Rony Smolar – Israel-uutisviikko 8.7.2019

Israelissa tapahtumarikas kulunut uutisviikko muistutti niin hyvässä kuin pahassa maan väestön monikulttuurisuudesta, yhteisöllisyydestä, mutta myös herkästä tasapainotilasta.

Heti viikon alussa oli nuoren miehen surmaan päättynyt ampumavälikohtaus, minkä seurauksena Israel meni lähes vuorokaudeksi sekaisin. Monet merkit viittasivat jopa anarkian eli laittomuuksien leviämiseen.

Tapahtumaketju alkoi siitä, kun vapaalla ollut ja iltakävelyllä perheensä kanssa liikkunut poliisi kohtasi ryhmän uhkaavasti käyttäytyneitä nuoria, joiden torjumiseksi hän joutui käyttämään virka-asettaan. Tutkimusten ollessa yhä kesken näyttää siltä, ettei hän hädissään ampunut ensin varoituslaukausta ilmaan vaan nuorista yksi sai kuolettavan osuman rintaansa. Vielä on epäselvää, oliko osuma kadusta lähtenyt kimmoke, mutta surma käynnisti kuitenkin ennennäkemättömän rajun mielenosoitusaallon lähes koko Israelissa.

Syynä oli se, että uhri kuului maassa asuvaan etiopialaisyhteisöön, joka aikaisemminkin on kohdannut Israelin poliisin vihamielistä kohtelua ja kun siihen lisättiin syrjäytymiseksi joutumisen tunne, niin yhteisön mitta täyttyi hetkessä.

Etiopialaistaustaiset mielenosoittajat levittäytyivät maan lähes kaikille valtaväylille, mikä katkaisi tieliikenteen useiksi tunneiksi. Tilanne muuttui kaikin puolin uhkaavaksi, kun väkijoukko otti oikeuden omiin käsiinsä ja hyökkäsi pysähtyneiden henkilöautojen ja niiden matkustajien kimppuun. Omaisuutta tuhottiin, paikalle tuotuja autonrenkaita poltettiin ja poliiseja kivitettiin ja heitettiin jopa polttopulloilla. Loukkaantuneita oli kaikkiaan toista sataa.

Näky muistutti muualla maapallolla nähtyjä rajuja mielenilmaisuja ja kaikki tapahtui niin nopeasti, että virkavalta tuli tapahtumapaikoille vasta useiden tuntien kuluttua. Se oli turvallisuudesta vastaavien todennäköinen tarkoitus, millä sallia kiukun aluksi purkautua ilman poliisien väliintuloa.

Mutta kun näytti siltä, että mielenilmaisut sen kuin jatkuivat ja jopa median edustajia kivitettiin, niin poliisi määrättiin lopettamaan kautta maan lähes vapaana velloneen levottomuusaallon.

Samalla presidentti Reuven Rivlin sekä pääministeri Benjamin Netanjahu vetosivat etiopialaisyhteisön johtajiin tilanteen rauhoittamiseksi. Netanjahu lupasi samalla viranomaisten paneutuvan yhteisön ongelmiin.

Välikohtausten pelätään kuitenkin uusiutuvan seitsemän päivää kestävän suruajan päättyessä huomenna.

Etiopiasta 1980-luvulta lähtien muuttaneilla tummaihoisilla juutalaisilla on vuosikymmenten aikana ollut vaikeuksia kotiutua Israeliin. Vaikka 130.000 etiopialaisella on valtaväestön kanssa yhteinen uskonto, niin kielitaidon ja koulutuksen puute sekä rasististen asenteiden kohtaaminen ovat aiheuttaneet paljon ongelmia sekä sosiaalisia paineita.

Israelin hallitus antoi 1970-luvun lopulla Etiopian juutalaisille luvan muuttaa maahan sen jälkeen, kun Israelin päärabbi oli laajojen selvitysten jälkeen ja eri historiallisiin tapahtumiin nojautuen tunnustanut heidät juutalaisiksi.

Etiopian juutalaisten taustoista on erilaisia teorioita. Yhden mukaan he ovat Israelista 700 vuotta eaa. karkotetun Daanin heimon jälkeläisiä, kun toisen teorian mukaan he polveutuvat kuningas Salomonista ja Saban kuningattaresta. Kolmannen teorian mukaan he ovat Jerusalemin ensimmäisen temppelin tuhoamisen jälkeen Egyptiin paenneiden juutalaisten jälkeläisiä.

Israelin suurin vähemmistöryhmä eli maan arabiväestö sai viime viikolla paljon myönteistä uutisointia, kun Samer Haj-Yahia nimitettiin Israelin suurimman liikepankin Bank Leumin pääjohtajaksi. Vaikka 50-vuotias Haj-Yahia on viiden vuoden ajan kuulunut pankin johtokuntaan, niin Israelin arabin nimittämistä israelilaisen suurpankin pääjohtajaksi nähdään historiallisena tapahtumana.

Seuraavaksi nimitys tulee aivan lähipäivinä Israelin keskuspankin hyväksyttäväksi, minkä jälkeen nimityksen on määrä astua heinäkuun viimeisellä viikolla voimaan.

Haj-Yahia on koulutukseltaan lakimies, minkä lisäksi hän on taloustieteen tohtori ja istunut useiden israelilaisten suuryhtiöiden hallituksissa. Hän on lisäksi toiminut luennoitsijana mm maineikkaassa Harvardin yliopistossa sekä Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa.

Israelin arabiväestön johtohenkilöt sekä arabikansanedustajat ovat kilvan ylistäneet Haj-Yahian henkilökohtaisia taitoja ja saavutuksia, ja torjuvat käsityksen koko arabivähemmistön palkitsemisesta.

Israelin arabiväestö muodostaa lähes yhdeksän miljoonaisesta väestöstä viidenneksen ja heillä on nykyisessä 120-paikkaisessa parlamentissa 10 edustajaa. Arabikansalainen on toiminut mm. hallituksessa apulaisministerinä ja korkeimman oikeuden tuomarina. Israelilla on ollut jopa suurlähettiläänä arabi. Heistä ensimmäinen oli Ali Yehye, joka 90-luvulla toimi maansa diplomaattisena edustajana Suomessa.

Israelin arabeilla on samat oikeudet kuin valtaväestöllä, pois lukien maan armeijassa palveleminen. Se johtuu turvallisuussyistä ja erityisesti sovinnottomasta tilasta palestiinalaisten kanssa.

Israelin arabit kuuluvat niihin palestiinalaisiin, jotka Israelin itsenäistyessä eivät paenneet naapurimaihin, vaan jäivät juutalaisvaltion asukkaiksi. Siten sukulaisuussuhteita rajojen molemmin puolin löytyy vielä tänäkin päivänä.

Israelin ortodoksijuutalaisen väestömäärän jyrkkä kasvu on viime vuosina yhä selvemmin näkynyt ja kuulunut maan politiikassa, kun useissa hallituksissa vaa´ankielen asemassa olleet ortodoksipuolueet ovat kyenneet hankkimaan itselleen yhä enemmän vaikutusvaltaa.

Nykyisen parlamentin kahdessa ortodoksipuolueessa on 12 edustajaa, joita ilman Benjamin Netanjahu ei olisi voinut muodostaa hallitustaan. Ortodoksiedustajien joukossa ei ole naisia vaan ovat kaikki miespuolisia rabbeja, jotka käytännössä toteuttavat joidenkin vaikutusvaltaisten yhteisörabbien näkemyksiä ja julistuksia.

Israelin maallistuneessa arjessa joidenkin rabbien ulostulot kuulostavat välillä hyvin etäisiltä, jopa vierailta ja aiheuttavat hämmennystä, ja siksi niitä usein äänekkäästi vastustetaan.

Viimeisin kuultiin joitakin päiviä sitten, kun muuten naisten ja miesten tasa-arvoa kunnioittava poliittinen kenttä ei tahtonut uskoa kuulemaansa, kun eräs politiikassa mukana oleva rabbi ilmoitti, ettei naisten sovi osallistua politiikkaan eikä heidän siksi tulisi istua samoissa pöydissä miesten kanssa.

Esitys tuomittiin oikopäätä, jopa ortodoksinaisten toimesta. Mutta ehdotusta pidetään ortodoksien uutena yrityksenä vaikuttaa Israelin vakiintuneisiin poliittisiin ja arkisiin käytäntöihin, joita on kunnioitettu sitten valtion perustamisen.

Israelin ensimmäisen pääministerin David Ben-Gurionin 71 vuotta sitten lukemassa itsenäisyysjulistuksessa tunnustettiin valtion ja uskonnon välinen muuttumaton tila, mitä silloin tällöin tapahtuneista muutosyrityksistä huolimatta on näihin päiviin saakka kunnioitettu.

Ongelmia on matkan varrella kuitenkin ollut ja jopa hallituksen koossapysymistä on viime vuosina häirinnyt viranomaisten vaatimus ortodoksinuorten pakollisesta asepalvelusta. Se on kuitenkin ratkaisemattomana jäänyt hiertämään ja on mm. nykyiseen hallituskriisiin johtanut kiista.

Rabbit ovat lisäksi pyrkineet pitämään kansanarmeijassa asepalvelustaan suorittavat naiset ja miehet erillään. Lisäksi viihdytysjoukoissa olevien naisten ei miesyleisön läsnä ollessa saisi esiintyä.

