Rony Smolar – Israel-uutisviikko 9.12.2019

Suomessa viime päivinä koettu hallitusdraama on tuttuakin tutumpi ilmiö Israelin sisäpolitiikassa ja paraikaa siellä eletään lähes vuoden kestäneessä hyvin monipolvisessa hallituskriisissä. Mutta molemmissa maissa demokratialla eli kansanvallalla on hintansa.

Siksi ei ollut ihme, että viime viikolla Suomen hallituskriisistä kerrottiin laajalti Israelin uutisissa. Syyksi mainittiin pääministeri Antti Rinteen kompurointi valtiojohtoisen postilaitoksen ongelmissa.

Mutta Israelissa hallituksen muodostaminen ei kiireellisyysjärjestyksessä sittenkään näytä olleen maan johdon mielessä, kun kesken kriittisimpiä tunnusteluyrityksiä pääministeri Benjamin Netanjahu päätti matkustaa Portugaliin tapaamaan siellä vierailulla ollutta Yhdysvaltojen ulkoministeriä Mike Pompeoa.

Hyvin tärkeäksi kuvatun tapaamisen uskotaan liittyneen yleisen turvallisuustilanteen kiristymiseen ja erityisesti Iraniin, mihin Netanjahu viittasi todetessaan talouspakotteiden selvästi vaikuttaneen maan johdon asemaan. Viime kuun laajoissa mielenosoituksissa turvallisuusjoukkojen arveltiin surmanneen siellä jopa tuhat ihmistä, mikä rajuudessaan kertoo maan johdon tukalaksi muuttuneesta tilasta.

Korostaessaan Yhdysvaltojen Iranin vastaisten talouspakotteiden purevuutta Netanjahu arvosteli kärkevästi Euroopan lepsuilua ja sanoi menettäneen uskonsa EU-maiden haluun seistä talouspakotteiden takana erityisesti nyt, kun pakotteiden kiertämiseen perustettua maksujärjestelmää Instexiä on laajennettu.

Alkuaan Britannian, Ranskan ja Saksan perustama maksujärjestelmä oli tarkoitettu korvaamaan Iranin kanssa käytävän dollariin perustuvan vaihtokaupan, kun siihen viime viikolla Suomen ohella liittyivät Alankomaat, Belgia, Norja, Ruotsi ja Tanska. Kuuden uuden maan liittymistä maksujärjestelmään perusteltiin sitoutumisena Iranin kanssa 2016 tehtyyn ydinasesopimukseen, mistä Yhdysvallat tyytymättömänä yksipuolisesti 2018 vetäytyi.

Netanjahun syvän pettymyksen ymmärtää, kun Iranin on kerrottu lisääntyvästi rikkovan tuota sopimusta. Sen on vahvistanut myös YK:n alainen Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA.

Iranin kasvava uhka on saanut nyt Yhdysvallat keskustelemaan Israelin kanssa yhteisestä puolustussopimuksesta, missä presidentti Donald Trumpin republikaaniystävien on kerrottu olleen aloitteellisia.

Amerikkalaiset näkevät sopimuksen lähinnä strategisena sitoutumisena Israelin turvallisuuteen, mutta se ei rajoittaisi Israelin itsenäistä ja vapaata oikeutta turvata kansalliset etunsa. Siitä Israel on pitänyt kiinni, sillä maa on itsenäisyytensä aikana käynyt sotansa ilman ulkopuolisia asejoukkoja.

Myös sopimusasia oli esillä Netanjahun ja Pompeon välisissä keskusteluissa ja tapaamisen jälkeen Netanjahu kertoi lehdistölle maiden sopineen keskustelun aiheesta jatkuvan.

Israelissa ei niinkään olla oltu innostuneita asiasta eikä armeijan johto ole vielä muodostanut asiasta mielipidettä. Israelin oppositiossa puolustussopimusasiaa on lähinnä pidetty Netanjahun vaaleja edeltävänä poliittisena pisteidenkeruuna.

Mutta Israelin varovaisuuteen uskotaan vaikuttavan Lähi-idän näyttämölle viime vuosina yhä voimaperäisemmin tullut Venäjä, jonka kanssa Israelille on kehittynyt hyvät, joskaan ei kovin luottamukselliset suhteet.

Tiedossa on Netanjahun ja presidentti Vladimir Putinin läheiset suhteet ja tiivis yhteydenpito ja mm. perjantaina miehet olivat muutaman viikon sisällä jo kolmannen kerran puhelinyhteydessä toisiinsa.

Päällimmäisenä keskustelunaiheena uskotaan olleen Netanjahun varmistuminen Israelin ilmavoimien oikeudesta operoida iranilaiskohteita vastaan Venäjän valvomassa Syyrian ilmatilassa.

Netanjahu on viime päivinä käynyt puhelindiplomatiaa myös presidentti Trumpin kanssa, mikä on katsottu hänen pyrkimyksenään osoittaa israelilaisille valitsijoille, että vain hän kykenee käymään korkean tason keskusteluja suurvaltojen johtajien kanssa.

Se ei kuitenkaan ole vakuuttanut oppositiojohtajaa, keskustavasemmistolaista Benny Gantzia, joka moittii Netanjahua yhtenäishallituksen sabotoinnista. Sovittelulle ei juurikaan ole enää aikaa, sillä keskiviikkona puolelta öin hallituksen kokoamiseksi annettu aikaraja umpeutuu ja silloin myös parlamentti hajoaa ja edessä on uudet vaalit, todennäköisesti maaliskuussa.

Näin käynnee ellei lähivuorokaudet tuota ihmeitä. Tiedossa on viime hetken kuumeiset ponnistelut, joihin muutamat kokeneet ja vaikutusvaltaiset poliitikot ovat nyt sitoutuneet.

Suurimpana kompastuskivenä pidetään edelleen korruptiosyytökset saanutta Netanjahua, jota enemmistö israelilaisista ei enää halua hallitusta johtamaan. Lisäksi valtaansa tiukasti takertunutta Netanjahua on moitittu omien etujensa ajamisesta maan etujen kustannuksella.

Jopa hänen läheiset kannattajansa ovat painottaneet hänelle, että on tullut aika siirtyä syrjään, kun alamäki poliittisella uralla on alkanut. Kaksien ennenaikaisten vaalien jälkeen Netanjahu ei ole kyennyt muodostamaan maahan hallitusta eivätkä korruptiosyytteet tuo äänestäjien luottamusta.

Netanjahun kannatuksessa näkyvä alamäki on nyt herättänyt likud-puolueessa vaatimuksia pikaisesta puheenjohtajavaalista, mihin ainoaksi haastajaksi on ilmoittautunut suosiotaan kasvattanut Gideon Saar-niminen poliitikko. Asiaa pohdittiin puolueen johdossa vielä myöhään viime yönä, jotta näköpiirissä oleva vaalitappio torjuttaisiin, mutta ratkaisua ei vielä syntynyt.

Vaalipäivä on Israelissa yleinen vapaapäivä, mistä syntyvä hintalappu yhteiskunnalle on laskettu kymmenissä miljoonissa euroissa. Juuri siksi israelilaiset ovat viime kuukausina, äänekkäämmin kuin aikaisemmin, moittineet kärkevästi poliitikkoja.

Mutta kävi miten kävi, niin viime kuukausien kokemusten uskotaan lopulta puhdistavan Israelin poliittista ilmapiiriä, mitä monet yhteiskunnalliset tarpeet sekä aina ajankohtaiset turvallisuustoimet ovat edellyttäneet.

Valtion monet virastot ovat jo kuukausia toimineet vajaalla teholla ja toimitusministeriön kaudella ne ovat joutuneet tasapainoilemaan budjettivaikeuksien kanssa. Puolustusministeriö on ministeriöistä ainoa, jonka määrärahat on turvattu.

Tuosta tarpeesta muistutti nyt viikonvaihteessa Gazasta uudestaan alkaneet kranaatti-iskut Israelin eteläosiin, missä kolme ihmistä loukkaantui. Egyptin avulla aikaansaatua kolmen viikon rauhallista jaksoa ehdittiin kuvata rohkaisevaksi, kun tavoitteena oli jopa viiden vuoden tulitaukosopimukseen pääseminen Gazaa johtavan Hamasin kanssa.

Israel vastasi Gazan kranaattihyökkäykseen tulittamalla Hamasin kohteita ja samalla pääministeri Netanjahu varoitti, ettei tulitauko pitäisi, jos Israelissa väestö vähän väliä joutuisi hakeutumaan suojaan.

Alati muuttuvasta turvallisuustilanteesta kertoi viime viikolla Jordanissa, Israelin rajan tuntumassa, käydyt taisteluharjoitukset. Niiden seurauksena Israelissa heräsi kysymys, miksi Jordania harjoitteli lännestä tapahtuvan hyökkäyksen varalle, sillä Israelilla ei ole ollut syytä hyökkäillä.

Israelin ja Jordanian suhteet ovat rauhansopimuksesta huolimatta pitkään olleet viileät, mutta Jordanian armeijan harjoittamista torjumaan Israelin hyökkäystä, pidettiin outona ja siksi sitä on viime päivinä pohdiskeltu tarkoin.

Jopa Jordanian kuninkaan Abdullahin kaksi viikkoa sitten julkisuuteen lausuma arvio maiden suhteiden huonosta tilasta ei selitä harjoituksia, sillä Israel arvostaa pitkällä itärajalla vallitsevaa vakautta eikä pyri sitä vaarantamaan.

Jordanian joukkojen harjoittaminen kuninkaan valvonnassa on lähinnä nähty tyytymättömyyden osoituksena Israelin aikeille liittää Jordanjoen länsirannalla olevat siirtokunnat ja muutamat maa-alat itseensä.

Mutta kyseessä uskotaan olevan myös suosiostaan huolestuneen kuninkaan taktiikka pitää aina välillä niskuroivan kansan huomio muualla. Palvelujen supistaminen sekä monet hinnankorotukset ovat aiheuttaneet tuon tuosta mielenosoituksia, joiden kohteena on ollut kuningashuone, jonka ylläpito pienelle ja köyhälle kuningaskunnalle maksaa noin 1.5 miljardia eroa vuodessa.

Israelilaisten huomio on menneellä viikolla ollut myös muualla kuin hallituskriisissä ja turvallisuudessa. Nimittäin, poikkeuksellisen lämpimän ja vähäsateiden marraskuun jälkeen suuresti kaivatut talvisateet ukkoskuuroineen kastelevat nyt jo kolmatta päivää jopa niin, että tulvia on muodostunut eri puolille maata.

Sateiden myötä myös lämpötilat ovat laskeneet ja mm. Jerusalemissa päivälämpötila on hädin tuskin kymmenen yläpuolella, kun se Tel Avivissa on viitisen astetta korkeampi ja Punaisenmeren rantakohteessa Eilatissa vielä 25 asteessa.

Eilatissa hotellien uskotaan joulun ja juutalaisen valonjuhlan Hannukan johdosta täyttyvän erityisesti tänä vuonna, kun nuo pyhät asettuvat juuri samoille päiville. Tosin, Hannukan vietto kestää kaikkiaan kahdeksan päivää.

Viime viikolla suurta huomiota Israelissa sai myös Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ensimmäinen vierailu toisen maailmansodan aikaisessa Auschwitzin keskitysleirissä Puolassa.

Israelin lehdistössä painotettiin vuodesta 2005 lähtien liittokanslerina olevan Merkelin vierailun todellakin olleen häneltä ensimmäinen tuhoamisleirissä, missä natsi-Saksa surmasi yli miljoona ihmistä, valtaosa juutalaisia.

Merkel on monta kertaa nähty vierailevan Jerusalemissa sijaitsevassa holokaust-museossa Yad Vashemissa ja siksi hänen pitkän hallintokautensa loppupuolelle ajoittunutta vierailua Auschwitziin aluksi epäiltiin.

Nykyään avomuseona sekä toisen maailmansodan uhrien muistomerkkinä Auschwitzin leiri toimii Saksasta tulevien avustusten varassa ja vierailunsa yhteydessä Merkel luovutti 60 miljoonan euron avustuksen museon ylläpitoon.

Neuvostojoukot saavuttivat toisen maailmansodan loppuvaiheessa Auschwitzin leirin tammikuun 27. päivänä 1945 ja nyt tuota 75-vuotista muistopäivää vietetään tammikuussa niin Euroopassa kuin keskitetysti Israelissa, minne monet Euroopan johtajat saapuvat tapahtumaa juhlistamaan.

Toisen maailmansodan kauheuksia muisteltiin myös eilen, kun libanonilais-sveitsiläinen liikemies Abdallah Chatila vieraili Israelissa.

Tämän harvinaisen vieraan otti vastaa Israelin presidentti Reuven Rivlin ja myös syy tähän vierailuun oli hyvin poikkeuksellinen.

Nimittäin, kaksi viikkoa sitten Abdallah Chatila osti Münchenissä järjestetyssä kyseenalaista huomiota saaneessa huutokaupassa Adolf Hitlerille kuuluneita esineitä, kuten hänen sylinterihattunsa, kirjoja, ym, jotta ne eivät, Chatilan sanojen mukaan, propagandaesineinä kulkeutuisi uusnatsien ja äärikoistolaisten käsiin.

Chatila huusi itselleen kymmenen Hitlerille kuulunutta eri esinettä runsaalla puolella miljoonalla eurolla ja toi ne Israeliin lahjoittaakseen ne holokaust-museolle.

”Kuullessani myytävien esineiden alkuperästä halusin aluksi ostaa ne hävitettäviksi, kunnes ymmärsin niiden merkityksen menneen muistamisessa”, sanoi julkisuudesta yleensä syrjässä pysyttäytyvä miljonääri.

Tekoa pidettiin niin huomionarvoisena, että Israelin presidentti sekä museon johto kilvan kiittelivät libanonilais-sveitsiläistä vierastaan.

”Olette varmistaneet, etteivät nämä esineet päädy vääriin käsiin vaan olette tuoneet ne paikkaan, missä kerrotaan ja opetetaan toisen maailmansodan historiasta ja kauheuksista. Tällä teollanne muistutatte, että maailmassa vielä löytyy suvaitsevaisuutta ja oikeutta etsiviä ihmisiä”, kuuluivat israelilaisisäntien ylistävät sanat.

Ja lopuksi: Joulujärjestelyt ovat paraikaa täydessä käynnissä Kristuksen syntymäkaupungissa Betlehemissä, missä joulunvieton keskiössä olevaa Pyhän seimen aukiota on koristeltu värikkäin valoin. Itsekin muistan, miten kansainväliset lehtimiehet yhdessä pyhiinvaeltajien kanssa kerääntyvät muuten niin hiljaiseen kaupunkiin ja tekevät siitä maapallon joulupääkaupungin.

Ja jouluyönä Syntymäkirkon vieressä sijaitseva Pyhän Katariinan kappeli saa suuren kansainvälisen yleisön, kun sieltä välittyy maailmalle perinteinen keskiyön joulumessu.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

Rony Smolar