Rony Smolar – Israel-uutisviikko 8.7.2024

Tapahtumat kolmella rintamalla hallitsivat edelleen kulunutta uutisviikkoa Israelissa, mutta tällä kertaa niistä yhdessä eli Gazassa heräsi vihdoin kauan odotettu myönteinen kehityssuunta, kun Israel löysi Hamasille välittäjänä toimineen Qatarin uusimmasta aselepo- ja vankienvaihtoehdotuksesta aineksia neuvottelujen jatkamiselle. Israelin hallituksen arvioitua ehdotusta se lähetti perjantaina neuvotteluja aiemmin käyneen tiedustelupäällikkönsä Qatariin. Siellä oli tarkoitus varmistua Hamasin uudesta avauksesta, missä se suostuisi vankienvaihtoon ilman Israelilta aiemmin ennakkoon vaadittua sitoutumista taistelujen keskeyttämiseen tai päättämiseen.

Kun Hamasin ehdotus oli paikan päällä todennettu, tiedustelupäällikkö palasi viikonlopuksi Israeliin raportoimaan matkansa antimista hallitukselle sekä saamaan lisäohjeita. Israelin koko neuvotteluvaltuuskunnan oli tänään määrä palata Qatariin jatkamaan neuvotteluja YK:n Turvallisuusneuvostossa kesäkuussa hyväksytyn amerikkalaisesityksen pohjalta.

Israelin suostumus neuvottelujen jatkamisesta syntyi maan turvallisuuskabinetissa sen jälkeen, kun pääministeri Benjamin Netanjahu ja presidentti Joe Biden olivat käyneet asiasta puhelinkeskustelun. Amerikkalaislehdistössä tiedettiin myös kertoa Bidenin hallinnon käyttäneen Netanjahuun kovaa painostusta aselevon syntymiseksi Gazaan.

Mutta suostumus neuvottelujen jatkamiselle aiheutti odotetusti ristivetoa Israelin hallituksessa, kun kaksi tyytymätöntä äärioikeistolaista ministeriä moitti Netanjahua hallituksen sivuuttamisesta. Erityisesti sisäisestä turvallisuudesta vastaava ministeri Itamar Ben-Gvir uhkasi lyhyen ajan sisällä jo toistamiseen jättää hallituksen, jos Netanjahu jatkossa toimisi omin päin.

Ennestään kireät tunnelmat olivat jo alkuviikolla lähellä kaataa Netanjahun kuuden puolueen hallituksen, kun Israelin tiedustelupalvelun sekä asevoimien uutisoitiin yllättäen vapauttaneen 50 Gazasta pidätettynä ollutta vankia, heidän joukossaan Shifan suursairaalan johtajan. Nimittäin hänen seitsemän kuukautta jatkunut pidätysaikansa kuulusteluineen eivät olleet paljastaneet hänen osuuttaan sairaalan toimintaan Hamasin yhtenä tukikohtana, jopa israelilaisvankien piilopaikkana.

Vankien vapauttaminen käynnisti välittömästi opposition ja hallituksen ministereiden keskinäisen nokittelun, kun päätöksen takana ollutta virallista tahoa yritettiin selvittää. Riitaisa hallitus joutui pian outoon valoon, kun syyttävä sormi osoitti pääministerin virkavastuun alaisuudessa toimivaan sisäiseen turvallisuuspalveluun. Netanjahu itse antoi julkisuuteen lausunnon, minkä mukaan hän ei tiennyt keitä oli vapautettu ja syytti päätöksestä maan oikeuslaitosta, joka eri syistä on joutunut Netanjahun hampaisiin.

Seuraavana päivänä Netanjahu totesi Shifan sairaalan johtajan vapauttamisen olleen suuri erehdys: ”Tämä mies, jonka vastuulla panttivankimme ovat olleet, kuuluisi olla vankilassa”, jyrisi Netanjahu, joka vaati asiassa tutkimusta, todeten samalla vapauttamispäätöksen tehdyn poliittisen johdon sekä turvallisuusviranomaisten tietämättä. Puolustusministeri Joav Gallant kertoi olleensa tietämätön, keitä oli vapautettu, mutta myönsi olevansa tietoinen, että tähän mennessä yli 4000:sta pidätetystä osa on kuulustelujen jälkeen palautettu Gazaan.

Netanjahusta on hallituksen toistuvien kiistojen seurauksena pantu merkille, että hän on valmis uhraamaan hallituksensa elleivät hallitustoverit pysyisi ruodussa eikä nopeita käänteitä vallitsevissa tilanteissa anna hänelle pääministerinä kuuluvia vapauksia. Siksi hän on päättänyt ottaa tiukemman otteen hallituksestaan, jonka elinpäivät ovat jatkuvasti olleet vaakalaudalla. Mutta hallituksen pelastamiseksi opposition Benny Gantz on maan etujen turvaamiseksi luvannut Netanjahulle keskustapuoleensa tuen parlamentissa.

On selvää, että Netanjahu haluaa näyttäytyä vahvana johtajana, kun hän kahden viikon kuluttua matkustaa Washingtoniin, minne hänet on kutsuttu puhumaan Korgressin edustajainhuoneen ja senaatin yhteisistunnossa. Viiveen jälkeen hän sai myös presidentti Joen Bidenilta kutsun Valkoiseen taloon, mikä osoittaa ajoittain hyvin kireiksi muodostuneiden suhteiden palautuneen.

Tämän varmistamiseksi Israel on Gazan humanitäärisestä tilanteesta huolta kantaneen amerikkalaishallinnon tyynnyttämiseksi alkanut juoksuttaa alueelle lisää juomavettä sekä jakanut sinne verkostaan sähköä.

Tuossa suhteita parantavassa hengessä myös Israelin parlamenttiin Knessetiin perustettiin viikko sitten parlamentaarinen ystävyystoimikunta Israelin ja sen tärkeimmän liittolaisensa Yhdysvaltojen välille.

Mutta huomio kiinnittyi pääministeri Netanjahun poissaoloon Yhdysvaltain itsenäisyyspäivän vastaanotolta Jerusalemissa viime viikolla. Syyksi Netanjahu kertoi julkisuuteen Gazassa käytävän sodan, mutta skandaalin välttämiseksi Netanjahu soitti onnittelupuhelun presidentti Bidenille. Itsenäisyyspäivätilaisuudessa Israelia edusti presidentti Isaac Herzog, joka kiitti amerikkalaisia pitkäaikaisesta ystävyydestä ja tuesta. Juuri Yhdysvaltain itsenäisyyspäivän kynnyksellä uutisoitiin amerikkalaisen sotilasavun Israelille olleen sodan yhdeksän kuukauden aikana yli viisi miljardia euroa.

Presidentti Bidenilla sekä hänen hallinnollaan on Gazan sodan aikana tiedetty olleen suuria näkemyseroja Netanjahun sotapolitiikasta ja siksi liittolaisen pääministerin vierailun tuloksia odotetaan mielenkiinnolla myös laajemmin Lähi-idässä. Erityisesti Gazan sodan päättämisellä mitataan Netanjahun johtajuutta, sillä julkisuuteen on vuotanut tietoja, joiden mukaan armeijan ylimmässä johdossa sekä tiedusteluviranomaisten lähipiirissä vallitsee näkemyseroja Gazan sodan jatkamisesta.

Lehdistössä on jopa esiintynyt asiantuntija-arvioita, ettei Israel pääsisi tavoitteeseensa eli Hamasin täydelliseen lyömiseen eikä se itse voisi päättää Gazan tulevasta hallinnosta. Sen lisäksi aselepo nähdään parhaimpana vaihtoehtona 120:n israelilaisen vapauttamiseksi Hamasin vankeudesta. Netanjahu kuitenkin torjui tällaiset spekuloinnit ja on siksi ajautunut erimielisyyksiin suositun puolustusministerin ja puoluetoverinsa Gallantin kanssa.

Tuoreen mielipidetiedustelun mukaan enemmistö israelilaisista vastustaa Netanjahun poliittista taktikointia sodan päättämiseksi. Tällä on ymmärretty, ettei mikään saisi viedä häneltä vastuuta Hamasin yllätyshyökkäykseltä eikä sitä seuranneen sodan aikana tehdyistä virheistä.

Asevoimien raivaustoiminnasta vastannut entinen komentaja arvioi äskettäin, että Gazan tunneliverkoston tuhoamiseen menisi vielä kuukausia, minkä seurauksena paikallisväestöä jouduttaisiin siirtämään räjäytystöiden tieltä. Israelilaiskomentaja tiesi kertoa töiden Gazan tunneliverkoston rakentamiseksi alkaneen jo 1990-luvun alussa pian Israelin ja palestiinalaisten kanssa rauhansopimukseen tähdänneen nk:n Oslon rauhansopimuksen synnyttyä. Aluksi tunneleita rakennettiin Gazan ja Egyptin rajan ali palvelemaan asesalakuljetusta, mikä osoitti, ettei silloisella palestiinalaisjohdolla ollut aikomustakaan noudattaa syntynyttä rauhansopimusta.

Asevoimissa on nyt nähty tarvetta pysähtyä pohtimaan Gazan lähes paikoilleen juuttunutta sotaa, joka kuluttaa ammuksia siinä määrin, että tulitauko tai pitempiaikainen aselepoa olisi paikallaan ainakin ammusvarastojen täydentämiseksi, koska edessä uhkaa sota Hizbollahin joukkoja vastaan Libanonissa.

Tilanne Libanonin rajalla onkin jatkuvasti kiristynyt, kun Hizbollah on kiihdyttänyt raketti- ja ohjusiskujaan eri puolille pohjoista Israelia samalla, kun israelilaiset hävittäjät sekä tykistö ovat vastanneet iskemällä syvälle Libanoniin. Vain muutama päivä sitten Hizbollah iski 200:lla raketilla ja 20:llä räjähtävällä droonilla Israeliin sen jälkeen, kun Israel oli surmannut järjestön korkea-arvoisen johtajan.

Israelissa on jo jonkin aikaa liikkunut tietoja maahyökkäyksen alkamisesta heinäkuun lopulla, ja siksi ulkomaalaisten diplomaattien sekä muiden ulkomaalaisten on viime viikkoina kerrottu poistuneen Libanonista.

”Me voisimme viedä Libanonin takaisin kivikaudelle, mutta emme halua tehdä sitä”, kuvasi puolustusministeri Gallant tilanetta, mihin useaan otteeseen on yritetty löytää diplomaattista ratkaisua. Hizbollah on kuitenkin ilmoittanut jatkavansa iskujaan, kunnes sotiminen Gazassa päättyisi. Hamasin ulkomailla olevan johdon sekä Hizbollahin välillä on viime aikoina ollut tiivistä yhteydenpitoa erityisesti nyt, kun aselepo Gazassa on näköpiirissä.

Molemmat järjestöt ovat Iranin liittolaisia ja riippuvaisia sen antamasta aseellisesta ja taloudellisesta tuesta. Siten Lähi-idässä uhmakkaasti vaikutusvaltaansa levittävä Iran voisi halutessaan johdattaa alue laajempaan yhteenottoon, mihin juuri kukaan ei nyt halua.

Hamasin ja Iranin kädenjäljet näkyvät myös Jordanjoen länsirannalla, missä yhteenotot israelilaisten joukkojen kanssa muistuttavat Gazassa käytävää sotaa. Iranista Syyrian ja Jordanian kautta salakuljetetut aseet ovat päätyneet monissa palestiinalaiskaupungeissa ja kylissä Israelia vastaan sotivien aseellisten ryhmien käsiin. Koska yhteenottoja käydään vain muutamien satojen metrien etäisyydellä Israelin rajasta ja lähellä sijaitsevista israelilaistaajamista, Israel on nyt ottanut käyttöönsä poikkeuksellisen järeitä aseita, kuten helikoptereita, lennokkeja ja jopa panssarivaunuja.

Erityisen vaikeita ovat taistelut olleet palestiinalaistaajamien ahtailla ja miinoitetuilla kujilla ja teillä, minkä seurauksena Israel on viime aikoina kärsinyt kirveleviä tappioita. Vaikka palestiinalaisten tappiot on laskettavissa sadoissa ja pidätettyjen tuhansissa, tilanne Länsirannalla ei kuitenkaan ole rauhoittumaan päin. Syy on siellä Hamasin kannatuksen lisääntyminen sitten lokakuun hyökkäyksen Israelin eteläosaan. Samalla sotiminen aivan Israelin kaupunkien tuntumassa etäännyttää palestiinalaiskysymyksessä vähäisimmätkin toiveet kahden valtion ratkaisusta.

Jännittyneessä ja epävarmassa tilanteessa kuukausia eläneet israelilaiset ymmärrettävästi kaipaavat vaihtelua, mitä he hakevat ulkomaanmatkoillaan. Siksi heinäkuun alussa alkanut lomakausi on saanut israelilaiset liikkeelle jopa siinä määrin, että heinä-elokuun aikana yli 3.5 miljoonan matkustajan lasketaan yli 400:lla päivittäisellä lennolla poistuvan Tel Avivin kansainvälisen lentokentän kautta. Suosituimmat matkakohteet löytyvät läheltä Välimereltä, kuten Kypros, Kreikka ja Italia mutta myös etäisemmät kohteet Pohjois-Amerikassa tai Persianlahdella viime vuosina avautuneet uudet kohteet vetävät eksoottisuudellaan puoleensa.

Mutta israelilaiset pyrkivät myös hetkellisesti irrottautumaan alati kohoavista elinkustannuksistaan, jotka muualla ovat osoittautuneet merkittävästi edullisemmiksi. Netanjahun hallitus onkin nyt tarttunut mm ruoan sekä kulutustavaroiden korkeaan hintatasoon verrattuna mm eurooppalaisiin hintoihin ja on siksi nimittänyt työryhmän etsimään ratkaisuja tähän alati kasvaneeseen ongelmaan. ”Se mitä tehdään Euroopassa käy myös meille, joten ottakaamme oppia”, evästi Netanjahu työryhmää.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.
Täällä Rony Smolar – Radio Patmos

RONY SMOLAR