Rony Smolar – Israel-uutisviikko 9.9.2019

Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:15 ja 21:10.

Israelin kulunut mediaviikko täyttyi nopeasti vaalimainoksilla, kun niiden virallinen aloittaminen viime viikolla sallittiin radiossa ja televisiossa. Puolueet olivat olleet lähtökuopissa jo viikkoja ja mm. verkkoon oli vaalipropagandaa ilmaantunut jo päiviä aikaisemmin. Sen lisäksi puolueet olivat huomion saamiseksi syöttäneet julkisuuteen monenkirjavia juoruja, valeuutisia ja äänestäjiä harhauttaneita vääristeltyjä ääni- ja kuvatallenteita.

Panokset ovat korkeat ensi tiistaina pidettävissä toisissa, vajaan puolen sisällä pidettävissä ennenaikaisissa vaaleissa ja siksi poliittinen lämpötila on viime päivinä ollut koholla.

Yhtenä syynä on se, että yleisen käsityksen mukaan, myös nämä vaalit ovat päättymässä oikeiston ja oppositiossa nyt olevan vasemmiston tasapeliin, mikä taas kerran näyttää olevan esteenä enemmistöhallituksen muodostamiselle.

Siksi Israelin poliittinen ilmasto on viime päivinä täyttynyt mitä erilaisimmista koalitiovaihtoehdoista, sillä kolmansiin ennenaikaisiin vaaleihin ei maalla ole varaa, varsinkaan, kun myös ne tuskin tuovat ratkaisua umpikujaan.

Israelilaiset näkevät nämä vaalit lähinnä maan pisimpään toimineen pääministerin Benjamin Netanjahun selviytymiskamppailuna, missä vain vaalivoitto voisi pelastaa hänen poliittisen uransa sekä estää hänet odottavilta korruptiosyytteiltä.

Kovan ristivedon johdosta Netanjahun hallituksessa on kevään aikana ovi käynyt tiuhaan ja tällä hetkellä Netanjahu pitää itsellään neljä ministerinsalkkua, mikä kertoo niin vallan keskittämisestä kuin epäluuloisuudesta.

Netanjahun lähipiiri mitä ilmeisimmin tunnistaa päivä päivältä yhä tuskallisemmaksi käyvän tilanteen ja siksi hänen tuekseen on viime aikoina asettunut poliittisesti aktivoitunut 24-vuotias Avner-poika, joka kärkevillä nettikirjoituksillaan armotta iskee hänen isänsä kilpailijoita vastaan. Kirjoituksia on arvosteltu nuoren miehen häikäilemättöminä vihanpurkauksina, kun niiden kohteiksi ovat joutuneet opposition pitkän linjan poliitikkoja. Jopa vuonna 1995 murhatun pääministerin Jizhak Rabinin muistoa hän on loukannut. Varmuuden vuoksi Isä-Netanjahu ilmoitti eilen ottavansa välimatkaa poikansa poliittisiin mielipiteisiin.

Israelissa on ehditty varoittaa nuoresta Netanjahusta, jonka äärioikeistolaisia näkemyksiä ja vihakirjoituksia on pidetty jopa vaarallisempina kuin Rabinin murhanneen Jigal Amirin.

Mutta israelilaiset ovat lähinnä keskittyneet irvailemaan pääministeri Netanjahun pyrkyä hinnalla millä hyvänsä hakeutua kansainväliseen valokeilaan juuri ennen vaaleja. ”Hän haluaa esiintyä voittamattomana ja maailmalla tunnustettuna valtiomiehenä, vaikka hänen kotinsa on ilmiliekeissä”, arvosteli Netanjahun eräs puoluetoveri.

Viime viikolla Netanjahu lensi Lontooseen tapaamaan omien vaikeuksiensa keskellä ollutta pääministeri Boris Johnsonia, jolta liikeni israelilaisvieraalle vain puoli tuntia. Tosin, vuorokauden mittaisen vierailunsa aikana Netanjahu ehti tavata Lontoossa samanaikaisesti olleen Yhdysvaltain uuden puolustusministerin Marc Esperin ja aiheena oli Iran sekä tilanne Persianlahdella.

Ja lähipäivinä Netanjahun on määrä lentää Venäjän Sotchiin, missä hän tapaa presidentti Vladimir Putinin. Ja myös tämä matka on arveltu kytkeytyvän lähestyviin vaaleihin, kun Netanjahun tähtäimessä ovat Israelin sadat tuhannet venäjänkieliset äänestäjät. Mutta esillä uskotaan olevan myös vakavammat asiat, kuten tilanne Syyriassa sekä iranilaisten läsnäolo siellä.

Israel on pitänyt oikeutenaan iskeä iranilaiskohteisiin Syyriassa, mikä on edellyttänyt siellä olevien venäläisjoukkojen ja Israelin sotilasesikuntien keskinäistä koordinointia. Putinin tapaamiset ovat myös aikaimmin osoittautuneet Israelille hyödyllisiksi.

Netanjahun ja Putinin edellinen tapaaminen oli huhtikuussa ja myös silloin muutama päivä ennen tuolloin pidettyjä ennenaikaisia vaaleja.

Kokenut Netanjahu tunnetaan kovana ja taitavana poliittisena pelurina, mistä Suomessa viime viikolla saatiin parempi käsitys, kun Yle näytti hänestä pitkän dokumentin, ”Kuningas Bibi”, joksi Netanjahun lähimmät kannattajat häntä kutsuvat.

Lähes joka viikkoisilla yhteenotoilla Gazan rajalla sekä viime viikkoina tapahtuneilla terrori-iskuilla Jordanjoen länsirannalla on yhdessä Lähi-idän yleistilanteen kanssa vaikutuksensa Israelin vaaleihin. Erityisesti Iranin muodostama turvallisuusuhka, jopa olemassaoloa vaarantava uhka, on vaalikeskusteluissa jatkuvasti esillä.

Myös Israelin arabinaapurit seuraavat tätä keskustelua, sillä monet merkit viittaavat Israelin ennaltaehkäisevään iskuun johonkin iranilaiseen sotilaskohteeseen. Niitä löytyy Israelin rajojen tuntumassa mm. Libanonissa ja erityisesti Syyriassa, minne Irakin rajan läheisyyteen Iranin on amerikkalaisten tiedustelulähteiden mukaan nähty rakentavan joukoilleen suurtukikohtaa.

Sen lisäksi ydinasetta tavoittelevan Iranin uhkaus nopeuttaa uraanin rikastusta kehittämällä uusia rikastukseen käytettäviä sentrifugeja, ärsyttää Israelia.

Vastikään on lisäksi käynyt ilmi, ettei Iran salli kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tarkastajia niihin piilossa olleisiin ydinlaitoksiin ja varastoihin, joita Netanjahu viime syksynä YK:n yleiskokouksessa havainnollisesti paljasti. Käsillä on ensimmäinen kerta sitten kansainvälisen ydinsopimuksen voimaanastumisen vuonna 2016, kun Iran kieltäytyy yhteistyöstä IAEA:n kanssa. Nyt se nähdään Iranin tietoisena päätöksenä poistua sopimuksesta. Järjestön varapääjohtaja onkin juuri matkalla Iraniin selvittämään asiaa.

Israel on toistuvasti painottanut, ja myös toteennäyttänyt, että Iran jatkuvasti harhauttaa kansainvälistä yhteisöä ja että sopimuksesta huolimatta maalla on käynnissä salainen ydinaseohjelma. Iranin asenteesta kertoo myös se, että brittilaivaston heinäkuussa Gibraltariin pysäyttämä öljytankkeri on vapauduttuaan ja vastoin Iranin sitoutumista sittenkin aikeissa purkaa 130 miljoonan dollarin arvoisen raakaöljylastinsa EU:n pakotteiden piirissä olevaan Syyriaan. Tämän ovat Välimeren itäosan yllä liikkuvat tiedustelusatelliitit viime päivinä havainneet.

Tässä Iranin kansainvälistä yhteisöä harhauttavassa taktiikkapelissä Israelin mielestä kuvaan ei istu presidentti Donald Trumpille suunniteltu tapaaminen Iranin virkaveljen kanssa. Tätä ajaa Ranskan presidentti Emmanuel Macron, joka on Iranin ydinsopimuksessa pysymiseksi aikeissa tarjota sille ulkomaankaupan käymiseen 15 miljardin dollarin pankkitakauksen.

Pääministeri Netanjahu, joka on ollut yhteydessä Macroniin, on tähän vastannut, ettei aika ole neuvotteluille eikä myönnytyksille nyt oikea ja että Iranin salailusta ja harhautustaktiikasta olisi jo pitänyt ottaa oppia.

Israel ei kuitenkaan halua hakeutua kiistoihin presidentti Trumpin kanssa, sillä syksyn aikana on odotettavissa amerikkalaisten pitkään valmistellun Lähi-idän rauhansuunnitelman julkistaminen. Siinä Israel uskoo näkyvän maiden läheinen liittosuhde, minkä toivotaan suunnitelmassa esiintyvän vain vähäisinä myönnytyksinä palestiinalaisille.

