä viime viikolla tiedusteltiin, oliko Netanjahu tehnyt riittävästi vankien vapauttamiseksi. Vastaus oli lyhyt ja napakka: no eli ei, kun Netanjahun ulostulojen katsotaan vain vaikeuttaneen sovitteluyrityksiä. Biden on kuitenkin vakuuttanut maansa jatkavan ponnistelujaan, sillä vaihtoehtona nähdään Gazan sodan leviävän laajemmaksi yhteenotoksi Lähi-idässä.

Israelissa on kuitenkin ihmetelty, miksi liittolainen Yhdysvallat ei kyllin tunnu ottavan huomioon Israelin turvallisuustarpeet, vaan painostaa sopimukseen Israelia enemmän kuin sodan aloittanutta Hamasia ja sen Gazassa yhä olevaa johtajaa Jihye Sinwaria. Siltä se saattaa näyttäytyä, kun Yhdysvalloilla ei ole suoraa puheyhteyttä Hamasiin, jolloin viestitys tapahtuu kahden välittäjänä toimivan arabimaan, Egyptin ja Qatarin kautta.

Yhdysvalloilta odotettiin nyt viikonvaihteessa lopullista sopimusesitystä, mutta Hamasin tiukennettua uudelleen ehtojaan Yhdysvallat päätti ottaa taka-askeleen, jottei se näyttäisi epäonnistuneen sovitteluyrityksessään, kun lopputuloksen nähdään vaikuttavan myös marraskuussa pidettäviin presidentinvaaleihin. Siksi nähtäväksi jää pystyvätkö Egypti ja Qatar lähipäivinä painostamaan Hamasia, jolla ei ole mitään hävittävänään.

Toisaalta Yhdysvaltojen turhautuneisuus voisi löytyä ”ota tai jätä”- tarjouksesta, jota viime hetkellä ovat työstäneet Yhdysvaltain ylimmät kenraalit sekä keskustiedustelupalvelun CIA:n johtajat.

Washingtonissa kerrottiin kuitenkin lauantai-iltana liikkuvan arvioita, joiden mukaan Gazasta ei päästäisi sopimukseen ennen Yhdysvalloissa pidettäviä vaaleja.

Uhkaava umpikuja huolestuttaa myös Israelin läntisiä liittolaisia ja mm presidentti Herzog ja Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steimmeier kävivät viikolla puhelinkeskustelun ja Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock poikkesi neuvottelumatkalle Israeliin. Loppuviikolla myös Yhdysvaltain armeijan esikuntapäällikkö kenraali Michael Kurilla palasi neuvotteluihin Israeliin.

Israeliin halusi myös EU:n ulkoasioiden korkea edustaja eli ulkoministeri Josip Borrell, mutta hänet tunnetaan siellä hyvin kriittisistä jopa vihamielisistä lausunnoistaan, ja siksi hänet torjuttiin ja toivotettiin tervetulleeksi myöhemmin syksyllä, jolloin hänen virkakautensa olisi kuitenkin jo päättynyt.

Gazan sodan seurauksena kansainvälisen arvostelun kohteeksi joutunut Israel on viime aikoina ajautunut diplomaattisiin selkkauksiin myös joidenkin kriittisten Euroopan valtioiden kanssa. Huomiota herättävin on suhde Norjaan, joka on joutunut sulkemaan palestiinalaisalueilla, siis lähinnä Jordanjoen länsirannalla, olevan edustustonsa Israelin evättyä norjalaisdiplomaattien diplomaattistatuksen.

Suhteiden alamäki alkoi Norjan tunnustettua keväällä Palestiinan valtion yhdessä Espanjan ja Irlannin kanssa. Israelin päätöstä pidetään takaiskuna nk. Oslon rauhanprosessille, mikä edelleen voimassa olevana tähtää palestiinalaiskysymyksessä kahden valtion ratkaisumalliin.

Israelin rajanaapurina ja rauhankumppanina Egypti tarkkailee tilanteen kehittymistä Gazassa, sillä alueella on sille strateginen merkitys. Siksi Egyptin armeijan komentaja Ahmed Fathy Khalifa teki viime viikolla yllättävän tarkastuskäynnin Gazan rajalle ja erityisesti Egyptin puoleiseen Rafahin rajakaupunkiin. Egyptiläisessä tiedotteessa todettiin kenraali Khalifan tutustuneen raja-alueen turvallisuustilanteeseen ja ottaneen kantaa Israelin vaatimukseen jäädä valvomaan ongelmaksi tullutta Philadelfia-käytävää, mitä Egypti pitää maiden rauhasopimuksen vastaisena.

Kenraalin vierailu osui yhteen Egyptin lehdistössä julkaistujen poikkeuksellisen kriittisten kirjoitusten kanssa Netanjahusta, jonka asenteen todettiin sabotoivan käytäviä sopimusneuvotteluja. Tällainen kirjoittelu on ollut mahdollista vain Egyptin valtionjohdon suostumuksella, todettiin Lähi-idän arabimediassa.

Egyptin suhtautumista ei vielä ole kuulunut brittiläisen yleisradioyhtiön BBC:n lauantai-iltana kertomaan uutiseen, minkä mukaan Israel olisi salaa ja nopeasti asfaltoinut Philadelfia-käytävän partiointikuntoon korostamaan sen säilymistä Israelilla. Israelilla ei kuitenkaan olisi varaa vaarantaa tärkeitä Egyptin-suhteitaan, joiden takaajana kummankin maan liittolaisena Yhdysvallat toimii.

Gazan tulitauon sivuraiteella odottaa paraikaa Israelin ja Saudi Arabian suhteissa toivottu lähentyminen, mitä Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken on pitänyt mahdollisena. Gazan tulitauosta sopimisen lisäksi siihen on Saudi Arabian mielestä mahdollisuus mutta siihen liittyisi arabimaailman tuttu vaatimus Israelin vetäytymisestä nk. kuuden päivän sotaa vuonna 1967 edeltäneille rajoille, mukaan lukien itä-Jerusalem. Israel toivoo Saudi Arabialle turvatakuut antaneen Yhdysvaltojen kuitenkin onnistuvan etäännyttämään tätä arabiliittolaistaan tuosta vaatimuksesta, mikä onnistuessaan toisi melkoisen muutoksen Lähi-itään.

Vauras Saudi Arabia on keskeinen vaikuttaja arabi- ja muslimimaailmassa, minkä lisäksi sen maaperällä sijaitsee islamin kaksi pyhintä paikkaa, Mekka ja Medina.

Vaikka huomioni tässä raportissa on ollut muualla, yhteenotot ovat jatkuneet Israelin pohjoisrajalla, missä Hizbollahin joukkojen tulitus yli rajan moukaroi tyhjiksi jätettyjä israelilaisia taajamia. Ja rauhattomalla ja palestiinalaisia uhreja vaatineella Jordanjoen länsirannalla ja siellä Jordanian ja Israelin rajanylityspaikalla surmattiin eilen terrori-iskussa kolme israelilaista siviiliä, minkä seurauksena Israel sulki kaikki rajanylityspaikkansa.

Ja vielä eilen päättyneistä kesäparalympialaisista Pariisissa. Israelin mitalisaalis oli kymmenen; neljä kultaa, kaksi hopeaa ja neljä pronssia.

RONY SMOLAR