Edellä olen kuvannut vain muutamia esimerkkejä Israelin pirstoutuneesta, mutta liitoksissaan hyvin pysyneestä yhteiskunnasta.

Israelilaisten arjen erimielisyydet korvaavat kuitenkin monet maan turvallisuuteen liittyvät ajankohtaiset kysymykset. Niistä kaksi oli kahden eri tapahtuman muodossa viime viikolla esillä. Nimittäin, Israelin ilmavoimat iski poikkeuksellisen laajasti Syyriaan, missä kohteina oli asevarastoja sekä iranilaisten asemia, jopa aivan pääkaupungin Damaskoksen tuntumassa.

Iskut käynnistyivät Välimeren yltä Libanonin ilmatilasta, mikä ei ilman Syyrian ilmatilaa valvovan Venäjän hiljaista hyväksyntää olisi voinut toteutua. Mutta hyökkäykset osoittavat Venäjän kuitenkin ymmärtävän Israelin strategiset huolet, niin kauan kuin ne palvelevat suurvallan omia alueellisia etuja.

Israelin huomion kohteena oleva toinen turvallisuusuhka on Iranin Yhdysvaltoja kohtaan osoittama uhmakkuus, mikä Israelissa nähdään lisäävään sodan syttymisvaaraa. Iranissa uraanin rikastamisvauhdin lisääminen ydinaseeksi, Iranista Syyriaan matkalla olleen öljytankkerin pidättäminen Välimeren suulla sekä Persianlahden öljynkuljetusten haavoittuvuus toimivat sytykkeinä uudelle sodalle.

Siksi israelilaiset näkevät maansa puolustamisen tärkeämpänä kuin juuttumisen keskinäisiin kiistoihin. Samalla kun tuo asenne on maan itsenäistymisestä lähtien ylläpitänyt puolustusvalmiutta, niin se on toiminut myös kansallista yhtenäisyyttä tukevana terapiana.

Mutta israelilaisille mielihyvää arkeen tuo se tosiasia, että arabimaailma on yhä enenevässä määrin muuttanut myönteisemmäksi suhtautumistaan juutalaisvaltiota kohtaan.

Israelilaisministerien työvierailut Persianlahden arabimaissa ovat jo arkista todellisuutta eikä niistä enää synny uutisotsikoita.
Jopa Israelin tuore ilmoitus diplomaattisen edustuston avaamisesta Persianlahdella sijaintinsa puolesta tärkeään Omanin sulttaanikuntaan, ei ollut suuruutinen.

Merkittävä luottamuksen osoitus todistettiin myös muutama päivä sitten, kun harvoin julkisuudessa esiintyvä Israelin tiedustelupäällikkö Jossi Cohen paljasti usean Persianlahden arabivaltion tukeutuvan omissa turvallisuustoimissaan juuri Israelin välittämiin tiedustelutietoihin. Tätä palvelua Israelin tiedetään välittävän myös muualle, kuten Eurooppaan.
Mutta tiedustelupäällikön ehkä merkittävin ilmoitus oli se, että Iran yksiselitteisesti oli Persianlahdella joitakin viikkoja sitten öljylaitoksiin ja tankkereihin tapahtuneiden iskujen takana.

”Luotettaviin läntisiin ja omiin tiedustelutietoihimme nojautuen voin vahvistaa Iranin olleen maan johdon hyväksymien iskujen takana, ja niiden toteutumisesta vastasivat islamilaiset vallankumousjoukot liittolaisineen”, oli Israelin tiedustelupäällikön varmalta kuulostanut viesti.

Ja lopuksi: Jerusalemin eteläpuolella Betlehemissä sijaitseva alkuaan 300-luvulta peräisin oleva kristikunnan tärkeimpiin pyhiinvaelluskohteisiin kuuluva Jeesuksen Syntymäkirkko on juuri läpikäytyjen merkittävien peruskorjaus- ja entisöintitöiden jälkeen siirtymässä uhanalaisesta ei-uhanalaiseksi maailmanperintökohteeksi.

Päätöksen tästä tekee lähipäivinä YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön UNESCO:n alainen maailmanperintökomitea.
Pääasiassa italialaisella ammattiosaamisella toteutettu kymmenien miljoonien eurojen työ kesti lähes seitsemän vuotta.
Aluksi remonttia viivyttivät kirkkoa hallinnoivien uskontokuntien, katolisten, ortodoksien ja armenialaisten väliset riitaisuudet, minkä jälkeen myös rahoituskysymykset olivat pitkään ratkaisematta.

Alun alkaen keisari Konstantinuksen rakennuttaman kirkon pyhin paikka on sen kellari, jonka paikalla Kristuksen seimen kerrotaan sijainneen.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

Rony Smolar