Suunnitelman keskiössä olevan palestiinalaiskysymyksen ratkaisu on viime aikoina jo ehtinyt puhuttaa Lähi-idässä ja myös muualla. Mm arabiveljiä avokätisesti vuosia avustanut rikas öljyvaltio Saudi Arabia on todennäköisesti Yhdysvaltojen toivomuksesta astunut esiin, kun ei kovin itsenäisenä pidetty paikallinen lehdistö on julkaissut kirjoituksen, missä kehotetaan saudiavusta vuosikymmeniä suuresti nauttinutta Jordaniaa käymään Israelin kanssa neuvotteluja palestiinalaiskysymyksestä.

Samalla kirjoituksessa vihjailevasti muistutetaan Jordanian alueen muodostavan 78% alkuperäisestä brittien hallitsemasta Palestiinasta ja että tämän pienen kuningaskunnan asukkaista 80% on palestiinalaisia.

Kirjoittajan mukaan Jordania on palestiinalaisvaltio, mitä maan kuningas ei suostu tunnustamaan. Uusia ajatuksia sisältävä kirjoitus muistuttaa Jordaniaa myös siitä, että muslimimaailman kolmanneksi pyhimmän Jerusalemin Temppelivuoren hallinta on annettu Jordanialle ja että siellä sijaitseva al-Aqsan moskeijan ylläpidosta ja kunnostustöistä on yli seitsemän vuosikymmentä vastannut saudien kuningashuone.

Nämä kaikki Jordania olisi vaarassa menettää, ellei maan kuningas suostuisi osallistumaan neuvotteluihin palestiinalaisten kohtalosta.

Tunnettuahan on, että Saudi Arabia hallinnoi alueellaan sijaitsevia muslimimaailman kaksi pyhintä kohdetta, Mekkaa ja Medinaa.

”Vuosisadan rauhansuunnitelmaksi” kuvattu presidentti Trumpin esitys julkistettaneen pian Israelin vaalien jälkeen, kun maan sisäpoliittiset voimasuhteet ovat selvillä. Jotain suunnitelman sisällöstä kertonee se, että Israel saattaa joutua perääntymään jostakin turvallisuuteensa liittyvästä, sillä aivan viime päivinä on liikkunut arvailuja, että Yhdysvallat harkitsee Israelin turvaksi yhteistä puolustusliittoa.

Myös muita arvailuja ja huhuja liikkuu Atlantin molemmin puolin ja niistä viimeisin käsittelee Israelin itsenäistymisestä saakka pakolaisina olevien palestiinalaisten sijoittamista muualle, jopa Lähi-idän ulkopuolelle. Ehkä merkittävimmän, mutta yhä vahvistamattoman tiedon mukaan Yhdysvaltojen pohjoinen naapuri Kanada olisi rauhansuunnitelmassa valmis vastaanottamaan jopa 100.000 palestiinalaista; 60.000 Syyriasta ja 40.000 Libanonista. Tämä arabimaailmasta lähtenyt tieto on merkittävä, sillä Kanada on jo vuosia ollut Lähi-idästä poismuuttaneiden palestiinalaisten suosikkikohde.

Myös muita maita olisi näiden epävirallisten tietojen mukaan valmiita avaamaan ovensa palestiinalaisille. Sellaisina on mainittu mm. Belgia, Ranska ja Espanja.

Ja lopuksi: Lähes uskomattomalta kuulostavana uutinen viime viikolta kertoo, että pitkään ja veriseen sisällissotaan juuttunut Syyria isännöi paraikaa arabimaailman vanhinta messutapahtumaa, Damaskoksen kansainvälisiä messuja.

Vuodesta 1954 lähtien ja nyt 61. kertaa järjestetyt messut ovat houkutelleet arabimaailmasta näytteilleasettajia, jotka avoimesti uhmaavat Syyrialle määrättyjä talouspakotteita. Messutapahtuman vanavedessä lisäksi Abu Dhabi on Yhdysvaltojen harmiksi päättänyt avata uudelleen diplomaattisen edustustonsa Damaskoksessa.

Yhdysvallat oli yrittänyt pitää Persianlahden liittolaismaat poissa näiltä messuilta, mutta mm. Arabiemiirikunnista on kuitenkin saapunut 40 näytteilleasettajaa. Muuten, messut ovat vain varjo entisestä maineestaan.

Sisällissodan kuuden ensimmäisen vuoden jälkeen avatuilla messuilla Syyrian presidentti Bashar al-Assad haluaa mitä ilmeisimmin viestittää kaiken olevan maassa palaamassa normaaliksi. Näytteilleasettajia arvosteleva Yhdysvallat ei kuitenkaan pidä normaalina sitä, että Assadin joukot surmaavat maan omia siviilejä.

Persianlahden arabimaat vastaavat Yhdysvaltojen arvosteluun toteamalla, että messutapahtumaan osallistumisella ne torjuvat Iranin vaikutusvallan leviämistä hajaannustilassa olevassa Syyriassa.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

Rony Smolar