Rony Smolar – Israel-uutisviikko 8.4.2024

Pääsiäispyhän kahden viikon tauko uutisviikko-raporteissani ei tuonut juuri mitään uutta Gazan lukkiutuneisiin tulitaukoneuvotteluihin, vaan Israelin, Egyptin, Yhdysvaltojen ja Qatarin neuvottelijat ovat eri kokoonpanoissa tavanneet vuoroin Egyptin Kairossa ja Qatarin Dohassa pääsemättä kuitenkaan ratkaisuun. Tosin Egyptin edustaja kertoi eilen sopimuksen syntymisellä olevan nyt hyvät mahdollisuudet.

Mutta kuluneen kahden viikon aikana on tapahtunut paljon muuta. Päällimmäisenä on sotatoimien jatkuminen Gazan keskiosassa, minkä lisäksi Israelin tavoitteena on edelleen alueen eteläisen rajakaupungin Rafahin ja siellä piileskelevän Hamasin johdon tavoittaminen.

Sitkeitä taisteluja käytiin toissaviikolla erityisesti Gazan keskiosassa sijaitsevan al-Shifan sairaala-alueella, minkä Israel oli jo marraskuussa tyhjentänyt Hamasin terroristeista, mutta ne olivat sinne palanneet israelilaisjoukkojen edettyä muualle. Israelin tiedustelu oli kuitenkin havainnut Hamasin paluun sairaalaan ja syykin siihen paljastui. Nimittäin sairaalan sisätilat, kuten vuode- ja synnytysosastot, laboratoriot sekä huoltotilat olivat muuttuneet Hamasin asevarastoiksi, joita Israelin tietojen mukaan tuhatkunta terroristia oli palannut puolustamaan. Siksi alueella käytiin yli viikon ajan kiivaita taisteluja, joissa Hamas menetti kymmeniä miehiään ja satoja antautui Israelille kuulusteltaviksi. Mutta myös Hamas-joukkojen keskeisiä johtajia pääsi kuulusteltavien antamien tietojen mukaan pakenemaan.

Kiinniotettujen kuulustelut ovat sodan aikana osoittautuneet Israelille hyvin hyödyllisiksi, sillä niissä on selvinnyt mm Hamasin salainen komentoketju, joukkojen sijoittelu sekä liikkeet maanalaisessa tunneliverkostossa. Pidätettyjen joukosta on edelleen löytynyt lokakuun seitsemännen päivän raakaan terrori-iskuun osallistuneita, joiden kohtalo jatkossa on Israelin sotaoikeuden käsissä.

Viranomaiset tekivät merkittävän pidätyksen myös Israelin puolella, kun Hamasin ulkomailla vaikuttavan poliittisen siiven johtajan Ismail Haniyehin Israelin eteläosassa beduiiniyhteisössä asuva ja siellä naimisissa oleva 57-vuotias sisko otettiin turvallisuusviranomaisten kuulusteluun. Hän on avioliiton kautta aikoinaan saanut Israelin kansalaisuuden ja siksi voinut asua Israelissa. Nyt häntä epäiltiin terrorismin tukemisesta sekä kiihottamisesta väkivaltaan, kun kotietsinnässä löytyneet asiapaperit, matkapuhelimet sekä poikkeuksellisen suuret piilosta löytyneet käteisvarat ja kultaharkot yhdistivät hänet veljensä johtamaan terroristijärjestöön.

Israelissa tämä kuitenkin nähtiin vaatimattomana saaliina, kun tavoitteena on eilen puoli vuotta jatkuneen sodan alusta saakka ollut Gazaa hallinnoineen terroristijärjestön ja sen johdon tavoittaminen tai tuhoaminen. Siksi Israelin asevoimien sekä maan poliittisen johdon katseet ovat tuossa sodan päätepisteenä pidetyssä Rafahin rajakaupungissa, jonka vapauttamisen tielle on kuitenkin asettunut lähimmän liittolaisen Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden sekä laajeneva kansainvälinen mielipide. Vaikka läntiset valtiot ovat tunnustaneet Israelilla olevan oikeus puolustautua terrorihyökkäyksiä vastaan, muodostaa Rafahin alueelle muualta paenneet arviolta yli miljoona Gazan siviiliä kuitenkin suuren humanitaarisen esteen hyökkäykselle.

Tästä on syntynyt diplomaattista kiistaa Israelin ja Yhdysvaltojen välille, kun Israel on iskunsa kiirehtimiseksi ilmoittanut siirtävänsä siviilit muualle, mitä kuitenkin pidetään lähes mahdottomana toteuttaa. Mm tätä asiaan yritettiin ratkoa pääministeri Benjamin Netanjahun ja presidentti Bidenin välillä viime torstaina käydyssä puhelinkeskustelussa.

Miesten suhteiden tiedetään sodan kestäessä muuttuneen hyytävän kylmiksi Bidenin korostaessa tulitaukoa sekä humanitaarisen avun perille saattamista Gazan asukkaille sekä siviiliväestön turvaamista sodan keskellä. Siksi Biden vastustaa hyökkäystä Rafahiin. Lehtitietojen mukaan Biden oli puhelimessa uhannut vetää Yhdysvaltojen tuen Israelilta, ellei se pikaisesti ryhdy toimiin siviilien, myös avustustyöntekijöiden suojelemiseksi iskuiltaan.

Bidenin sekä hänen hallintonsa retoriikka Israelia kohtaan on viime aikoina merkittävästi tiukentunut jopa niin, että välillä on vihjailtu asetoimitusten hidastamisella jopa keskeyttämisellä. Bidenin pöydällä tiedetään kuitenkin olevan 18 miljardin dollarin aseapupaketti odottamassa Israelin tulevia toimia, joihin kuuluu myös tulitauosta sopiminen.

Genevessä kokoontunut 47:n jäsenvaltion muodostama YK:n ihmisoikeusneuvosto näytti viime perjantaina varoittavaa esimerkkiä, kun se äänestyspäätöksessään vaati asekaupan keskeyttämistä Israeliin. Puolesta äänestäneiden joukossa oli mm Suomi.

Puhelinkeskustelu Bidenin kanssa ei muutenkaan ollut Netanjahulle helppo, sillä hän joutui tilille viikko sitten Gazassa tapahtuneesta Israelin ilmaiskusta, minkä kohteeksi oli joutunut yhdysvaltalaisen hyväntekeväisyysjärjestön ruoka-avustussaattue. Tässä lennokki-iskussa kuoli seitsemän järjestön ulkomaalaista työntekijää, mikä laajasti tuomittiin maailmalla. Samalla se lisäsi Israeliin kohdistuvia paineita sodan lopettamiseksi.

Israelin asevoimien komentaja myönsi Israelin tehneen vakavan virheen, kun se ei yöllä ollut tunnistanut kohdetta, vaikka avustussaattue oli koordinoinut liikkeitään armeijan kanssa. Tiedotteen mukaan armeija luuli saattueessa olleen Hamasin jäseniä, minkä lisäksi armeija myönsi iskussa rikotun sen omia sääntöjä. Sen seurauksena kaksi korkeata upseeria erotettiin ja useita muita nuhdeltiin.

Puhelunsa jälkeen Netanjahu kokosi hallituksen turvakabinetin, mistä tiedotettiin Israelin muuttavan taktiikkaansa perustamalla aluksi humanitaaristen avustusjärjestöjen kanssa yhteisen keskuksen koordinoimaan toimituksia. Sen lisäksi Israel ryhtyisi välittömästi toimiin suorien avustustoimitusten avaamiseksi Ashdodin sataman ja edelleen Gazan pohjoisen rajanylityspaikan kautta. Israel aikoisi sallia avustustoimitukset myös naapurimaasta Jordaniasta suoraan Gazaan.

Mutta kolme kuukautta käytyjen tulitaukoneuvottelujen odottaessa ratkaisuaan taistelut yhä jatkuvat Gazassa, mistä viikkoja kestäneen hiljaisen jakson jälkeen viime viikolla ammuttiin raketteja Israeliin. Se osoittaa, ettei Hamas ole vielä lyöty eikä se tunnu kiirehtivän tulitaukoa. Israelissa tämä on tulkittu Hamasin viivytystaisteluksi, minkä aikana se laskee diplomaattisen ja poliittisen paineen Netanjahua kohtaan kasvavan samalla, kun Gazan vankeuteen puoli vuotta sitten siepattujen epätoivoisten omaisten kärsivällisyys on loppumassa. Siitä on jo ollut merkkejä, kun hallituksen turvakabinetissa on ilmennyt erimielisyyttä sodan tavoitteista sekä vankeudessa olevien vapauttamisesta maksettavasta hinnasta.

Sen lisäksi Netanjahua on oman nahkansa pelastamiseksi moitittu vankien uhraamisesta, mikä on näkynyt raivoisiksi muuttuneina omaisten mielenosoituksina pääministerin virka- sekä yksityisasuntojen ulkopuolella. Tunnelmaa on kuvattu jopa lynkkaushakuiseksi, mistä huolestuneet viranomaiset ovat julkisuudessa varoitelleet. Samanaikaisesti sodan välitöntä lopettamista kannattavien äänet ovat Israelissa voimistuneet.

Samalla henkeä nostattaviksi tarkoitetut Netanjahun kerran viikossa toistuvat televisiopuheet eivät ole vakuuttaneet israelilaisia, joiden luottamus opposition Benny Gantziin on vastaavasti kasvanut. Siksi Israeliin on hallituksen vaihtamiseksi vaadittu syksyksi uusia vaaleja. Jopa presidentti Biden on siitä vihjannut.

Hallituksen rivit ovat muutenkin rakoilleet, kun ortodoksimiesten pakollista asepalvelusta määrittävä laki on etenemässä parlamenttiin Knessetiin, missä se todennäköisesti menisi läpi, mutta samalla johtaisi hallituksen kaatumiseen. Viivyttelytaidoistaan tunnettu Netanjahu on kuitenkin määrännyt joukon asiantuntijoita löytämään lainsäädännöstä aukkoja estämään lain etenemisen, sillä siihen hän tarvitsee hallituksessa mukana olevia ja lakia vastustavia ortodoksipuolueita.

Viime viikon uutisista vakavin oli Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa tiistain vastaisena yönä tapahtunut tuhoisa ilmaisku, jonka kohteena oli Iranin suurlähetystön vieressä sijainnut konsulaattirakennus ja erityisesti siellä kokoontuneet Iranin vallankumouskaartin päällystöön kuuluneet kenraalit. Vaikka Iran ilman näyttöä heti ilmoitti Israelin olevan vastuussa iskusta, ei Israel itse ole kommentoinut tapahtumaa.

Iranin uhattua kostaa iskun Israel on määrännyt ulkomailla olevat edustustonsa lisäämään turvallisuuttaan, jotkut jopa sulkemaan toimintansa.     Iskun kohteeksi on arveltu myös mikä tahansa Israeliin liitetty kohde maapallolla, vaikka suurin uhka koetaankin Israelissa, missä pikaisesti on kohotettu sotilaallista valmiutta mm kutsumalla ilmavalvonnan reservejä palvelukseen.

Näin Gazan sota näyttää nyt saavan uuden ulottuvuuden, jos se laajenisi Iranin ja Israelin väliseksi yhteenotoksi, mitä Lähi-idässä on jo kauan pelätty. Tähän mennessä nämä vihollisvaltiot ovat olleet vastatusten lähinnä Iranin tukemien ja aseistamien terroristijärjestöiksi leimattujen liittolaisjoukkojen kanssa, kuten Gazassa, etelä-Libanonissa ja Syyriassa.

Damaskoksen pommi-iskussa kuolleiden hautajaisten yhteydessä perjantaina kuultiin väkijoukon huutaneen: ”Kuolema Israelille, kuolema Yhdysvalloille!”

Turvallisuusasiantuntijoiden mukaan Iran tuskin iskee maaperältään, vaan se tapahtuisi liittolaismaista Irakista, Syyriasta tai Jemenistä käsin, jolloin Irania ei voisi suoraan kytkeä iskuun. Kostoiskun on uskottu tapahtuvan lähipäivinä, ts. pyhän Ramadankuukauden päättymistä ennen.

Iranin uhkaa on Israelissa asuvien tuttujeni mukaan voinut viime päivinä aistia sotaa enteilevänä tunnelmana, kun ihmiset varastoivat muonaa ja juomaa sekä nostavat pankkitileiltään käteistä. Sen lisäksi paikallisviranomaiset katsastavat väestönsuojia siltä varalta, että Iranin kosto kehittyisi laajamittaiseksi sodaksi.

Israelin johto on vakuuttanut väestölle maan ilmapuolustuksen olevan viritettynä täyteen valmiuteen, mistä kertoo myös se, että hävittäjäkoneet partioivat maan ilmatilassa ympäri vuorokauden iskeäkseen tarvittaessa takaisin. Ja varmuuden vuoksi armeijan lomat on kaikissa taisteluyksiköissä toistaiseksi peruttu.

Kansainvälisessä lehdistössä on kerrottu myös Israelin liittolaisen Yhdysvaltojen kohottaneen sotilaallista valmiuttaan siltä varalta, että sen strategiset edut Lähi-idässä vaarantuisivat. Amerikkalaiset uutiskanavat arvioivat viikonvaihteessa Iranin iskevän lennokeilla tai risteilyohjuksilla joko Israelin tai Yhdysvaltojen kohteisiin Lähi-idässä.

Meillä lähes uutispimentoon on jäänyt Gazan sotaa laajemman yhteenoton ainekset, jotka viime lokakuusta lähtien ovat löytyneet Israelin pohjoisrajalta, kun Iranin aseistamat Hizbollahin joukot ovat Libanonista käsin jatkaneet iskujaan Israelin pohjoisiin siviilikohteisiin. Israel on niihin vastannut ja uhannut laajentaa iskujaan Libanonin pääkaupungin Beirutin alueelle, ellei maan viranomaiset kykene hillitsemään Hizbollahin toimia. Yhteenotot ovat ajaneet lähes 100.000 israelilaista kodeistaan, jotka tyhjillään ovat joutuneet Hizbollahin ohjusten tuhoamiksi.

Lopuksi voisin todeta, että kaikesta ympärillä vallitsevasta jännityksestä ja väkivallasta huolimatta muslimien paastokuukausi on Jerusalemin Temppelinvuorella tähän mennessä sujunut poikkeuksellisen rauhallisissa merkeissä.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR