Rony Smolar – Israel-uutisviikko 8.5.2023

Hyvät lukijat, edellisestä uutisviikko-katsauksestani on kulunut kaksi viikkoa, mistä on syntynyt melkoinen uutistapahtumien suma, jota valikoivasti pyrin nyt avaamaan.

Tuon ajanjakson huipentuma oli etukäteen jännitteitä kerännyt kaatuneiden muistopäivän vietto Israelissa, mitä seurasi perinteisen iloisissa tunnelmissa ja lähes veljellisesti yhdessä vietettävä itsenäisyyspäivä. Erityisesti jännitteisen kaatuneiden muistopäivän pelättiin pahimmassa tapauksessa repeävän täydelliseen kaaokseen, kun suuri osa kaatuneiden omaisista vastusti poliitikkojen läsnäoloa hautausmailla.

Onneksi kaatuneiden kunnioittaminen sai voiton ja tilaisuudet hautausmailla sujuivat lähes välikohtauksitta. Siitä olikin helppo siirtyä hyvissä mielin juhlimaan Israelin 75. itsenäisyyspäivää. Nuo kaksi päivää saivat israelilaiset myös hetkellisesti unohtamaan maata neljän kuukauden ajan riivanneet mielenilmaisut, jopa kansalaistottelemattomuuden monet ilmaisut.

Myös sadesään väistyminen kevätauringon tieltä lisäsi juhlapäivänä luonnossa koettua yhdessäoloa, mikä perinteen mukaisesti vietettiin grillitulien äärellä.

Mutta paluu levottomaan arkeen tapahtui nopeasti, kun vanhat sotakirveet ja iskulauseet pikaisesti kokoontuneita mielenosoituksia varten kaivettiin esiin. Ensimmäiseksi ehti joukkonsa saada koolle hallituksen kannattajat, joita hallituspuolueiden toimesta tuotiin bussikyydeillä eri puolilta maata Jerusalemiin.

Lähes kahdensadantuhannen kokoontuminen oli kuluneen neljän levottoman kuukauden aikana suurin hallitusta tukeva mielenilmaisu. Valitettavasti siellä ilmeni väkivaltaisuutta, kun monet muut ajankohtaiset yhteiskunnan kiistanaiheet nostettiin provosoivasti esiin.

Ajankohtaisin ongelma liittyi kuitenkin Israelin demokratiaa kaventavaan oikeusjärjestelmäuudistukseen, mikä pitkittyessään on saanut kansan enemmistön kääntämään selkänsä Benjamin Netanjahun johtamalle hallitukselle. Vaikka hallitus on myöntynyt presidentti Isaac Herzogin johdolla yhdessä opposition kanssa käytäviin sovitteluneuvotteluihin, ovat toiveet onnistumisesta hyvin vähäiset.

Siihen on vaikuttanut oikeusministerin tiukka vaatimus olla kajoamatta oikeusjärjestelmään tehtäviin muutoksiin, vaikka Netanjahun itse kerrotaan olevan valmis joihinkin joustoihin sekä aikataulumuutoksiin. Joustamattomaksi tiedetyn oikeusministerin on kuitenkin kerrottu ilmoittaneen jättävänsä hallituksen tai vahingoittavansa hallituksen mainetta vetämällä ehdotuksensa takaisin.

Hallituksen ja pääministeri Netanjahun oma asema ovat nyt joutuneet vaakalaudalle, kun useissa mielipidemittauksissa oppositio näyttää saavan parlamentissa selvän enemmistön, jos vaalit pidettäisiin nyt.

Myös pääministerimittauksessa opposition kansanpuolueen johtajaa Benny Gantzia pidetään Netanjahua selvästi parempana vaihtoehtona johtamaan hallitusta.

Netanjahun ongelmat eivät lopu tähän, vaan kuten jo hallitusta muodostettaessa ounasteltiin, hänen työ- ja mielenrauhaansa häiritsee tulisieluinen äärioikeistoa edustava poliisiministeri Itamar Ben-Gvir, joka nyt on avoimesti uskaltautunut haastamaan Netanjahun turvallisuuspolitiikkaa.

Ben-Gvirin mielestä hallitus ei riittävän voimakkaasti ole vastannut palestiinalaisten terrorismiin eikä viime viikolla Gazasta ammuttuihin yli sataan raketti-iskuun. Sen seurauksena Ben-Gvir on boikotoinut hallituksen istuntoja ja uhannut jopa kaataa hallituksen, ellei maan turvallisuustoimia tehosteta ja asevoimia käytettäisi tehokkaammin.

Gazan raketti-iskut olivat pitkän rauhallisen jakson jälkeen poikkeukselliset, sillä ne jatkuivat lähes koko päivän, minkä seurauksena maan eteläosien asukkaat juotuivat pitkään olemaan pommisuojissa ja mikä pysäytti alueen kaiken toiminnan.

Vaikka Israel vastasi tulittamalla Gazassa toimivien islamistijoukkojen asevarastoja sekä maanalaisia tunneleita, eivät israelilaisten näkökulmasta iskut kuitenkaan tukeneet maan tutuksi tullutta sotilaallista pelotetta.

Turvallisuustilanteen lisäksi Netanjahulla on kädet täynnä torjuakseen eri puolilta tulevat viiden kuukauden ikäisen hallituksen kohtaamat uhat. Äärioikeiston lisäksi vakavia murheita aiheuttavat myös hallituksessa mukana olevat ortodoksijuutalaiset puolueet, jotka ovat arvostelleet Netanjahun saamattomuutta edistää hallitussopimuksessa mainitun asevelvollisuutta rajoittavan poikkeuslain tuomista parlamenttiin. Nyt myös nuo puolueet ovat uhanneet jättää hallituksen.

Poliittisten tarkkailijoiden mielestä Israelin hallitukset eivät vuosikymmeniin ole olleet tällaisessa pyörityksessä, kun Netanjahu näyttää nyt olevan menettämässä otteensa. Hän on joutunut arvostelujen kohteeksi myös omassa puolueessaan, eikä parlamenttiin tuleviin äänestyksiin tahdo löytyä yhtenäistä kantaa.

Netanjahun itsetuntoa kohensi jonkin verran Yhdysvaltain edustajainhuoneen republikaanien puhemiehen Kevin McCarthyn ja hänen mukanaan tulleen kymmenjäsenisen kongressiryhmän vierailu. Aatetoverina McCarthy vakuutti isännälleen Yhdysvaltojen edelleen seisovan Israelin rinnalla, vaikka kulmakarvoja kohottaen muistuttikin maiden yhteisistä demokratian arvoista.

Israelissa koko kevään jatkunut sisäinen eripura nähdään Lähi-idässä maan yhteiskunnan heikentymisenä ja siten myös puolustusvalmiuden heikentymisenä. Siksi viholliset tuntuvat nyt olevan valmiimpia haastamaan Israelin sotilaallisesti, kuten rajan yli tapahtuvien raketti-iskujen, terrorismin sekä sotaisten uhkailujen muodossa.

Erityisesti omaa ydinasettaan tavoitteleva Iran on voimaperäisesti ja laskelmoidusti asettumassa Lähi-idän strategiseen keskiöön, mikä viime viikolla näkyi mm maan presidentin Ebrahim Raisin vierailuna Israelin naapurissa Syyriassa. Siellä hän tapasi isäntänsä presidentti Bashar al-Assadin, joka Syyrian sisällissodasta 2011 lähtien on ollut eristyksissä, mutta Arabiliigan kerrotaan nyt antavan Assadin kansalleen aiheuttamat veriteot anteeksi.

Israel suhtautui vierailuun vakavasti, sillä vähän aikaisemmin vierailulla käyneen Iranin ulkoministerin nähtiin Golanin ylänköalueella tarkkailleen Israelin puoleista raja-aluetta. Sen lisäksi hän kävi myös Israelin pohjoisen rajanaapurin Libanonin puolella.

Näin kansainvälisten pakotteiden eristämä Iran näyttää nyt hankkivan alueelta itselleen uusia liittolaisia, mitä vielä joitakin kuukausia sitten pidettiin lähes mahdottomana.

Tosin Iranin aktiviteetin uskotaan tulevan vastauksena Israelin ulkoministerin äskeisille vierailuille Iranin naapureihin Azerbaidžaniin sekä Turkmenistaniin, jotka Israelin sotilasstrategian kannalta ovat lähes korvaamattomia liittolaisia.

Huomio on kuitenkin kiinnittynyt Iranin esiinmarssiin, joka näyttää jotenkin lamaannuttaneen turvallisuustietoisen Netanjahun, joka paraikaa kärsii liittolaisen Yhdysvaltojen ja presidentti Joe Bidenin pidättyvästä tuesta. Siksi Israelin uskotaan nykytilanteessa välttävän sotilaallisia toimia, jotka saattaisivat johtaa laajamittaiseen sotaan.

Israelissa kuitenkin muistutetaan vuoden 1973 Jom Kippur-sotaa edeltänyttä ja sitä seurannutta aikaa, jolloin sotaan valmistautumaton Israel kärsi vihollisjoukkojen yllätyshyökkäyksessä suuria miestappioita, mikä vuosikymmeniksi jätti israelilaisiin traumaattisia muistoja.

Israelin poikkeukselliseen turvallisuustilanteeseen liittyy myös maan tarkoin vartioiduilla rajoilla tapahtuneet vuodot, kuten jokin aika sitten terroristin soluttautuminen Libanonin puolelta syvälle Israeliin ja nyt toissa viikolla paljastunut asesalakuljetusyritys Jordaniasta.

Jälkimmäistä on pidetty erityisen vakavana, kun Israelin rajan Jordanjoen länsirannalle ylittämässä olleen Jordanian parlamentin jäsenen ajoneuvosta löytyi rajatarkastuksessa yli 200 erilaista asetta.

Vakavuuden lisäksi tapausta on pidetty kiusallisena, kun maiden suhteet muutenkin ovat vajonneet aallonpohjaan. Koska jordanialainen kansanedustaja ei nauttinut diplomaattista koskemattomuutta, Israel pidätti hänet jatkotutkimuksia varten. Israelin turvallisuusviranomaisia kiinnosti erityisesti se, kenelle salakuljetetut aseet, pistoolit sekä automaattikiväärit oli tarkoitettu.

Salakuljetusta yrittäneen kansanedustajan tiedetään olevan kiivas Israelin vastustaja, joka on Jordanian parlamentin Palestiina-komitean jäsen.

Jordanian ulkoministeriön kieltäydyttyä aluksi vastaamasta Israelin yhteydenottoihin, Israel julisti tutkimukset salaisiksi. Samalla Israelin ulkoministeriö halusi asian pikaisesti pois päiväjärjestyksestä, mikä ymmärrettiin kansanedustajan pikaisena vapauttamisena.

Pidätysaika kuitenkin venyi, kun kuulusteluissa paljastui kansanedustajan tänä vuonna liittyneen kahteentoista muuhun aseiden ja elektroniikan salakuljetukseen Israeliin.

Sen jälkeen, kun Israelilla oli kansanedustajan rikollisesta toiminnasta tarpeeksi näyttöä, Jordania suostui yhteydenpitoon, mikä johti jordanialaisen palauttamiseen ehdolla, että hän kotimaassaan joutuu oikeudessa tuomittavaksi.

Tapaus nosti kuitenkin esiin laittomien aseiden suuren määrän niin palestiinalaisalueilla kuin Israelin arabiväestön keskuudessa. Palestiinalaisten hallussa oleviin aseisiin Israel ei voi puuttua mutta oman arabiväestönsä luvattomat aseet aiheuttavat jatkuvasti suurta huolta. Nimittäin lähes päivittäin uutisoidaan arabien keskuudessa tapahtuvasta aseellisesta välienselvittelystä, mikä tänä vuonna on vaatinut lähes 80 ihmisen hengen. Surmat ovat pääasiassa tapahtuneet arabien asuttamissa taajamissa, mistä kuvat katuja valvovista turvakameroista usein päätyvät illan televisiouutisiin.

Niissä klaanien, rikollisliigojen sekä huumekauppiaiden nähdään amerikkalaisten lännenelokuvien tapaan käyvän kadulla tulitaistelua, jopa keskellä kirkasta päivää. Uhreiksi valikoituvat pääasiassa rikolliset itse mutta myös heidän viattomat perheenjäsenensä.

Mutta viattomia eivät Israelin juutalaiset rikollisliigatkaan ole, sillä myös ne tappavat toisiaan, mistä seuraa loputon kostonkierre. Myös lisääntynyt liikenneraivo on viime aikoina niittänyt maassa kuolemaa.

Israelin poliisia ja muita turvallisuusviranomaisia on voimakkaasti arvosteltu kyvyttömyydestä puuttua rikollisten välienselvittelyyn, mikä poliisin mukaan johtuu rajallisista mahdollisuuksista soluttautua arabien rikollisjoukkoihin sekä klaanien hallitsemiin suljettuihin piireihin.

Ja lopuksi: Ja kuten aiemminkin näin itsenäisyyspäivän aikoihin, Israelissa julkistetaan erilaista tilastotietoa maan väestöstä. Israelin väkiluku on nyt 9.7 miljoonaa, joista juutalaisia 7.1 miljoonaa, arabeja kaksi miljoonaa ja muita vähemmistöjä hieman yli puoli miljoonaa.

Edellisestä itsenäisyyspäivästä Israelin väkiluku on kasvanut noin parilla sadalla tuhannella, kun lapsia syntyi 180.000 ja maahan muutti 80.000 henkilöä. Samana ajanjaksona maassa menehtyi 50.000 ihmistä.

Israelin väkiluku itsenäistymisen aikoihin 75 vuotta sitten oli noin 800.000, mistä kasvuun on vaikuttanut suuri maahanmuutto, kaikkiaan 3.3 miljoonaa ihmistä, joista lähes puolet vuoden 1990 eli Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Ennusteiden mukaan Israelin väkiluvun lasketaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä ylittävä 10 miljoonan ja 100-vuotiseen itsenäisyyspäiväänsä mennessä maassa olisi jo 15 miljoonaa asukasta.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR