Rony Smolar – Israel-uutisviikko 8.3.2021

Israelin kulunutta uutisviikkoa voi tapahtumiltaan hyvällä syyllä verrata vuoristoradaksi, sillä niin paljon eri suuntiin, ylös ja alas, uutisia seuraavia kuljetettiin. Viikko todisti jälleen kerran siellä toimittaja-ajoiltani tutuksi tulleen vanhan sanonnan, ettei Israelissa milloinkaan ole tylsää tai hiljaista hetkeä.

Syyllisen kuumeinen etsintä öljyä vuotaneen ja Israelin rannikkoa pilanneen aluksen löytämiseksi tuotti vihdoin tuloksen, kun tehokas tiedustelu paljasti syylliseksi Iranista Syyriaan öljyä kuljettaneen Emerald-nimisen libyalaistankkerin. Israelin johdolta ei jäänyt huomioimatta, että nuo tankkeriin ja sen liikkeisiin liittyneet kolme valtiota, siis Libya, Iran ja Syyria ovat avoimen vihamielisiä Israelille. Sekä pääministeri Benjamin Netanjahu että ympäristöministeri tuomitsivat öljyvuodon ympäristöterrorismina, mutta ilman näyttöä he kuitenkin välttivät julistamasta sitä tahalliseksi. Poikkeavaa aluksen toiminnassa oli kuitenkin se, että ennen Israelin talousalueelle tuloaan se kytki pois päältä liikkeitään seuranneen kansainvälisen satelliittipaikannusjärjestelmän kunnes Syyrian läheisyydessä se pantiin takaisin päälle.

Israelin turvallisuusviranomaiset selvittävät nyt paraikaa Iranin mahdollista osuutta tapahtumaan, jota on epäilty kostona iranilaisen ydinasiantuntijan Mohsen Fakhri-zadehin viime marraskuussa tapahtuneeseen salamurhaan, mistä Israelia on epäilty.

Tämä on entisestään kiristänyt tilannetta Lähi-idässä, mutta Israelin lehdistössä on esitetty näkemyksiä ja ennustuksia myös vastakkaisesta kehityssuunnasta. Arvailuja, jopa suhteiden paranemisesta arkkiviholliseen Syyriaan on liikkunut sen jälkeen, kun Israel kansalaisensa monivaiheisen vapauttamisoperaation vastineena viime kuussa joutui rahoittamaan Syyrian tilaaman venäläisen koronarokote-erän. Tuon uutisen aikoihin kerrottiin presidentti Vladimir Putinin luvanneen pääministeri Netanjahulle venäläisten etsivän kaatuneiden israelilaissotilaiden hautoja Syyriassa. Samalla kävi ilmi, että venäläiset yrittävät paikantaa myös kiinnijoutuneen ja vuonna 1965 hirtetyn Israelin huippuvakoojan Eli Cohenin hautapaikan. Nuo eivät olisi mahdollisia ilman yhteistyötä Syyrian viranomaisten kanssa.

Tämä johti Israelin lehdistössä esitettyyn pohdiskeluun, minkä mukaan sovinto Syyrian kanssa ei olisi mikään mahdottomuus. Olihan Israel Syyrian sisällissodan alkuvuosina lääkinnyt, ravinnut ja vaatettanut Golanin rajalle tulleita apua hakeneita tuhansia syyrialaissiviilejä. Tosin Israelissa tiedostetaan sotilaallisesti tärkeän Golanin ylänköalueen muodostaneen ylitsepääsemättömän esteen sovinnolle siitä lähtien, kun Israel kesäsodassa 1967 valloitti nuo kukkulat ja sen jälkeen liitti ne itseensä.

Tässä lähes mahdottomana pidetyssä tilanteessa osapuoliin hyviä yhteyksiä pitävällä Venäjällä katsotaan olevan keskeinen asema jos naapurit haluaisivat päästä sovintoon, joten huhut salaisista neuvotteluista eivät ehkä sittenkään ole Israelin lehdistön omia arvailuja.

Liennytyksen ilmapiiristä saatiin myös näyttöä sijaispääministerin ja puolustusministerinä toimivan Benny Gantzin aluksi salaisena pysyneestä tapaamisesta naapurimaan Jordanian kuninkaan Abdullahin kanssa. Tapaamisesta on tihkunut hyvin vähän tietoa eikä ajankohtaa ole ilmoitettu, mutta sen kerrotaan pidetyn Jordanian puolella. Siitä huolimatta, että Israelin ja Jordanian välillä on vuodesta 1994 lähtien vallinnut rauhantila, ei korkean tason tapaamisia Netanjahun pääministerikaudella, siis yli vuosikymmeneen ole ollut. Netanjahu on ylenkatsonut pientä mutta tärkeätä naapuria, jolle palestiinalaiskysymyksen ratkaisu on keskeinen omalle naapuruuspolitiikalleen.

Mutta myös tässä elää pieni toivon kipinä, sillä myös Israelin ulkoministeri Gabi Ashkenazi on viime aikoina kahdesti neuvotellut virkaveljensä kanssa Jordaniassa. Tapaamisten on kerrottu koskeneen yhteisiä projekteja, joiden toivotaan lähentävän maita. Julkisuuteen ei kuitenkaan ole kerrottu mitä ne ovat. Naapuruussuhteissa uutta on myös se, että israelilainen kauppavaltuuskunta aikoo lähipäivinä matkustaa Egyptiin. Tällaista yhteydenpitoa ei rauhankumppanien välillä ole ollut vuosiin. Israel, Jordania ja Egypti ovat Yhdysvaltain liittolaisia ja maita sitoo tiivis turvallisuusyhteistyö.

Näyttääköhän tilanne olevan rauhoittumassa myös Gazan suunnalla, sillä sieltä ei muutamaan viikkoon ole kuulunut huonoja uutisia? Yhtenä syynä voisi pitää palestiinalaisten tulevat kaksijakoiset vaalit toukokuussa ja heinäkuussa. Niissä valitaan Jordanjoen länsirannan sekä Gazan hallinnoille yhteinen parlamentti sekä presidentti. Tämän hetken tietojen mukaan äänioikeutetuista yli 90% on rekisteröitynyt, mikä viittaa muutoksen haluun, jopa presidentti Mahmud Abbasin 16 vuotta kestäneen vallan päättymiseen.

Mutta Gazaa on todennäköisesti hiljentänyt tuore sopimus alueen energiapulaa helpottavan kaasuputken vetämisestä Välimerellä olevalta Israelin maakaasukentältä Gazan ainoaan voimalaitokseen. Salassa käydyt neuvottelut paljastavat vuoteen 2023 mennessä valmistuvan projektin rahoittajiksi Qatarin, joka on luvannut siihen 60 miljoonaa dollaria ja EU 25 miljoonaa. Toimivan voimalaitoksen toivotaan tuovan helpotusta ahtaasti asutun Gazan toistuviin sähkökatkoksiin, mikä samalla toisi helpotusta myös alueen katkonaiseen vedenjakeluun.

Mutta Israel pitää palestiinalaishallintoa syypäänä kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n viime viikolla tekemään päätökseen epäillä Israelia sotarikoksista Jordanjoen länsirannalla, Itä-Jerusalemissa ja Gazassa. Pääministeri Netanjahu oli päätöksestä raivoissaan, kuten myös Israelin poliittinen johto, joka piti sitä uhkana minkä tahansa demokratiaa noudattavan valtion itsenäiselle oikeuslaitokselle. Israelin mielestä ICC:n toimivalta ei ulotu palestiinalaisalueille, sillä nuo alueet eivät muodosta valtiota. Sen lisäksi Israelin demokratian yhtenä tukipilarina on hyvin toimiva ja luotettava oikeuslaitos, joka läpinäkyvästi kykenee jakamaan oikeutta. Israel on saanut näkemyksilleen tukea mm Yhdysvalloilta sekä usealta Euroopan valtiolta.

Palestiinalaishallinto oli viisi vuotta sitten tehnyt valituksen Israelin sotarikoksiksi väitetyistä toimista ja vaatinut niistä kansainvälistä tutkimusta. Vuonna 2012 ICC:n pääsyyttäjäksi tullut gambialaistuomari Fatou Bensouda paneutui valitukseen ja on siitä lähtien ahdistellut Israelia, joka pitää nyt syntynyttä päätöstä poliittisena ajojahtina.

Toisaalta Israelin ja sen Persianlahdella sijaitsevien uusien rauhankumppanien suhteet kehittyvät edelleen suotuisasti. Ja vaikka alueella vallitseva jännitys on johtamassa Israelin, Bahrainin, Arabiemiraattien ja todennäköisesti myös Saudi Arabian väliseen yhteiseen puolustussopimukseen, niin rauhan vallitessa maat hyötyvät nyt eri aloilla lisääntyneestä kaupankäynnistä. Sen lisäksi on syntynyt yhteisiä tutkimus- ja innovaatioprojekteja, jotka tähtäävät väestöjen hyvinvoinnin kohentamiseen. Esimerkkinä on Israelin ja Emiraattien sopimus ympäristöystävällisen asutuspolitiikan kehittämisestä. Tässä Israelilla on paljon annettavaa, mitä Persianlahdelta löytyvä rahoitus hyvinkin voi edistää.

Kuten viikko sitten kerroin, niin Israelin osaamisen ovat löytäneet myös kaksi EU-maata, Itävalta ja Tanska, joiden johtajat, pääministeri Mette Frederiksen ja kansleri Sebastian Kurz vierailivat viime viikolla Israelissa. Turhautuneina EU:n hitauteen rokotteissa he tulivat Israeliin sopimaan rokoteyhteistyön aloittamisesta. Kyseessä on yhteinen rokotetuotanto sekä tutkimusyhteistyö, mikä tulevina vuosina koskisi niin kutsuttuja toisen sukupolven koronarokotteita, joita kehitellään uusia virusmuunnoksia varten. Rokotetuotantolaitos todennäköisesti rakennettaisiin Israeliin.

Kansleri Kurz arvioi virusmuunnosten ahdistelevan vielä pitkään ja sanoi Itävallan haluavan varautua tulevaan aikaan ja tarvitsevan lähivuosina 30 miljoonaa rokoteannosta.

Myös Tanska ei pääministeri Frederiksenin mukaan halua jättäytyä EU:n takkuilevan yhteishankintamekanismin varaan.

Rokottamisen kärkimaana paljon maailmanlaajuista ihastelua saanut Israel on yhdellä annoksella rokottanut lähes 95% aikuisväestöstä. Suomessa yhden annoksen on saanut noin 9%.

Pääministeri Netanjahu luottaa laumasuojaan ja uskoo Israelin myöhemmin keväällä jättävän taakseen pahimman koronavaiheen. Lähipäivät näyttävät kuitenkin mitä vaikutuksia viikko sitten vietetyllä Purim-karnevaalijuhlalla voi olla, kun ihmiset juhlan humussa laiminlöivät viranomaisten turvaohjeita. Pelättävissä on takapakkia.

Ehkä eniten israelilaisiin vaikutti maan Korkeimman oikeuden viime viikolla tekemä päätös, mikä tunnustaa Israelissa konservatiivisen tai reformoidun suuntauksen mukaisesti juutalaisuuteen kääntyneen henkilön juutalaiseksi. Näin hänellä olisi paluumuuttolain mukaisesti täysi oikeus hakea Israelin kansalaisuutta.

Tämä yli 15 vuotta oikeuden käsittelyssä ollut asia oli pitkään odottanut parlamentin Knessetin säätävän tästä lain, mutta poliittiset erimielisyydet olivat esteenä. Lopputuloksena on nyt tämä Korkeimman oikeuden päätös, mikä on saanut ortodoksirabbien tuomion. ”Ratkaisu on täysin väärä. Muut kuin maan ortodoksikäytännön mukaisesti kääntyneet eivät uskontomme mukaisesti ole juutalaisia”, jyrisivät rabbit.

Asia on ollut kiusallinen Israelille, sillä maahan on muuttanut mm Yhdysvalloista kymmeniä tuhansia juutalaisia, myös kääntyneitä, jotka osoitettuaan olevansa juutalaisia, ovat voineet saada Israelin kansalaisuuden. Israelin ortodoksirabbien määritelmä, kun ei ulotu Yhdysvaltoihin, missä juutalaisista valtaosa tunnustaa konservatiivista tai reformoitua juutalaisuuden suuntausta. Mutta Israelille suhteet Yhdysvaltojen suureen juutalaisväestöön ovat hyvin tärkeät ja siksi sitä ei tulisi loukata. Israel tarvitsee niin taloudellisesti kuin poliittisesti Amerikan juutalaisten tukea.

Vaikka Korkein oikeus on nyt puhunut, niin itse asia ei ole vielä loppuun käsitelty ja edessä voi olla lukuisia siviilikanteita, jos Israelissa kääntyneet katsovat vakaumuksensa tulevan loukatuksi.

Ja lopuksi: Edellyttäen, että koronatilanne pääministeri Netanjahun ennusteen mukaisesti lähikuukausina helpottuisi ja maa vähitellen palautuu normaaliin arkeen, on pitkän matkustuskieltonsa kanssa tuskailleiden israelilaisten näköpiirissä helpotusta. Nimittäin, molemmat rokotukset saanneille on terveys- ja matkailualan viranomaisten valvonnassa suunnitteilla Välimeren risteilyjä.

Kolmesta seitsemään vuorokautta kestäviksi suunnitellut luxus-risteilyt lähtevät Israelin Haifan satamasta ja kohteina ovat Kypros ja Kreikka, joiden kanssa Israel vastikään allekirjoitti matkailusopimukset. Nykytilanteessa se edellyttää matkailijoilta nk. ”vihreätä passia” osoituksena kahdesta saadusta rokotteesta. Myös risteilyaluksen miehistön edellytetään saaneen rokotukset.

Suomessakin tutun varustamon Carribean Cruises´in uuden lippulaivan Odyssey of the Seas´in on määrä aloittaa risteilyt toukokuussa juuri Israelista, mikä nähdään luottamuksen osoituksena maan onnistuneelle kamppailulle koronaa vastaan. Myös koronan hiljentämä risteilyteollisuus on kaivannut paluuta takaisin arkeen sen jälkeen, kun koronapandemia vuosi sitten iski aluksi juuri risteilymatkailuun.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR