Rony Smolar – Israel-uutisviikko 8.2.2021

Kulunut uutisviikko täyttyi pääasiassa lähestyvistä vaaleista eikä dramatiikkaa puuttunut, kun puolueiden ehdokasasettelulle määrätty takaraja viime torstaina umpeutui. Samalla paljastui nyt neljänsien ennenaikaisten vaalien tuomat monenkirjavat poliittiset lehmänkaupat, monien poliitikkojen turhautuminen ja lopulta leikistä luopuminen. Tuloksena oli, että ennestään liikkuva puoluekenttä jätti äänestäjille paljon pohdintoja, kuin myös valintoja.

Kaikkiaan 39 puoluetta rekisteröi ehdokkaansa maaliskuun 23. päivän parlamenttivaaleihin, joiden tuloksena asiantuntijat arvioivat vain kolmasosan päätyvän uudelleen kokoontuvaan Knessetiin. Ehdokkaita löytyy äärioikealta arabeihin, vasemmistolaisista ortodoksisiin uskontopuolueisiin sekä taktisista syistä vaa´ankielen asemaan asemoituviin pienpuolueisiin.

Näkyvällä ulostulolla kuukausi sitten uudeksi keskusta-vasemmistolaiseksi puolueeksi itsensä julistanut ”Israelilaiset”-niminen puolue vetäytyi loppumetreillä, kun sen johtaja, Tel Avivin suosittu pormestari Ron Huldai, ei vakuuttunut puolueensa läpimenosta, kun se edellyttää hieman yli kolmen prosentin äänikynnyksen ylittämistä.

Myös nykyisessä Benjamin Netanjahun johtamassa yhtenäishallituksessa mukana oleva Sinivalkoinen-puolue on

vaarassa jäädä Knessetissä ilman edustajia, kun puolueen johtaja, sijaispääministeri Benny Gantz on voinut nähdä puolueensa murenevan mitä lähemmäksi vaalit tulevat.

Poliittisen myrskyn silmässä jo pitkään olleelle Benjamin Netanjahulle vaaleja on pidetty viimeisenä naulana hänen yli vuosikymmenen jatkuneelle pääministeriydelleen. Poliittisen pelin mestariksi kuvattu mutta samalla korruptoituneeksi väitetty Netanjahu onkin tulevien vaalien varalta joutunut käymään tiukkaa puolustustaistelua. Hän on menettänyt puolueestaan merkittäviä kilpailijoita, jotka ovat joko muodostaneet omat puolueensa tai liittoutuneet Netanjahun muiden kilpailijoiden kanssa.

Vielä joulukuussa mielipidemittaukset ennustivat niin Netanjahun omalle Likud-puolueelle kuin hänen johtamalleen oikeistoryhmittymälle vaaleissa selvää tappiota. Mutta viimeaikaiset erimielisyydet kilpailijoiden leireissä ovat aikaansaaneet sellaisen sekavan asetelman, että Netanjahu on tasaisesti kohentanut asemiaan. Sen lisäksi hän on taitavasti onnistunut iskemään kiiloja kilpailijoiden leireihin, kuten arabipuolueiden rintamaan, mistä hän houkutteli pitkäaikaisen arabivaikuttajan vaaliehdokkaaksi Likudin listoille. Netanjahu pitää sitä melkoisena saavutuksena, sillä Israelin arabit ovat poliittisella kartalla aina olleet Likudin vastapuolella.

Kun Netanjahu onnistui vielä hankkimaan liittolaiseksi aiemmin hyljeksityn pienen äärioikeistolaisen, jopa rasistisena pidetyn pienpuolueen, niin kaikki tuntuu kelpaavan hänelle vaalivoiton varmistamiseksi. Siksi nyt näyttää siltä, että Netanjahu saattaisi jopa voittaa vaalit, mutta kykeneekö hän muodostamaan hallituksen, on jo visaisempi kysymys.

Siihen voi vaikuttaa tänään oikeuden eteen joutuva Netanjahu itse, joka on syytettynä korruptiosta, lahjusten ottamisesta sekä asemansa väärinkäytöstä. Varmaa on, että kilpailijat sekä osa lehdistöstä käyttävät tuota kaikkea hyväkseen. Myös äänestäjät joutuvat miettimään, haluavatko pääministeriksi henkilön, joka pitkäksi ennustetussa oikeusprosessissa joutuu keskittymään maineensa puolustamiseen ja joka pahimmassa tapauksessa voi sen myös menettää.

Mutta Netanjahu osaa myös itse käyttää julkisuutta hyväkseen ja pääministerinä hän sitä muutenkin saa ja siksi hän näihin aikoihin median seuratessa liikkuu vähän joka puolella maata näyttäytyen eri äänestäjäryhmien keskuudessa.

Tähän hänellä näyttää nyt olevan aikaa, sillä Tel Avivin kansainvälisen lentokentän ollessa koronan takia suljettuna hän on joutunut perumaan ensi viikolle aiotut vierailunsa Persianlahdelle, Arabiemiraatteihin ja Bahrainiin. Myös Egyptin matka on epävarma ja tilanteen tiedetään harmittavan Netanjahua, jonka kansainvälinen liikkumavara on Trumpin poistumisen myötä muutenkin kaventunut. Päällimmäisenä se näkyy siinä, että Netanjahu odottaa edelleen puhelua presidentti Joe Bidenilta. Osaksi se on tulkittu siten, ettei Biden halua pönkittää Netanjahun vaalikampanjaa ja osaksi välimatkan pitämisenä siinä tapauksessa, että Yhdysvallat saattaa tehdä Israelin kannalta kriittisiä päätöksiä. Siksi pidetään todennäköistä, ettei Bidenin hallinto aikoisi ulkopoliittisista aikeistaan etukäteen pitää Israelia informoituna, kuten presidentti Trumpin kerrotaan tehneen.

Mutta kuluneella viikolla Washingtonista kantautui hyvä tieto, kun satajäseninen senaatti hyväksyi äänin 97-3 lakiin lisäyksen, mikä vahvistaa Yhdysvaltain suurlähetystön säilymisen Jerusalemissa, Israelin pääkaupungissa.

Lisäys nähdään lähinnä symbolisena, sillä Bidenin hallinto oli jo etukäteen ilmoittanut, ettei sillä ollut aikomusta siirtää lähetystöä muualle.

Mutta Israelin ja Yhdysvaltojen keskinäisissä suhteissa tulkittu muutos on uskottu vaikuttaneen kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n viime viikon lopulla tekemään yllättävään, vaikkakin odotettuun päätökseen.  Nimittäin päätös avaa tien sotarikostutkinnalle Israelin miehittämiksi katsotuilla palestiinalaisalueilla. Perjantai-iltana julkistettu ratkaisu nostatti pian tunteita Israelissa ja Yhdysvalloissa, kun se käytännössä tarkoittaa, että ICC voi tarvittaessa käynnistää tutkinnan Jordanjoen länsirannalla, Itä-Jerusalemissa ja Gazassa tapahtuneista epäillyistä sotarikoksista.

Tuomioistuimen tarkkailuun voi joutua Israelin asutuspolitiikka Länsirannalla sekä vuosien 2014 ja 2018 sotilasoperaatiot Gazassa.

Kiukkuisena esiintynyt pääministeri Netanjahu painotti lausunnossaan, että ICC:n päätös heikentää demokratioiden oikeutta puolustautua terrorismia vastaan ja Yhdysvallat totesi, ettei päätös sido Israelia, koska tämä ei ole ICC:n jäsen. Lisäksi Yhdysvaltojen ulkoministeriön edustaja luonnehti päätöstä ”erittäin huolestuttavaksi”.

On ilmeistä, että ICC:n päätös odotti hallinnon vaihtumista Yhdysvalloissa, sillä sivussa ollut palestiinalaiskysymys palaa Trumpin nelivuotiskauden jälkeen nyt takaisin kansainväliselle näyttämölle.

Yhdysvallat koki viime viikolla takaiskun myös Haagin Kansainvälisessä tuomioistuimessa, kun se päätti ottaa kuultavakseen Iranin valituksen Yhdysvaltojen talouspakotteiden lopettamiseksi. Iranin presidentti Hassan Rouhani luonnehti päätöstä maan kansalliseksi juhlapäiväksi.

Mutta myös lähimmät viholliset ovat aistineet Israelin nyt rajatumman kansainvälisen liikkumavaran, mikä näkyy palestiinalaisten viime viikkoina lisääntyneinä terrori-iskuyrityksinä Länsirannalla ja aivan Jerusalemin tuntumassa. Tämä on yllättänyt Israelin turvallisuusviranomaiset, kun samanaikaisesti tilanne Gazan rajalla on viime viikkoina ollut yllättävän rauhallinen.

Se taas johtunee siitä, että energiavaroistaan vauras Qatar on sitoutunut tänä vuonna jatkamaan avustuksiaan Gazaan ja sen asukkaille. Vuodesta 2018 lähtien Qatarin kuukausiavustukset ovat olleet 20 miljoonaa dollaria, mikä ääri-islamilaisen Hamasin hallitsemalle alueelle kulkee Israelin kautta. Varoilla maksetaan Israelista tuotava sähkö, hallinnon palkat sekä 100 dollarin kuukausiavustukset pahimmassa puutteessa eläville perheille.

Palestiinalaisten avustusten yhteydessä on vastikään käynyt ilmi, että Arabiemiraatit ja Bahrain olivat viime vuonna tuntuvasti leikanneet avustuksiaan YK:n alaiselle palestiinalaisten pakolaisapujärjestölle UNRWA:lle. Kun ne viime vuosina ovat olleet 50 miljoonan dollarin luokkaa, niin viime vuonna ne jäivät vain muutamaan miljoonaan. Tätä on pidetty Emiraattien ja Bahrainin vastavetona, palestiinalaishallinnon arvosteltua niitä Israelin kanssa syntyneistä rauhansopimuksista.

Mutta diplomatian rintamalla ehti tapahtua myös myönteistä, kun Israel ja Balkanin valtio Kosovo viikko sitten solmivat diplomaattisuhteet. Näin Israelilla on diplomaattisuhteet kaikkien Balkanin valtioiden kanssa ja Israelissa toivotaan joidenkin maiden avaavan tämän vuoden kuluessa suurlähetystönsä Jerusalemissa.

Hyvänä uutisena voi pitää myös sitä, että Israel vapautui eilisaamuna viiden viikon koronasulusta, mikä oli lamaannuttanut maan talouden lähes kokonaan sekä rajoittanut suuresti ihmisten liikkumista. Päätöksen takana oli tiukka poliittinen vääntö, mihin lähestyvillä vaaleilla oli vaikutuksensa. Nyt kaupat avautuivat vauhdilla ja ihmisiä nähtiin pyrkivän erityisesti kauppakeskusten vaate- ja urheiluliikkeisiin. Avautumiseen liittyy viranomaisten tietoinen riskinotto, sillä vuorokauden tartuttavuus on edelleen yli 5000:ssa, mutta terveysviranomaiset laskevat rokotettujen suuren määrän pian näkyvän tilastoissa laskevina tartuntalukuina. Varotoimena koulut pysyvät vielä muutaman päivän kiinni, minkä jälkeen ne vaiheittain avataan. Viranomaiset ovat muistuttaneet koronatilanteen edelleen olevan vakavan ja siksi vedonneet kansalaisten vastuulliseen käyttäytymiseen.

Ja lopuksi: Israelin eteläosissa Negevin autiomaassa beduiiniyhteisössä elävä ja vaikuttava Amal Abo Alqom hakee paraikaa itselleen sekä aatteelleen Israelissa puoluetta, minkä puitteissa voisi ajaa beduiininaisten oikeuksia.

Niistä hän pitää tärkeimpänä beduiinien keskuudessa vallitsevaa moniavioisuutta, minkä tosin Koraani hyväksyy, mutta mikä ei aina näyttäydy tasapuolisena miehen ottaessa itselleen toisen vaimon. Abo Alqom lähti ajamaan moniavioisuuteen kirjallista sopimusta, mikä määräisi toisen vaimon ottavan miehen kohtelemaan tasapuolisesti ja kunnioittavasti vaimojaan.

Liitto ensimmäisen vaimon kanssa solmitaan yleensä islamin Sharia-lakia noudattaen mutta toisen vaimon kanssa liitto perustuu vain suulliseen sopimukseen, mitä kahden vaimon liitossa oleva Abo Alqom ei tahdo hyväksyä, sillä se heikentää toisen vaimon asemaa.

Beduiiniheimojen moniavioisuus puhuttaa tuon tuosta Israelissa mutta siihen ei ole kulttuurisyistä haluttu puuttua. Mutta nyt vaalien alla, muutama viikko sitten, Abo Alqomille oli jo löytynyt pieni israelilainen puolue, jonka ehdokkaaksi hän oli päässyt, kunnes puoleen kannatusluvut olivat jäämässä niin alhaisiksi, että puolue lopulta päätti vetäytyä vaaleista.

Todennäköistä on, että päättäväisesti esiintyvä naisasia-aktivisti Abo Alqom ei jätä asiaansa tähän, vaan jatkaa kutsumuksena pitämäänsä kamppailuaan.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR