Rony Smolar – Israel-uutisviikko 5.8.2019
Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:15 ja 21:10.
Kulttuuripitoisten ja arkeologisten löytöjen täyttämän muutaman uutisviikon jälkeen kulunut viikko palautti israelilaiset maan kamaralle, kun maan turvallisuuteen sekä lähestyviin parlamenttivaaleihin riitti tapahtumia.
Ehkä merkittävin uutinen oli Israelin puolustuskyvyssä tapahtunut suuri loikka, kun Yhdysvalloissa, kaukaisessa ja syrjäisessä Alaskassa, oli tiiviisti salassa pidetyssä ohjuskokeessa onnistuttu tuhoamaan ilmakehän ulkopuolelta lähestyneen ballistisen ohjuksen.
Yhdysvaltojen ja Israelin yhdessä kehittämää ohjustorjuntajärjestelmää ehdittiin heti kuvailla käänteentekeväksi aseteknologiseksi saavutukseksi, minkä molemmat maat saattavat pian ottaa käyttöön. Yhdysvalloille se antaa lähes maailmanlaajuisen lisäturvan, kun taas Israelille se merkitsee erityisesti turvaa Iranin uhkaamilta ohjuksilta.
Tuo ohjuskoe oli niin merkittävä, että Yhdysvaltojen suurlähettiläs oli kutsuttu Israelin hallituksen istuntoon seuraamaan kokeesta tehtyä videomateriaalia.
Pääministeri Benjamin Netanjahu ylisti kokeen onnistumista ja painotti Israelin turvallisuuden nyt saaneen melkoisen vahvistuksen. Samalla hän suuntasi viestinsä juuri aikaisemmin oman ohjuskokeensa tehneelle Iranille, ettei vihollisten tule koetella Israelin puolustuskykyä eikä hyökkäysvalmiutta.
Ovathan Iran ja sen etelä-libanonilainen liittolainen Hizbollah viime aikoina toistuvasti julistaneet, että seuraava yhteenotto raunioittaisi Israelin.
Sotaisia puheita on kuulunut myös Gazasta, missä Iranin kannattajajoukot yhtä lailla uhoavat Israelin tuhoamisella. Siksi Israelin armeijaa on viime aikoina Gazan tuntumassa harjoitettu sodan varalle ja armeijan komentaja on ennustanut seuraavan sodan poikkeavan aikaisemmista sodista ja sotilasoperaatioista, sillä se päättäisi Gazaa hallitsevan ääri-islamilaisen Hamas-järjestön aseellisen toiminnan.
Sotilaallinen valmius ei Israelilta ole jäänyt pelkästään uhkailuksi, vaan kuluneella viikolla Israel iski Iranin ja Hizbollahin kohteisiin niin Syyriassa kuin etäämpänä Irakissa. Israel ei näitä iskuja virallisesti ole ottanut tililleen, mutta alueen sotilasasiantuntijat pitävät ilmavoimin ja ohjuksin tapahtuneita iskuja Israelin käsialana.
Israelin politiikkana tiedetään olevan erityisesti Syyriassa rajojen tuntumaan pyrkivien Hizbollahin ja iranilaisjoukkojen torjuminen sekä näiden asevarikkojen tuhoaminen. Israel ei liioin halua Iranin avaavan uutta rintamaa sisällissodan hajottaman Syyrian maaperälle.
Iranin tiedetään Israelin iskuissa menettäneen miehiä ja yleisesti on veikkailtu milloin ja miten Iran aikoisi iskut kostaa.
Todennäköisesti se nykytilanteessa ja avoimen sodan välttämiseksi tapahtuisi Iranin liittolaisten, kuten juuri Hizbollahin tai Gazassa toimivien ääri-islamilaisten ryhmien kautta. Mutta ne yhteenotot ovat olleet jo vuosia käynnissä eikä niiden uskota kiihtyvän. Tosin, Gazasta on jo onnistuttu laukaisemaan raketteja Israelin keskiosiin.
Israelista vajaan 2000 kilometrin päässä sijaitsevalla Iranilla on suuri ja hyvin varustautunut armeija, mutta sen vanhentuneet, pääasiassa amerikkalaisvalmisteiset sotilaskoneet ovat varaosien puutteessa huonossa kunnossa. Iranin merivoimia sekä ohjuskykyä pidetään yleensä hyvinä, mutta niistä ei uskota olevan Israelille uhaksi. Tilanne tosin muuttuisi, jos Iran onnistuisi hankkimaan ydinaseen, mutta silloin puhutaan jo tuomiopäivästä.
Tällä hetkellä ehkä vakavimman uhan muodostaa etelä-Libanonin puolelta Hizbollah, jolla eri lähteisiin perustuen on kymmeniä tuhansia lyhyen kantaman ohjuksia ja kranaatteja kohdennettuina Israelin eri kohteisiin. Hizbollahin johtaja Hassan Nasrallah on vakuuttanut joukoillaan olevan ohjuksia, jotka kattavat koko Israelin.
Mutta Hizbollah joutuu uhkailuissaan ja mahdollisessa sotatilanteessa ottamaan huomioon isäntämaansa Libanonin kohtalon, mikä vihollisuuksissa mitätöisi lähes pari vuosikymmentä kestäneen maan jälleenrakentamisen ja hyvinvoinnin jakson.
Israelin eikä sen vihollisten uskota, ainakaan vielä, hakeutuvan sotilaalliseen yhteenottoon, mutta alueella vallitseva räjähdysherkkä tilanne voi helposti ryöstäytyä käsistä ei vain Israelin rajoilla, vaan myös etäämpänä esimerkiksi Persianlahdella, mistä mahdollisten yhteenottojen uskotaan ulottuvan myös Israeliin. Onhan Iran uhannut iskeä Israeliin, jos esimerkiksi amerikkalaisjoukot ampuisivat ohjuksia Iraniin.
Nämä uhkakuvat ovat näinä päivinä vaaleihin valmistautuvassa Israelissa olleet kovasti pinnalla ja siksi viime aikoina on puhuttu poliittisen oikeiston ja vasemmiston yhtenäishallituksen muodostamisesta. Se voisi toteutua vain todellisen vaaran uhatessa maata. Tästä vaihtoehdosta on jo ennestään kokemuksia. Mutta voisiko nyt säästöliekillä kytevästä jännittyneestä tilanteesta Lähi-idässä löytyä ratkaisu vaalien jälkeiseen hallitustilanteeseen? Todennäköisesti se siinä tilanteessa takaisi kokeneelle Netanjahulle pääministerin salkun, minkä hän nykytilanteessa on vaarassa menettää. Mutta vaaleihin on vielä viisi viikkoa ja Israelin tapahtumarikkaassa ja kiihkeässä päivänpolitiikassa voi tapahtua vielä yllätyksiä.
Viimeisimmissä mielipidetiedusteluissa vaalit eivät kuitenkaan näytä tuovan ratkaisua edellisten vaalien jälkeiseen pattitilanteeseen. Toisin sanoen, enemmistöhallituksen muodostamiseen ei edelleenkään löydy ratkaisua, sillä nykyisen hallituskoalition eikä oppositiopuolueiden rintamassa ole ainakaan vielä löytynyt säröjä.
Kokenut Netanjahu ei kuitenkaan luota mielipidemittauksiin eikä hatariin poliittisiin liittoihin, vaan aikoo muistutuksena äänestäjille osoittaa kansainvälistä tunnettavuuttaan hankkimalla muutamalla pikaisella ulkomaanvierailulla medianäkyvyyttä. Se tapahtuu matkustamalla lähiaikoina tapaamaan Intian, Japanin ja Ukrainan johtoa.
Hän oli toivonut tapaamista myös naapurimaan Jordanian kuninkaan Abdullahin kanssa, mutta tämä torjui ehdotuksen. Tämä kertoo maiden alavireisistä suhteista, rauhansopimuksesta huolimatta.
Netanjahu on muutenkin päättänyt lisätä kierroksia kampanjaansa kutsumalla presidentti Vladimir Putinin vierailulle juuri ennen syyskuun vaaleja. Perustelun kutsulle Netanjahu on ottanut sodanaikaisen Leningradin pitkästä piirityksestä muistuttavan muistomerkin paljastamistilaisuudesta Jerusalemissa.
Nimittäin, Israelissa halutaan lähiaikoina kunnioittaa toisen maailmansodan aikana 78 vuotta sitten alkaneen ja lähes 900 päivää kestäneen natsi-Saksan armeijan piirityksen aikaisia suurkaupungin uhreja.
Raskas piiritystilanne johti kaupungissa niin sotilaiden kuin siviilien tuhoisiin nälkäkuolemiin, joissa menehtyi arviolta kaksi miljoonaa, joukossa kymmeniä tuhansia juutalaisia, joiden sukulaisia nykyisin asuu Israelissa.
Putin ei ainakaan vielä ole vahvistanut tuloaan, mutta hänen tiedetään kannattavan Netanjahua, jonka kanssa hänellä on hyvät ja asialliset suhteet.
Netanjahun hallitus on viime aikoina muutenkin nostanut Israelin suuren, entisestä NL:sta lähtöisin olevan, venäjänkielisen väestön julkisuuden kärkeen. Tähän löytyy vaalitaktinen syy, sillä tämän yli 700.000 käsittävän äänestäjäkunnan lasketaan pitävän vaalituloksen avaimet käsissään, kun heidän muodostama osuus äänestäjistä merkitsee 120-paikkaisessa parlamentissa arviolta 16 edustajapaikkaa.
Tästä syystä venäjänkieliset ovat erityisesti Netanjahun ja hänen poliittisen vastustajansa, venäjänkielisen Avgdor Liebermannin johtaman puolueen vaalikampanjoiden kohteina. Kummatkin ovat nyt keskittyneet kalastamaan venäjänkielisten ääniä, joiden varaan entinen puolustusministeri Liebermann on poliittisen uransa tähän saakka voinut turvallisesti laskea.
Viime keväisten vaalien lailla Liebermannia pidetään myös tulevien vaalien jälkeisten hallitusneuvottelujen pelintekijänä. Saapa nähdä miten tällä kertaa käy, sillä keväällä häntä kuvattiin joustamattomaksi peluriksi, mikä sitten johti näihin uusiin vaaleihin.
Vaalien lähestyessä Netanjahu on nyt myös poikennut noudattamastaan tiukasta palestiinalaisia kurittaneesta politiikastaan, sallimalla 700:n uuden palestiinalaisasunnon rakentamisen Jordanjoen länsirannan sille osalle, jota Israel yksin hallinnoi.
Päätös, minkä hallitus viime viikolla teki, oli selvä myöntyväisyyden osoitus Lähi-itään laajaa rauhanratkaisua etsivän Yhdysvaltojen suuntaan. Lisäksi päätös tehtiin juuri ennen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vävyn, rauhantunnusteluja vetävän Jared Kushnerin Israelin vierailua.
Kushner kiersi viime viikolla Lähi-idässä keräämässä näkemyksiä ja tukea yhä salassa pidetyille rauhansuunnitelmille. Yhä selvemmäksi on nyt käymässä, että palestiinalaiskysymyksessä vain kahden valtion ratkaisu kelpaa arabiosapuolille. Muuten, Yhdysvaltojen Israelia myötäilevä kanta lipsahti äskettäin julkisuuteen suurlähettiläs David Friedmanin todettua Yhdysvaltojen kannattavan palestiinalaisille vain itsehallintoa.
Yhdysvaltojen on arvioitu julkistavan rauhanehdotuksensa loka-marraskuussa mutta ennakkoarviot eivät ainakaan arabimaissa lupaa kovin myönteistä vastaanottoa.
Myöskään Israelissa ei vaalien alla olla lainkaan keskusteltu rauhanehdotukseen liittyvistä reunaehdoista tai edes kansalaisten arkeen liittyvistä seikoista, kuten maan talousnäkymistä tai monikulttuurisen ja -muotoisen väestön sosiaalioloista.
Vaalitaisto on toistaiseksi keskittynyt vain puolueiden väliseen nokitteluun sekä poteroiden kaivamiseen eikä asiapitoiseen keskusteluun ole riittänyt kärsivällisyyttä.
Israelilaiset ovatkin valittaneet joutuneensa vaalien alla täysin sivuosaan, mikä pakottaa heidät valitsemaan puolueista saatujen mielikuvien eikä vaaliohjelmien mukaisesti.
Ja lopuksi: Israelin opetushallitus aikoo yhdessä Negevin autiomaan suurimman beduiinikaupungin Rahatin hallinnon kanssa jatkossa ohjata paikallisia lukiolaisia korkeamman matematiikan tielle.
Momentum-projekstiksi nimettyyn ohjelmaan osallistuu paraikaa 1200 beduiiniopiskelijaa, mikä ensi sijassa tähtää heidän työnsaantimahdollisuuksien parantamiseen erityisesti Israelin teknologiateollisuudessa, mutta pyrkii myös kohentamaan heidän heprean kielen osaamistaan.
Ohjelma kokonaisuudessaan on osana YK:n suosituksen mukaista kestävän kehityksen tavoiteohjelmaa.
Israelin viranomaiset toteuttavat ohjelmaa tietyllä herkkyydellä, sillä tavoitteena ei ole horjuttaa tämän aavikkokansan perinteisiä elämäntapoja. Ohjelma pyrkii lähinnä supistamaan maan eri väestönosien välisiä eroja.
Israelin eteläosassa Negevin autiomaassa asuu arviolta 200.000 beduiinia, jotka eivät juurikaan enää elä liikkuvaa paimentolaiselämää, vaan valtaosa asuu pysyvästi perustetuissa taajamissa.
Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.
Rony Smolar