Rony Smolar – Israel-uutisviikko 4.3.2024

Israelilaisten silmät ja korvat olivat kuluneella viikolla suunnattu kohti Persianlahdella sijaitsevaa Qataria ja sen pääkaupunkia Dohaa, missä käytiin ratkaiseviksi kuvattuja neuvotteluja Gazaan suunnitellusta tulitauosta. Varovainen toiveikkuus kuitenkin latistui, kun viikon puolivälissä kerrottiin väliaikatietona, ettei neuvotteluista ollut mitään kerrottavaa ja siksi israelilaiset neuvottelijat palasivat kotiin.

Samanaikaisesti Yhdysvalloista kantautui ristiriitaista tietoa, kun presidentti Joe Biden kahdesti ennusti neuvottelujen päätyvän osapuolten sopimukseen maanantaina eli tänään. Myös muualta kantautui arvailuja, jotka todennäköisesti oli tarkoitettu neuvottelijoiden painostamiseksi.  Israelissa ehdittiin kuitenkin hämmästellä Bidenin toiveikkuutta ja myös Hamasin piiristä pian tiedotettiin sopimustekstistä löytyvän vielä paljon aukkoja.

Tuo kaikki osoittautui hermopeliksi, kun vaikeissa neuvotteluissa tiedettiin käytävän kauppaa tulitauon hintana vapautettavista vangeista, ts. Gazaan siepatuista israelilaisista ja Israelin vankiloissa pitkiä tuomioita istuvista palestiinalaisista. Tuota ihmisistä käytävää kauppaa onkin kuvattu hermoja raastavaksi, kun Hamas on suostunut 134:sta israelilaisvangista vapauttamaan vain tietyn ikäisiä. Sen lisäksi sopimukseen pitäisi päästä myös vapautettavien sukupuolesta, iästä ja terveydentilasta sekä siitä missä järjestyksessä tämä kaikki tapahtuisi. Israel myös tietää, ettei sen Hamasin sieppaamat sotilaat kuuluisi tähän vaihtokauppaan.

Hamasilla on omat vaatimuksensa, kuten aluksi tulitauon saavuttaminen, mitä seuraisi kymmenen palestiinalaisvangin vapauttaminen yhtä israelilaista panttivankia vastaan. Sen lisäksi vapautettavien palestiinalaisten joukossa tuli olla elinkautistuomioita istuvia pahamaineisia terroristeja. Tämän tiedetään olevan Israelille ja erityisesti terrorismin uhrien omaisille kuitenkin vaikeata hyväksyä.

Viikonvaihteessa Israel ilmoitti, ettei se jatkaisi tulitaukoneuvotteluja ennen kuin Hamas kertosi keitä se aikoisi vapauttaa ja kuinka moni siepatuista on yhä elossa. Julkisuudessa on liikkunut tietoa seitsemän menehtyneen vankeudessa, Hamasin mukaan Israelin omissa iskuissa. Eilisaamuna vielä kerrottiin tulitauon olevan sovittavissa kahden vuorokauden sisällä, jos Israel hyväksyisi Hamasin ehdot. Koska Israel ei vielä eilisiltaan mennessä ollut saanut Hamasilta tietoja elossa olevista panttivangeista, on kansainvälisten uutistoimistojen tietoihin suhtauduttava varauksella. Sen lisäksi useiden neuvottelukierrosten jälkeen osapuolet tuntevat jo toistensa ehdot, joten viime päiviä on hyvällä syyllä verrattu korkeilla panoksilla pelattavaan pokeripeliin.

Sopimuksen viipyessä myös puheet ovat ratkaisevana pidetyn viikon nyt alettua koventuneet, kun mm Hamasin Qatarissa elävä poliittisen siiven johtaja Ismail Haniyeh on kehottanut Jordanjoen länsirannan palestiinalaisia valtaamaan Jerusalemin pyhän Temppelinvuoren, ellei sopimukseen päästäisi ennen muslimien paastokuukauden Ramadanin alkamista viikon kuluttua. Sen lisäksi Gazassa yhä olevan johtajan Yahya Sinwarin nimissä julistettiin jokaisen Gazassa vuodatetun palestiinalaisen veren vahvistavan Hamasin asemaa ja lisäävän kansainvälistä painetta Israelia kohtaan.

Suurempi verenvuodatus toteutui pian torstaiaamuna, kun ihmisjoukko ryntäsi Gazan kaupungin ulkopuolella kohti avustustarvikkeita, kuten ruokaa, vettä ja lääkkeitä kuljettaneita autokuormia, minkä seurauksena ihmisiä joutui ajoneuvojen yliajamiksi sekä väkijoukon tallaamiksi. Joukon seuratessa liikkeessä olleita ajoneuvoja se lähestyi avustuskuljetusta alueella valvonutta israelilaisyksikköä, mistä armeijan tiedottajan mukaan ammuttiin kolonnan hillitsemiseksi ensin varoituslaukauksia ilmaan. Kun se ei tehonnut ja tilanne muuttui sotilaille uhkaavammaksi, he tähtäsivät ihmisten jalkoihin.

Tilanteen rauhoituttua maailmalle levisi kansainvälisen lehdistön, myös meidän, välittämä Hamasin sairaalalähteisiin nojannut hätäinen tieto, minkä mukaan Israelin suorittamassa ”verilöylyssä” yli sata ihmistä olisi kuollut ja 700 loukkaantunut. Israelin armeijan myöhemmässä lausunnossa todettiin kymmenen palestiinalaisen kuolleen sotilaiden luoteihin.

Tällainen vailla puolueetonta tietoa levittävä uutisointi on ollut ominaista Gazan sodan kuluessa erityisesti silloin, kun kriittisesti on haluttu puuttua Israelin toimiin ja saada Israel näyttämään syylliseltä.

Tämä välikohtaus päätyi lopulta YK:n turvallisuusneuvoston pikakäsittelyssä pöydälle, koska Israelia tuomitsevan päätöslauselman syntyessä Yhdysvaltojen tiedettiin käyttävän veto-oikeuttaan. Sen sijaan Yhdysvallat vaati tapauksen perinpohjaista tutkimusta, mitä seurasi presidentti Bidenin jyrkkä kannanotto, kun hän arvioi välikohtauksen hankaloittavan tulitaukoneuvotteluja.

Hän myös totesi, että Yhdysvaltojen tulisi nyt tehdä enemmän Gazan humanitaarisen kriisin helpottamiseksi. Siksi Yhdysvallat alkoi eilen pudottaa avustuksia ilmasta Gazaan, kuten mm Jordania on tehnyt. Yhdysvaltojen kerrotaan tutkivan myös merikäytävän avaamista suurempien avustuskuljetusten perille toimittamiseksi.

Gazassa vallitseva ruokapula on viime viikkoina aiheuttanut levottomuuksia, kun avustuksina toimitettuja elintarvikkeita on joutunut Hamasin ja sitä kannattavien torikauppiaiden käsiin, mistä on seurannut hintojen kallistuminen. Toreilla onkin ollut levotonta, kun kiukkuisesti mieltään osoittaneiden on nähty polttavan autonrenkaita ja kivittävän kauppiaita.

Kiukkua on kuulunut myös Israelin ja Yhdysvaltojen välisissä suhteissa, kun presidentti Biden on kasvaneen kritiikkinsä kohteeksi poiminut Netanjahun hallituksesta yhden ministerin, sisäisestä turvallisuudesta vastaavan Itamar Ben-Gvirin. Äärioikeistolaisena hän on kivenä kengässä niin hallitustyöskentelyssä kuin suhteissa liittolaiseen Yhdysvaltoihin. Myös Israelin kansainvälisen aseman uskotaan kärsivän kovista puheista ja toimista tunnetun Ben-Gvirin takia.

Hänen ja Netanjahun suhdetta on kuvattu pakkoavioliitoksi, sillä ilman Ben-Gvirin johtaman puolueen kuutta parlamenttipaikkaa hallitus kaatuisi. Siksi Netanjahu on pehmennetyin sanakääntein toistaiseksi puolustanut ministeritoveriaan.

Se näkyi myös viikko sitten pidettyjen paikallisvaalien jälkeen, kun koko oikeisto julistautui vaalien voittajaksi. Mutta niin teki myös oppositio, mikä Israelin paikallispolitiikassa onkin ollut tyypillistä, kun kaikki tuntevat itsensä voittajiksi.

Ben-Gvirin joutuminen silmätikuksi johtuu Bidenin viime aikoina kasvaneesta pyrkimyksestä löytää ratkaisu Israelin ja palestiinalaisten suhteisiin. Jos Netanjahua on kuvattu oikeistolaiseksi ja taipumattomaksi suhteessa palestiinalaisiin, on Ben-Gvirin suhtautuminen heihin nähty avoimen vihamielisenä, jopa rasistisena.

Siksi Bidenin hallinnossa on viime aikoina toivottu uppiniskaisena pidetyn Netanjahun luopuvan Ben-Gviristä ja tämän puolueesta mutta Netanjahulle se ei olisi kovin helppo tehtävä. Ben-Gvirillä on hallituksessa myös aatteellinen liittolaispuolue, jolla on parlamentissa Knessetissä seitsemän paikkaa. Näiden kahden puolueen yhteensä kuudentoista paikan katoaminen veisi Netanjahun ennenaikaisiin vaaleihin tai niiden välttämiseksi pyydettävä avuksi kahta keskustavasemmistolaista puolueelta, joiden yhteinen paikkamäärä on 36. Siinä tilanteessa Netanjahu joutuisi maksamaan niin kalliin poliittisen hinnan, ettei hänen johtamansa oikeistolainen Likud-puolue sitä hyväksyisi.

Hallitus saattaa kompastua myös päivänpolitiikkaan paluun tehneeseen kysymykseen ortodoksimiesten asevelvollisuudesta. Nimittäin asia on sodan kestäessä noussut uudestaan esiin, kun Israelin puolustamisessa koko yhteiskunnan on edellytetty jakavan yhteisen taakan. Vain muutama tuhat ortodoksimiestä ilmoittautui sodan alussa vapaaehtoisiksi lähinnä huoltotehtäviin, mutta kun samoja taistelujoukkoja on saatettu pitää rintamalla kuukausikaupalla, tarvitaan vaihtoon tuoreita miehiä ja myös naisia varsinkin nyt, kun taisteluja käydään Gazan lisäksi samanaikaisesti myös Libanonin vastaisella pohjoisrintamalla.

Myös sotaa johtavassa Israelin sotakabinetissa kuohuu, kun Netanjahun puoluetoveri, puolustusministeri Joav Gallant ja mielipidemittauksia selvästi johtava opposition Benny Gantz ovat monissa strategiakysymyksissä olleet pääministerin kanssa eri mieltä.

Netanjahua ärsyttää myös se, että luotettavana pidetty Gantz on suosittu Bidenin hallinnossa, missä häntä armeijan entisenä komentajana sekä mahdollisena seuraavana pääministerinä on haluttu kuulla. Siksi Gantz on Netanjahun vastustuksesta huolimatta matkustanut Washingtoniin, missä hänen kerrotaan tapaavan varapresidentti Kamala Harrisin sekä hallinnon muita edustajia.

Ennen matkalle lähtöä harmistunut Netanjahu muistutti Gantzin toimivan hallituksen ohjesäännön vastaisesti, ja että Israelilla on vain yksi pääministeri. Gantzin on kuitenkin kerrottu paluumatkallaan poikkeavan myös Lontoossa, mikä osoittaa hänen keräävän kansainvälistä tunnustusta ja luottamusta siltä varalta, että hän olisi Israelin seuraavan hallituksen muodostaja.

Gantzilla lasketaan lisäksi olevan nk. kuivat jauhot pussissa siinä vaiheessa, kun sodan jälkeen Israelissa alkaa tutkimukset sotaan johtaneista virheistä ja laiminlyönneistä. Niistä Netanjahun ei uskota selviävän kuivin jaloin.

Kaikkia edellä mainittuja tapahtumia vauhdittaa Bidenin halu voittaa marraskuiset presidenttivaalit, mihin hän tarvitsee demokraattipuoleensa vankan kannatuksen. Puolueessa kuitenkin katsotaan Bidenin sitoutuneen liiaksi Israelin tukemiseen, mikä istuvalle presidentille voi käydä kalliiksi. Siksi Yhdysvallat on painostanut Israelia myönnytyksiin tulitaukoneuvotteluissa.

Biden tarvitsisi myös palestiinalaiskysymyksessä selvän loikan kohti kahden valtion ratkaisua, mitä moni on yrittänyt mutta epäonnistunut. Onnistuminen kuitenkin kruunaisi 81-vuotiaan Joe Bidenin pitkän poliittisen uran.

Mutta sen edellytyksenä on Länsirannalta käsin toimivalta palestiinalaishallinnolta vaadittu uudistuminen, minkä myös presidentti Biden on lausunut ääneen. Ensi askel siihen otettiin viikko sitten, kun hallinnon pääministeri Mohammad Shtayyeh ilmoitti jättäneensä eronpyynnön presidentti Mahmud Abbasille. Se onkin nähty sodan jälkeisen Gazan hallinnon uudelleen muokkaamisen ensi askeleena, kun tähtäimessä on yhden hallinnon muodostaminen koko Palestiinan, ts. Länsirannan ja Gazan alueelle.

Gazan tilanteen yllä roikkuu kuitenkin ”Damokleen miekka”, ts. jos tulitaukoneuvotteluissa ei tällä viikolla synny sopua, Israel uhkaa hyökätä Gazan eteläosassa sijaitsevaan Rafahin kaupunkiin, minne yli miljoona palestiinalaista on hakeutunut suojaan aiempia taisteluja. Asiantuntijoiden mielestä hyökkäyksen alkaminen merkitsisi ”sodan astumista uuteen ja vielä entistä vaarallisempaan vaiheeseen”.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR