Rony Smolar – Israel-uutisviikko 4.9.2023

Radio Patmoksen Israel-uutisviikko palaa nyt viiden viikon kesätauon jälkeen kanavalle.

Mutta Israelissa ei juuri mikään jäänyt tauolle, sillä niin tapahtumarikkaina nuo uutisten täyttämät viikot ovat siellä jatkuneet. Ne täyttyivät ja edelleen ovat täyttyneet kiistellystä demokratian uhkana pidetystä Benjamin Netanjahun oikeistohallituksen oikeuslaitosuudistusta koskeneesta lakipaketista, minkä parlamentti Knesset juuri ennen kesätauolle jäämistään hyväksyi. Parlamentti äänesti samalla niin sanotun kohtuullisuuslausekkeen poistamisesta, minkä avulla korkein oikeus on Israelin itsenäistymisestä lähtien voinut kumota lainvastaisina pitämiään hallituksen peruslakiesityksiä.

Lakiuudistuksen pelätään myös antavan entistä suuremman vallan poliitikoille sekä mahdollisuuden vaikuttaa korkeimman oikeuden tuomarivalintoihin, mikä sekin aiheuttaa paljon närää.

Kun kaikki tämä on nähty kaventavan korkeimman oikeuden valtaoikeuksia ja siten kajoavan vallan kolmijakoon, eli toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovallan erottamiseen, on Israel ajautunut itsenäisyytensä pahimpaan kriisiin.

Siitä kertoo 120-paikkaisessa parlamentissa lakipaketista käyty ratkaiseva äänestystulos. Nimittäin hallituspuolueiden muodostama enemmistö eli 64 ääntä annettiin lakimuutoksen puolesta eikä yhtään vastustavaa ääntä ollut, mikä johtui siitä, että oppositio boikotoi äänestystä.

Ei ihme, että parlamentin päätös näkyi seuraavan päivän lehdistössä, kun suurimmat sanomalehdet julkaisivat kokonaan mustat etusivut, jotka oli otsikoitu: ”Musta päivä Israelin demokratialle”.

Netanjahun diktatuurina pidettyä lakimuutosta vastustavat ovat eri puolilla maata jatkaneet vuoden alussa alkaneita lauantai-illan joukkokokoontumisiaan, jotka paljolti henkilöityvät juuri Netanjahuun, jota syytetään poliittisen vallan käyttämisestä omaksi edukseen. Hän on nimittäin parhaillaan syytteessä korruptiosta ja siksi hänen on oikeuslaitosta uhraamalla väitetty turvaavan oman selustansa. Ylihuomenna keskiviikkona hän on tauon jälkeen määrä palata oikeuden eteen Jerusalemissa.

Netanjahun kanssa samassa ahdingossa on myös hänen poliittinen liittolaisensa, jonka hän hallitusta muodostaessaan ehti nimittää sisäministeriksi, mutta joka on joutunut kohtuullisuuslauseketta käyttäneen korkeimman oikeuden määräämälle ”poliittiselle jäähylle”.

Lakiuudistus on aiheuttanut tyytymättömyyttä myös Israelin rajojen ulkopuolella eikä vähiten lähimmässä liittolaisessa Yhdysvalloissa. Presidentti Joe Biden on Israelin vallitsevan sisäisen repeämän seurauksena painottanut, ettei lakihanketta tulisi vallitsevassa tilanteessa viedä eteenpäin, vaan huomio tulisi olla kansan yhdistämisessä ja yhteisymmärryksen löytämisessä.

Netanjahu on kuitenkin tiukasti pysynyt kannassaan, minkä mukaan lakiuudistus on tarpeellinen, sillä se hänen mukaansa parantaa demokratiaa. Israelia on pidetty Lähi-idän ainoana demokratiana mutta nykyisen suuntauksen jatkuessa tuon aseman puolustaminen on arveltu tulevan vaikeaksi.

Mutta lakimuutoksesta ei ole vielä sanottu viimeistä sanaa, kun mm Israelin ammattiliittojen keskusjärjestö on varoittanut hallitusta vakavista seurauksista, jos hallitus aikoisi nyt syksyllä jatkaa yksipuolisia uudistuksiaan. Pöydällä on jopa yleislakon julistaminen.

Fokus on myös ensi viikolla kokoontuvassa korkeimman oikeuden laajennetussa istunnossa, missä käsiteltävänä on parlamentin kohtuullisuuslausekkeen poistamisesta tehdyt valitukset sekä tuomareiden uudet valintakriteerit. Vaikka korkeimman oikeuden tuomareiden on yleisesti arveltu kallistuvan valituksia tehneiden puolelle, ei Netanjahu ole etukäteen suostunut ilmoittamaan sitoutuisiko hän noudattamaan oikeuden päätöstä. Tästä saattaa syksyn mittaan syntyä vielä melkoinen poliittis-oikeudellinen yhteenotto, mistä presidentti Bidenin hallinnon on vaikeata pysyä sivussa.

Tämän varalta Netanjahu on yli kuukauden ajan torjunut Israelin oman lehdistön pyytämät haastattelut, vaikka ulkolaiselle lehdistölle niitä on herunut. Se on tulkittu siten, että Israelin lehdistöltä tulee tiukempia ja maan nykytilaan paremmin tuntevia haastattelukysymyksiä, jotka saattaisivat paljastaa Netanjahun todelliset aikeet.

Pitkään jatkunut poliittinen kriisi on odotetusti nakertanut Israelin taloutta, mutta ehkä ei niin paljon kuin on pelätty. Tosin runsas kuukausi sitten israelilainen päivälehti laski lakiuudistuksesta käydyn kamppailun siihen mennessä maksaneen Israelin taloudelle 40 miljardia euroa. Israelin taloudella näyttää kuitenkin olevan luottamusta, kun se toistaiseksi on kyennyt säilyttämään kansainvälisen luottokelpoisuutensa.

Israelin talouteen ja sopimuskumppanuuteen ovat kesän aikana luottaneet myös kaksi EU-maata, Suomi ja Saksa, jotka kummatkin ovat vastikään päätyneet merkittäviin aseostoihin Israelista. Kummatkin huomioitiin Israelin uutisotsikoissa.

Suomi tilasi jo keväällä ”Daavidin lingoksi” nimetyn ilmapuolustusjärjestelmän kohentamaan puolustuskykyään, mutta koska siinä on myös amerikkalaisia komponentteja, kauppa sai kuukausi sitten lopullisen siunauksen.

Järjestelmän torjuntakyky ulottuu 40:stä kilometristä 300:n kilometrin etäisyydelle ja lentokoneiden lisäksi se on suunniteltu ampumaan alas taktisia ballistisia ohjuksia, risteilyohjuksia sekä suurikaliiperisia raketteja. Hankinnan arvo on hieman yli 300 miljoonaa euroa.

Kymmen kertaa suuremman asekaupan Israel solmi viime kuussa Saksan kanssa sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli hyväksynyt Israelin kanssa yhdessä kehittämänsä Arrow 3-nimisen ohjuspuolustusjärjestelmän myynnin. Tehokas järjestelmä kykenee tuhoamaan ballistiset ohjukset jo ilmakehän ulkopuolella, minkä lisäksi järjestelmää voidaan käyttää myös satelliittien tuhoamiseen. Kyseessä on Israelin historian suurin puolustusteknologiaa käsittävä kauppa.

Tästä merkittävästä tilauksesta silminnähden tyytyväinen Netanjahu korosti kaupan merkitystä toteamalla, että 80 vuotta sitten juutalainen kansa oli natsi-Saksan käsissä muutettu tuhkakasoiksi mutta nyt Israelin juutalaisvaltio saattaa Saksan käsiin aseen, millä puolustautua. Mikä historiallinen täyskäännös, iloitsi Netanjahu.

Parlamentin lomataukoa ennen yleistilannetta kuvattiin Israelissa hätätilaksi, josta löytyi jopa sisällissodan aineksia. Se näkyi myös heinäkuun lopulla suoritetussa mielipidetiedustelussa, missä vastanneista yli puolet ilmoitti pelkäävänsä sisällissodan syttymistä.

Sen lisäksi Israelin viholliset, kuten Iran ja sen Israelin pohjoisrajalla Libanonin puolella toimivat Hizbollahin liittolaisjoukot ”seuraavat tarkoin ja iloiten, kuinka Israel repii itsensä kappaleiksi ja tekee itsensä haavoittuvaksi”, kuten eräs Lähi-idän tarkkailija tilannetta kuvasi.

Kapinointia ja reservipalveluksesta kieltäytymistä kohdanneen Israelin asevoimien johdon piiristä onkin kuulunut huolestuttavia näkemyksiä, joiden mukaan maan sisäistä eripuraa pidetään jopa vihollisten tuottamaa uhkaa suurempana.

Siksi mm Hizbollahin taistelijat ovat tuon tuosta häiriköineet Israelin rajalla siirtämällä raja-aitaa ja rajamerkkejä sekä pitämällä taisteluharjoituksia aivan rajan tuntumassa tietoisena, että Israelin sotaan johtavat vastatoimet ovat nykytilanteessa korkean kynnyksen takana. Tiedetäänhän Hizbollahilla olevan suuri määrä raketteja ja ohjuksia, joiden uskotaan ulottuvan syvälle Israelin puolelle.

Tilanteen vakavuudesta tuolla rajalla kertoo se, että presidentti Biden lähetti viime viikolla pikaisesti edustajansa neuvottelemaan Libanonin hallituksen kanssa.

Mutta myös Jordanjoen länsirannalla on turvallisuustilanne kesän aikana merkittävästi heikentynyt, kun aseelliset palestiinalaisryhmät ovat avoimesti iskeneet niin Israelin siviilejä kuin alueella partioivia israelilaisia joukkoja vastaan. Mm viime viikolla tapahtui vuorokauden kuluessa neljä ihmishenkeä vaatinutta iskua, mikä nosti Israelin tämän vuoden uhriluvun neljäkymmeneen.

Israelin siviilejä tänä vuonna kohdannutta terrorismia onkin kuvattu pahimmaksi sitten palestiinalaisten toisen kansannousun eli intifadan päättymisen vuonna 2005.

Syynä on nähty palestiinalaisten aseistuksen merkittävä lisääntyminen ja monipuolistuminen sekä iskujen toteuttamisen paraneminen, mikä on johdettu Gazaa valvovan iranilaismielisen Hamasin antamaan koulutukseen.

Palestiinalaiset ovat Länsirannalta jopa yrittäneet laukaista valmistamiaan alkeellisia raketteja kohti Israelia. Israel pitää tätä huolestuttavana kehityssuuntana eikä salli uutta vihollisrintamaa itärajalleen. Siksi israelilaisjoukkoja on Länsirannalla lisätty ja myös aseellisten ennalta ehkäiseviä etsintöjä on tehostettu. Joukkojen tehtävänä on myös estää alueen siirtokuntalaisten kostoretkiä palestiinalaiskyliin, mikä omiaan on ollut lisäämään alueen jännitystä.

Noihin edellä kuvaamiini tapahtumiin oli viime viikolla vaikeata sovittaa merkkipaalua, kun kolmekymmentä vuotta oli kulunut Israelin ja Palestiinalaisen vapautusjärjestön PLO:n välille Norjan Oslossa syntyneestä rauhansopimuksesta.

Osapuolet eivät juurikaan muistelleet tuota ajankohtaa paitsi, että Israelissa vapautui salassa pidettyjä hallituksen pöytäkirjoja, joista saattoi aistia rauhansopimuksen tuomaa toiveikkuutta, mihin osapuolet eivät juurikaan uskoneet.

Kyllä elokuun menneet uutisviikot sisälsivät myös vähemmän jännitystä ja väkivaltaa, mikä mm näkyi siinä, että suurkaupunkiin Tel Aviviin avattiin pitkään suunniteltu ja toteutettu osaksi maanalainen pikaraitiotieverkosto helpottamaan kaupungin ja sen naapurikuntien välistä liikennettä.

Tapahtumana se oli niin merkittävä, että pääministeri Netanjahu vaimoineen sekä hallituksen monet ministerit osallistuivat tarkoin vartioituun vihkiäisajoon sekä juhlatilaisuuteen. Samalla tapahtuma yhdisti ainakin hetkeksi Tel Avivissa hallituksen vastustajat ja kannattajat, jotka kuukausia ovat osoittaneet mieltään kaupungin ulosmenoväylillä.

Mielenilmaisuja hillitsivät myös elokuun poikkeuksellisen kovat ja pitkäkestoiset helteet, minkä seurauksena israelilaiset katkaisivat kotimaan lomailun ja hakeutuivat viileimpiin maihin. Sellaisena nähtiin naapurissa Välimeren itäosassa sijaitseva Kypros, minne muutaman asteen alhaisemmat hellelukemat sekä rauhallisempi arki vetivät puoleensa.

Myös heinäkuussa kahdesti sairaalahoitoon joutunut pääministeri Netanjahu pyrki rauhoittuen lomailemaan, tosin Israelissa. Tätä eivät häntä ja hänen vaimoaan seuranneet äänekkäät mielenosoittajat kuitenkaan suoneet, kun tieto pääministerin valitsemasta kahdesta lomakohteesta vuosi julkisuuteen. Lopulta hän vietti muutaman päivän lomansa Välimeren rannikon tuntumassa Caesariassa sijaitsevassa kodissaan.

Netanjahun on terveyssyistä kerrottu pysytelleen irti hallituksen ministerien keskinäisistä riidoista, sillä hänen uskotaan keskittävän voimansa presidentti Bidenilta odotettavaan vierailukutsuun Valkoiseen taloon.

Toteutuessaan vierailu ei tule olemaan helppo, sillä Netanjahu joutunee Israelin demokratian vaarantamisesta Bidenin sekä hänen hallintonsa arvostelemana puolustuskannalle. Sen lisäksi Israelin palestiinalaispolitiikka on Bidenin kritiikin kohteena.

Netanjahu on kuluneen myrskyisän vuoden aikana muutenkin joutunut kokemaan diplomaattista syrjintää, sillä vierailukutsuja ei juuri ole herunut. Tosin hän on paraikaa kahden päivän vierailulla Kyproksessa.

Ja lopuksi: Suomen hallituksen päätös kriminalisoida juutalaisten kansanmurhan eli holokaustin kieltäminen oli kuluneella viikolla näkyvästi esillä Israelin lehdistössä. Uutisessa todettiin lisäksi, että vihatekoja juutalaisia, muslimeja kristittyjä ja muita uskontoryhmiä kohtaan aiotaan Suomessa ehkäistä. Sen lisäksi vuosittain vietettävä vainojen uhrien muistopäivä eli tammikuun 27. aiotaan nimetä kansainvälisen käytännön mukaisesti holokaustin uhrien muistopäiväksi, mikä viittaa Auschwitzin kuolemanleirin vapauttamispäivään vuonna 1945.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR