Rony Smolar – Israel-uutisviikko 4.1.2021

HYVÄÄ ALKANUTTA UUTTA VUOTTA!

Koronaviruksen viranomaismääräyksiä kurittomasti noudattaneet israelilaiset ovat viime päivinä lähes urheilemisen suurella innokkuudella hakeutuneet rokotettaviksi. Kaksi viikkoa sitten ensimmäisenä maailmassa aloitettu kansalaisten rokottaminen on edennyt vauhdilla ja nyt on jo yli miljoonan kerrottu saaneen Israelissa rokotteen, kuten myös Suomessa on asiasta uutisoitu. Ts. kymmenesosa väestöstä on kahdessa viikossa jo rokotettu, kun taas Suomessa rokotettujen määrä on toistaiseksi kirjattu vain muutamissa tuhansissa.

Israelissa viranomaisilla oli tarve käynnistää rokotukset välittömästi ensimmäisen rokote-erän saavuttua maahan, sen jälkeen kun pääministeri Benjamin Netanjahu oli onnistunut neuvottelemaan rokotevalmistajan Pfeizerin pääjohtajan kanssa pikaisista toimituksista sekä myös suurista rokote-eristä. Tätä aluksi ihmeteltiin mutta viime päivinä on käynyt ilmi, että Netanjahu oli poikkeuksellisen suuresta hankintamäärästä suostunut maksamaan huomattavan ylihinnan.

Netanjahua kuitenkin kiitettiin tehokkaasta toiminnasta, mikä lopulta osottautui hänen maineensa pelastusyritykseksi sekä harkituksi vaalitempuksi. Se oli kuitenkin hyvin läpinäkyvää eikä seuraavastakaan maineen pelastajasta tunnu olevan apua, kun maaliskuussa lähestyvät vaalit ovat johtaneet loikkauksiin hänen johtamastaan puolueesta pois.

Nimittäin, kamerat olivat aamukolmelta paikalla, kun Netanjahu viikko sitten oli lentokentällä vastassa Yhdysvalloista saapunutta ja siellä yli kolme vuosikymmentä vakoilusta tuomiota kärsinyttä Jonathan Pollardia ja hänen vaimoaan.

Pollard, joka 1980-luvulla oli joutunut kiinni vakoilusta Israelin hyväksi, oli useita vuosia halunnut vapauduttuaan asettua Israeliin. Siksi Netanjahu halusi olla paikalla toivottamassa Pollardit tervetulleiksi luovuttaen heille samalla virallisesti Israelin henkilöllisyystodistuksen sekä maan kansalaisuuden.

Pollardille oli jo vankeusaikana myönnetty Israelin kansalaisuus siinä toivossa, että se olisi nopeuttanut hänen vapauttamistaan, mutta Yhdysvaltain viranomaiset pitivät vakoilutapausta niin vakavana, että Pollardin oli heikentyneestä terveydestään huolimatta kärsittävä pitkä tuomio loppuun.

Myös hänen vaimonsa kärsii vaikeasta sairaudesta ja saa nyt jatkohoitoa Jerusalemissa. Heikkokuntoista Pollardia itseään suojellaan koronavirukselta, kun vuorokauden tartuntaluvut ovat Israelissa edelleen yli 5000:ssa siitä huolimatta, että maassa on runsaan viikon ajan vallinnut sulku.

Laajan tiedotuskampanjan tukemana julistettu sulku osoittaa kuitenkin vuotavan, kun ihmisten sallitaan rajoitetusti liikkua mm rokotuspaikoille, työpaikoille sekä ruokakauppoihin. Lisäksi koulut ovat pysyneet auki. Siksi kaupungit ovat terveys- ja sisäministeriöiden sijaan nyt vaatineet itselleen oikeutta määrätä asukkailleen tarvittaessa rajoituksia sekä valvoa niitä tehokkaasti.

Viranomaiset ovat jo ehtineet menettää ihmisten luottamuksen, kun hallituskriisiin keskittyneen pääministerin moniselitteiset ulostulot on jo pitkään tulkittu osaksi hänen vaalikampanjaansa.

Asukkaisen tuntoja asettui viime viikolla tulkitsemaan suurkaupungin Tel Avivin suosittu pormestari Ron Huldai, joka lehdistötilaisuudessaan antoi täyslaidallisen Netanjahun hallinnon niskaan. Samalla hän arvostelussaan totesi voivansa kohentaa valtion asioita yhtä tehokkaasti, kun on hoitanut hyvään suuntaan kehittyneen kaupunkinsa asioita.

Yllättävää pormestarin puheessa oli kuitenkin se, että hän vaaleja silmällä pitäen ilmoitti perustaneensa keskusta-vasemmistolaisen puolueen, johon nykyisen hallituksen oikeusministeri ilmoitti heti liittyvänsä. ”Israelilaiset”-nimetty puolue on jo lyhyessä ajassa houkutellut loikkareita muista puolueista sekä tunnettuja liike- ja talouselämän edustajia, jotka näkevät koronan surkastuttaman maan taloudessa paljon korjattavaa.

Netanjahun lisäksi myös hänen hallituskumppaninsa ja sijaisensa Benny Gantz joutuu kamppailemaan poliittisesta tulevaisuudestaan, sillä häneltä on katoamassa puolue, jota hän kolmissa vaaleissa onnistuneesti oli johtanut. Sen verran puolueesta käy nyt virta poispäin. Hänen suurimpana syntinä pidetään sitä, että hän oli edellisissä vaaleissa pettänyt äänestäjänsä, kun oli luvannut, ettei istuutuisi Netanjahun johtamaan hallitukseen. Mutta hänen saavutuksenaan, ehkä ainoaksi jää se, että henkilökohtaisiin erimielisyyksiin kaatunut hallitus oli paljolti Gantzin syytä tai ehkä ansiota, minkä nähdään mahdollisesti päättävän Netanjahun poliittisen uran.

Mutta ulospäin Netanjahu edelleen haluaa näyttää ylivoimaisuuttaan sekä asemaansa Israelin poliittisessa keskiössä, kun hän viikko sitten soitti vuosien varrella ystäväkseen muuttuneelle presidentti Vladimir Putinille.

Puhelun varsinaisena aiheena oli Netanjahun esittämä hyvän uuden vuoden toivotus Putinille sekä koko Venäjän kansalle. Näin Netanjahu vastasi Putinilta aiemmin saamaansa tervehdykseen.

Omassa tervehdyksessään Netanjahu käytti uutta vuotta merkitsevää venäjänkielistä Novi god-sanayhdistelmää, mikä suuren venäjänkielisen väestönosan seurauksena on juurtunut Israelin arkeen.

Puhelun kuluessa Netanjahun kerrottiin korostaneen maiden hyviä suhteita sekä selvittäneen laajemmin tilannetta Lähi-idässä. Erityisesti Syyria oli esillä, sillä Venäjä pitää siellä, ts. Israelin naapurissa, tukikohtaa sekä hallinnoi Syyrialle myymäänsä ohjustorjuntajärjestelmää, mitä Israelin ilmavoimat joutuvat hyökkäyslennoillaan varomaan.

Muuten, aiemmin tuona samana päivänä myös oma presidenttimme Sauli Niinistö kävi pitkäksi kuvatun puhelinkeskustelun itänaapurimme presidentin kanssa. Perinteiset uudenvuoden tervehdykset tapahtuivat tällä kertaa maiden diplomaattisuhteiden 100-vuotisen taipaleen merkeissä.

Vallitsevista vaikeuksista huolimatta tilastot kertovat Israelin viime vuonna houkutelleen yli 20.000 maahanmuuttajaa yli 70:stä maasta. Tämä siitäkin huolimatta, että matkustus- ja liikkumisrajoitukset ovat pandemian takia estäneet ihmisten liikkumisen maasta toiseen.

Tuosta määrästä noin puolet tulivat entisestä NL:sta, hieman yli 3000 Länsi-Euroopasta, pääosin juutalaisvastaisuudesta kärsivästä Ranskasta sekä kolmisen tuhatta Pohjois-Amerikasta ja parituhatta Etelä-Amerikasta sekä Etelä-Afrikasta. Ja aiemmin kertomastani Etiopiasta on muuttajien määrä ollut vajaa puolitoista tuhatta.

Vaikka kaikki maahanmuuttajat ovat aluksi ohjattu kahden viikon karanteeniin, ei se ole vähentänyt heidän innostustaan asettua uuteen asuinmaahansa. Israelissa viranomaiset arvioivat maailmanlaajuisen pandemian madaltaneen ihmisten maahanmuuttopäätöstä, kun tilanne näyttää kaikkialla olevan sama ja kun Israel kykenee hyvinkin kilpailemaan elintasollaan minkä tahansa muun maan kanssa.

Tosin alueellisia eroja maassa löytyy, kun vertailuksi otetaan eliniän odotus, opiskelua vastaavan työpaikan löytyminen sekä asumis- ja ympäristöolosuhteet, niin tuoreen tutkimuksen kärjessä ovat Tel Avivin läheisyydessä sijaitsevat kaupungit kuten Kfar Saba ja Ramat Gan sekä etelämpänä Rehovotin kaupunki. Vertailussa hännille jäävät Jerusalem, Ashdod ja Bat Yam.

Viranomaiset painottavat, etteivät koronan vaikutukset täysin näy näissä tiedoissa eivätkä maan arabialueet sisältyneet suoritettuun tutkimukseen.

Vaikka arabiväestö muodostaa viidenneksen Israelin väestöstä, on luottamus viranomaisiin viime vuosina kärsinyt kovasti. Se näkyy mm koronaviruksen leviämisenä, kun perinteet tahtovat sivuuttaa viranomaisten määräykset ja kun rokotteisiin suhtaudutaan epäilevästi.

Muutamissa arabitaajamissa rikollisuus sekä klaanien välinen voimainmittelö verikostoineen ovat viime aikoina täysin riistäytyneet turvallisuusviranomaisten hallinnasta. Luvattomia aseita on käytetty jopa keskellä päivää tehdyissä iskuissa, minkä lisäksi arabien keskinäinen väkivalta on välillä levinnyt ulkopuolisten asuttamille alueille. Jopa aivan Jerusalemin kaupungin rajalla olevassa arabi- tai palestiinalaiskylässä surmattiin viikonlopun aikana kolme ihmistä. Koska Israelin turvajoukot eivät partioi kylässä, päätti Israel harvinaisena avunpyyntönä kutsua palestiinalaisten omat poliisivoimat paikalle.

Poliisi kirjasi viime vuonna maan arabien välienselvittelyssä sata murhatapausta, mikä on saanut jopa vaaleihin valmistautuvia puoluejohtajia vaatimaan luvattomien aseiden määrätietoista poiskeräämistä sekä poliisin näkyvämpää läsnäoloa.

Mutta muiden numeroiden valossa Israelin kulunut vuosi näyttäytyy aiempia vuosia hieman turvallisempana. Mm terrorihyökkäyksiä oli aiempaa vähemmän, Gazasta laukaistut raketit Israel kykeni 90%:sti ampumaan alas ja Gazasta sekä Syyrian ja Libanonin puolelta tapahtuneet soluttautumisyritykset torjuttiin.

Tosin, turvallisuusjoukoilla oli kädet täynnä erilaisissa torjuntatehtävissä. Jordanjoen länsirannalla oli lähes 2000 kivitys- ja polttopullohyökkäystä ja lähes 50 ampuma- ja puukotusvälikohtausta, minkä lisäksi joukot suorittivat alueella yli 2000 pidätystä.

Viime vuonna Israelin ilmavoimat iski Syyriaan ja erityisesti siellä oleviin Iranin tukikohtiin kaikkiaan 50 kertaa, minkä lisäksi ilmavoimat hälytettiin 1500 kertaa eri tehtäviin.

Armeija oli keskeisesti myös mukana koronatartuntojen alkuvaiheiden seulonnassa ja erityisesti ilmavoimat suoja-, hoito- ja testausvälineiden tuomisessa maahan.

Mutta suotuisista tilastotiedoista huolimatta lähitulevaisuus ei lupaa rauhallisia aikoja. Siitä antoi viime viikolla viitteitä Gazassa toimivat aseelliset ryhmät, jotka järjestivät näyttävän taistelunäytöksen, missä kranaatteja ja ohjuksia laukaistiin kohti merta. Mutta Israelissa tunnistettiin joukkojen hallussa olevan uusia ja tehokkaita aseita, minkä lisäksi mereltä käsin toimivia kommandojoukkoja oli lisätty ja niiden aseistusta vahvistettu.

Israelissa uskotaankin Iranin myötävaikuttaneen Gazan aseellisen voiman vahvistumiseen, mikä on tuonut perivihollisen Iranin uhan aivan rajojen tuntumaan.

Juuri Iranin takia Lähi-idän yllä roikkuu edelleen suuremman yhteenoton vaara, kun Yhdysvallat lyhyen ajan sisällä toistamiseen lähetti raskaat B-52-pommikoneensa Persianlahden ylle. Niitä edelsi presidentti Donald Trumpin Iranille osoittama vakava varoitus, jos Iran tai sen tukemat irakilaistai jemeniläisryhmät vahingoittaisivat alueella olevia amerikkalaisjoukkoja.

Alueella ilmestyvä arabilehti tulkitsi uhkauksen Yhdysvaltojen ja Israelin pyrkimyksenä löytää aihetta iskeä Iraniin, niin kauan kuin Trump on vielä vallassa.

Ja lopuksi: Jos uutisissa on jäänyt kertomatta, niin palestiinalaishallinnolla on vuosia ollut oma lentoyhtiö, Palestinnian airlines. Se perustettiin Oslon rauhanprosessin huumassa1990-luvun puolivälissä. Taisin myös itse olla paikalla, kun Gazassa vihittiin käyttöön kansainväliseksi aiottu ja kalliisti rakennettu, Jasser Arafatin nimeä kantanut lentokenttä.

Tuolloin kenttä nähtiin ensi askeleena kohti itsenäistä Palestiinan valtiota. Lentokenttä kuitenkin tuhoutui kaksi vuotta myöhemmin puhjenneen palestiinalaisten toisen kansannousun eli intifadan aikana.

Myös lentoyhtiön lahjoituksina saadut kaksi Fokker-merkkistä potkurikonetta jäivät toimettomina naapurimaihin Egyptiin ja Jordaniaan, kunnes ne vuokrattiin paikalliseen liikenteeseen.

Palestiinalaishallinto on nyt kuitenkin päättänyt lopettaa lentoyhtiön, sillä koneiden huoltaminen oli tullut niin kalliiksi, ettei niistä saatu vuokratulo enää kattanut kustannuksia eikä yli 30 vuotta vanhoille koneille löytynyt ostajaa.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR