Rony Smolar – Israel-uutisviikko 8.1.2024

Vielä viikko sitten vuoden vaihtumisen aikaan näytti siltä, että Gazan sodan osapuolet olivat näkemyseroistaan huolimatta liikahtaneet kohti tuolloin tarjolla ollutta tulitaukoa siitä huolimatta, ettei Israel suostunut sodan lopettamiseen eikä Hamas siksi luovuttaisi pitämiään israelilaisvankeja. Myös Egypti, Qatar ja Yhdysvallat olivat tuolloin ottaneet itselleen vahvan välittäjän osan, jota sodan osapuolten ei uskottu kovin pitkään vastustavan.

Mutta odotukset kaikkosivat pian, kun muualla ilotulittein vastaanotettu uusi vuosi alkoi Israelissa maan etelä- ja keskiosiin kohdistuneilla Hamasin raketti-iskuilla. Sitä seurasi kaksi vuorokautta myöhemmin Libanonin pääkaupungissa Beirutissa tapahtunut ilmaisku, mikä tappoi Hamasin sotilaallisen siiven varajohtajan Saleh al-Arourin sekä kaksi hänen asetoveriaan. Vaikkei Israel julkisesti ottanut iskua vastuulleen, on se kuitenkin nähty varoituksena Israelin siviiliväestöä edelleen terrorisoivalle järjestölle. Lisäksi Beirutin taivaalla kerrottiin iskun aikaan nähdyn israelilaisia hävittäjäkoneita. Iskulla Israel todennäköisesti lisäsi paineita Gazan tunneliverkostossa taistelevaa Hamasin johtoa kohtaan.

Libanonin pääministeri sekä Hamasin ulkomailla elävä poliittisen siiven johtaja syyttivät iskusta Israelia ja varoittivat Gazan konfliktin leviämisestä Lähi-idässä. Myös Libanonin puolelta Israelia vastaan iskevät Iranin liittolaisjoukot Hizbollah, ovat uhanneet kiihdyttää tulitustaan, minkä seurauksena Libanonissa vaikutusvaltaa käyttävä Ranskan presidentti Emmanuel Macron kiirehti vetoamaan Israeliin, jottei vakava tilanne ryöstäytyisi laajemmaksi sodaksi Lähi-idässä.

Alueen jännittyneeseen yleistilanteeseen vaikuttaa myös Iranissa viime keskiviikkona tapahtunut pommi-iskujen sarja, jossa yli 100 ihmistä kuoli ja lähes 300 haavoittui maan edesmenneen kenraalin Qassem Suleimanin kuoleman vuosipäivän muistotilaisuudessa. Siitä huolimatta, että Iranin presidentin neuvonantaja syytti iskusta heti vihollismaita Israelia ja Yhdysvaltoja, tekijäksi ilmoittautui lopulta terroristinen äärijärjestö Isis. Iranin johto on kuitenkin edelleen vihjannut Israelin ja Yhdysvaltojen osallisuudesta ja hyötyvän tapahtumasta.

Ja seuraavana päivännä Yhdysvaltain isku surmasi Irakin pääkaupungissa Bagdadissa iranilaismielisen Harakat al-Nujaba -nimisen ryhmän sotilaskomentajan. Yhdysvaltojen mukaan kyseessä oli kosto ryhmän Irakissa ja Syyriassa olevia amerikkalaisjoukkoja vastaan suorittamille iskuille.

Yhdysvalloilla on noin 2 500 sotilasta Irakissa ja lähes tuhat sotilasta Syyriassa, jotka ovat osana monikansallista liittoumaa, joka lähes kymmenen vuoden ajan on taistellut siellä äärijärjestö Isisiä vastaan.

Näiden viimeisimpien väkivaltaisuuksien taustalla oli joulupäivänä Syyriassa tapahtunut ilmaisku, joka surmasi Iranin vallankumouskaartin Syyriassa olleen korkea-arvoisen sotilasneuvonantajan. Kun se paljastui Israelin suorittamaksi iskuksi, ovat paineet kostolle Iranissa kasvaneet.

Lisääntyneet väkivaltaisuudet ovat viime päivinä kuitenkin panneet vauhtia diplomatialle, kun Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken on juuri aloittanut Gazan sodan aikana viidennen sukkulointimatkansa Lähi-itään. Tosin matka alkoi Turkista ja Kreikasta.

Ennen häntä Yhdysvaltain edellinen varapresidentti Mike Pence, republikaanisenaattori Lindsey Graham sekä Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock vierailivat Israelissa tapaamassa maan johtoa sekä vakuuttamassa maidensa vankkumatonta tukea. Ja heti perään kävi Israelin ja Libanonin kiristyneitä suhteita selvittämässä presidentti Joe Bidenin hallinnon Libanonin erikoislähettiläs Amos Hochstein. Pääministeri Benjamin Netanjahu ilmaisi amerikkalaisvieraalle Israelin kannan, minkä mukaan Libanonin rauhattomalle rajalle on löydyttävä pysyvä ratkaisu, jotta raja-alueelta kolme kuukautta sitten evakuoidut 70.000 israelilaista voisivat palata koteihinsa.

Israelin mukaan turvallisuus voisi palautua raja-alueelle vain, jos Libanon noudattaisi YK:n turvallisuusneuvoston vuodelta 2006 olevaa päätöslauselmaa, mikä estää Hizbollahin joukkojen läsnäolon YK:n rauhanturvajoukkojen valvomalla rajalla. Päätöslauselman ehdot eivät kuitenkaan ole täyttyneet ja Hizbollah on jatkanut Israelin tulittamista.

Vaikka yhteenotot rajalla kiihtyivät merkittävästi nyt viikonvaihteessa, ei asiantuntija-arvioiden mukaan Hizbollah ainakaan vielä pyri avoimeen sotaan Israelin kanssa. Sitä ei myöskään isäntävaltio Libanon halua.

Odotukset ulkoministeri Blinkenin matkaa kohtaan ovat niin Israelissa kuin myös kuudessa muussa Gazan sotaan kytkeytyvässä vierailukohteessa korkealla.

Blinkenin perimmäisenä tarkoituksena on liennyttää Yhdysvaltain tukemasta Gazan sodasta kasvaneita jännitteitä ja samalla estää sodan leviämisen erityisesti Libanoniin ja Iraniin. Matka tähtää myös jännitteiden liennyttämiseen Jordanjoen länsirannalla, missä israelilaisjoukot ovat Gazan sodan varjossa pyrkineet puhdistamaan alue paikallisista Hamasin aseellisista soluista.

Näinä aikoina Israel ja sen liittolainen Yhdysvallat seuraavat erityisesti Iranin liikkeitä Lähi-idässä, missä sillä on liittolaisia Israelin rajojen tuntumassa ja myös etäämpänä, kuten etelässä Punaisenmeren suulla, mistä Jemenissä sisällissotaa käyvät Iranin tukemat huthi-kapinalliset ovat ampuneet ohjuksia kohti Israelia. Kapinalliset ovat häirinneet myös Suezin kanavan kautta maailmalle kulkevaa kansainvälistä meriliikennettä.

Iran sai viime viikolla Israelin hermostumaan, kun se toi sotalaivansa ennestään tulenaralle Punaisellemerelle, mikä johti Netanjahun ja presidentti Bidenin väliseen puhelinneuvotteluun. Vaikka kansainvälinen laivasto-osasto on siellä turvaamassa meriliikennettä, voi muuttuva tilanne pahimmillaan keskeyttää Israelin ulkomaankaupan rahtiliikenteen.

Siksi Israel suhtautuu tähän lähes sodanjulistuksena, kun se voisi vaikuttaa maan huoltovarmuuteen sekä väestön hyvinvointiin.

Tästä on ennakkotapaus vuodelta 1967, jolloin Egypti katkaisi Suezin kanavan kautta kulkevan israelilaisrahdin, mikä oli alkuna nk kuuden päivän sodalle.

Blinkenin saapumista ennen Israel on päättänyt tehdä muutoksia sotasuunnitelmiinsa Gazassa, missä siviiliuhrien suuri määrä on ehtinyt liittolaisten kesken aiheuttaa jännitteitä. Lisäksi Israelin näkemys sodan kestosta kolmesta kuukaudesta jopa puoleen vuoteen vaatii israelilaisisänniltä perusteellista selvitystä. Israelin puolustusvoimat on joka tapauksessa varautunut vuoden kestävään sotaan.

Suunnitelmassa Israel on hyökkäyksessään nyt siirtymässä kolmanteen vaiheeseen, mikä keskittyy Hamasin terroristien etsintään, millä se pakottaisi heidät pois Gazaan kaivetusta laajasta maanalaisesta tunneliverkostosta.

Muutoksen seurauksena Israel on samalla alkanut kotiuttaa osan joukoistaan, joista suuren osan eli 300.000 muodostavat reserviläiset, ja jotka yli kolme kuukautta ovat olleet poissa maan työvoimasta.

Mutta sota jatkuu edelleen Gazassa sekä Libanonin rajalla, eikä näköpiirissä ole ajankohtaa eikä olosuhdetta taistelujen päättymiselle. Tosin Israel toistaa jatkavansa, kunnes Hamas on lyöty. Samalla julkisuudessa on esitetty erilaisia vaihtoehtoja sodan jälkeisen Gazan hallinnoimiseksi.

Israel on sulkenut siitä pois minkä tahansa radikaali-islamilaisen ja terrorismiin tukeutuvan järjestön sekä Jordanjoen länsirannalla vaikuttavan palestiinalaisten laillisen nykyhallinnon. Siksi erääksi vaihtoehdoksi on esitetty klaaneista muodostettavaa hallintomallia, mikä on käytäntönä muutamissa Persianlahden öljyvaltioissa.

Näillä näkymin Gazan yleisestä turvallisuudesta vastaisi aluksi Israel, kunnes tilanne vakiintuisi ja jälleenrakentaminen olisi käynnistynyt. Siinä vaiheessa myös jotkut Israelin kanssa suhteensa vakiinnuttaneet arabivaltiot yhdessä läntisten liittolaisten kanssa muodostaisivat sisäisestä turvallisuudesta sekä järjestyksestä vastaavat poliisivoimat.

Koska asia tulee ennemmin tai myöhemmin päätettäväksi, on sitä jo alettu vakavasti pohtia ja todennäköistä on, että se liittyy myös ulkoministeri Blinkenin tuleviin tapaamisiin.

Sodan alussa muodostetulle Israelin hätätilahallitukselle ei kuitenkaan vielä ole täysin selvää, miltä Gazan sodanjälkeisen tulevaisuuden tulisi näyttää.  Asian käsittely on kaatunut viime hetken peruuntumisiin ja mm viime viikolla ollut viimeisin kokoontuminen päättyi näkemyserojen seurauksena äänekkääseen riitelyyn, kun siihen sotkettiin Hamasin yllätyshyökkäystä selvittävä armeijan oma sisäinen tutkinta.

Mutta tuo Gazan tulevaisuuden suunnittelu näyttäytyy kuitenkin nyt etäiseltä kangastukselta, kun sotiminen ilman tulitauon mahdollisuutta edelleen jatkuu. Sen lisäksi Israel ja Hamas ovat vaatimuksillaan torjuneet kaiken mahdollisuuden tulitauon syntymiselle. Israel ei suostu taipumaan Hamasin vaatimukseen sodan lopettamiseksi, mikä nykytilanteessa näyttäytyisi antautumisena tappiolle joutuneelle viholliselle, ja Hamas taas pyrkii varmistamaan elintilansa säilymisen Gazassa, mihin Israel ei millään suostu.

Sotimisen jatkaminen aiheuttaa Israelissa kuitenkin ristiriitoja, sillä se vaarantaa Hamasin pitämän 136 panttivangin kohtalot, mistä Netanjahu on saanut paljon arvostelua. Se on välittömästi näkynyt mielipidemittauksissa, missä viimeisimmässä hänen kannatuksensa on vajonnut 15%:een. Vastaavasti oppositiojohtajan, mutta sotakabinetissa mukana olevan Benny Ganzin kannatus on kivunnut yli 30%:in.

Politikointi on viime viikkoina muutenkin astunut esiin, vaikka se sodan kestäessä oli sovittu pidettäväksi poissa. Syypäänä tähän on pidetty Netanjahua itseään, jonka nähdään poliittisen uransa pelastamiseksi pitkittävän sotaa.

Kaiken lisäksi Netanjahu ja hänen Israelin historian oikeistolaisin hallituksensa koki viime viikolla kirvelevän takaiskun, kun maan korkein oikeus kumosi hallituksen keskeisimmän tavoitteen eli oikeusjärjestelmäuudistukseen liittyneen lakimuutoksen. Gazan sodan alkamiseen mennessä hallituksen uudistussuunnitelmat olivat ehtineet pahasti jakaa israelilaiset ja maahan ehti syntyä lähes avoin kapinahenki. Juuri päättynyttä vuotta onkin kuvattu itsenäisen Israelin pahimmaksi.

Netanjahun tuskaa tuskin helpottaa kahden äärioikeistoon kuuluvan ministerin äskettäiset lausunnot, missä he ehdottavat Israelin siirtokuntien rakentamista Gazan kaistalle ja palestiinalaisten uudelleensijoittamista Gazan ulkopuolelle.

Yhdysvallat piti lausuntoja vastuuttomina ja tulehtunutta tilannetta pahentavina. ”Tällaisten on loputtava välittömästi”, vaati ulkoministeriön tiedottaja.

Israelin hallituksen päänsärkyä lisännee myös Etelä-Afrikan esittämät syytökset Israelin toimista Gazassa, joista Kansainvälisellä tuomioistuimella on määrä järjestää kuulemiset. Syytösten mukaan Israelin ”teot ja laiminlyönnit ovat kuin kansanmurha, sillä niiden tarkoituksena on tuhota merkittävä osa palestiinalaisista”, todetaan tuomioistuimelle jätetyssä hakemuksessa.

Israelin hallituksen tiedottaja sanoi, että Israel tulisi kiistämään syytökset, eikä Kansainvälisellä oikeudella ole edes valtuuksia panna päätöksiään täytäntöön.

Israelissa on jo päätelty, että yli 16 vuotta kestänyt pääministeriys yhdessä käynnistyneen korruptio-oikeudenkäynnin sekä odotettavissa olevien sotaan johtavien selvitysten kanssa taitavat olla liikaa 74-vuotiaalle Netanjahulle, mutta myös israelilaisille äänestäjille.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR