Rony Smolar – Israel-uutisviikko 30.5.2022

Kuten niin monesti on käynyt, Israelin uutisissa tapahtumien polttopisteet saattavat viikon aikana vaihdella maan sisältä aina etäällä tapahtuviin. Kulunut viikko ei tässä tehnyt poikkeusta.

Nimittäin viikon alkupäivät keskittyivät Iranin pääkaupungissa Teheranissa kirkkaassa päivänvalossa tapahtuneeseen salamurhaan, jonka kohteena oli maan eliittijoukkojen eli vallankumousjoukkojen komentaja. Hänet ammuttiin salaisessa paikassa sijaitsevan kotinsa ulkopuolella autoonsa. Silminnäkijöiden mukaan kahden moottoripyörällä liikkuneen nähtiin ampuneen hänet lähietäisyydeltä.

Kun mikään ryhmä ei ottanut tekoa tililleen, niin ei mennyt kauankaan, kun syyttävä sormi osoitti Israelin ja Yhdysvaltojen suuntaan. Israelilla ei ole ollut tapana tunnustaa tällaiset iskut, vaikka ne muiden toimesta onkin todettu Israelin kädenjäljiksi.

Kun Israelilla tällä kertaa nähtiin olleen syy iskuun, niin se ensin vihjailevasti ja eri sanakääntein myöhemmin tunnustettiin. Surmattu oli Israelin tiedustelun mukaan johtanut operaatiota, jonka tarkoituksena oli surmata ulkomailla olevia israelilaisia sekä amerikkalaisia. Tämän tiedon Israel oli hankkinut pidättämällä kolme ulkomailla toiminutta iranilaista agenttia.

Toimittuaan nyt myös Yhdysvaltojen hyväksi Israel välitti liittolaiselleen tuon salaisen tiedon, mutta Israelin hämmästykseksi se kuitenkin julkaistiin presidentti Bidenin hallintoa lähellä olevassa amerikkalaislehdessä, minkä katsotaan vaarantaneen luottamuksellisten tiedustelutietojen vaihtoa liittolaisten välillä.

Pitkin viime viikkoa Iranin kuultiin hautovan kostoa, kun salamurhan jälkeen eräässä kemian tehtaassa tapahtui oudoissa olosuhteissa valtaisa räjähdys, mikä uutiskuvissa oli näkynyt hyvin kauaksi. Iran ilmoitti virallisesti sen johtuneen vahingosta mutta tällaisia outoja räjähdyksiä ja tulipaloja on maassa viime vuosina ollut useita ja ne ovat yleensä tapahtuneet laitoksissa, jotka on yhdistetty maan atomiasetutkimukseen tai -tuotantoon.

Kaiken lisäksi Israel paljasti viime viikolla haltuunsa saamansa ja alkuperäiseksi todetun aineiston, mikä osoittaa Iranin edenneen kansainvälisiltä valvojilta pimittämässään salaisessa ydinaseohjelmassaan huolestuttavan pitkälle. Israelin paljastus on ollut Iranille kiusallista, minkä seurauksena valvontaneuvotteluissa mukana olevat länsivallat Iso Britannia, Ranska, Saksa sekä Yhdysvallat ovat vähitellen asettumassa Israelin kannalle, mikä kyseenalaistaa Iranin halun päästä ydinvalvontaneuvotteluissa sovintoratkaisuun.

Kaiken tuon jälkeen Israelissa onkin ihmetelty Iranin vastatoimen viipymistä, tosin sen on uskottu kohdistuvan Israelin ulkopuolelle, mahdollisesti israelilaisiin diplomaatteihin tai juutalaisiin kohteisiin. Iranille on viime vuosina kertynyt useita syitä kostaa Israelille ja yhtenä osoituksena siitä näkyi viime viikolla, kun turvallisuusviranomaiset paljastivat Iranin liittolaisen Hamasin suunnitelman surmata israelilainen kansanedustaja Jerusalemissa, sabotoida kaupungin kevyttä raitiotieliikennettä sekä siepata sotilaita.

Odotettavissa olevan koston alla jännittynyt ilmapiiri kohosi huippuunsa vuotuisena vietettävänä Jerusalem-juhlapäivänä eilen. Tuolloin Israelin ja palestiinalaisten välisen kiistan keskipisteenä oleva Jerusalemin asema yleensä korostuu, kun Israelissa vietetään heprealaisen kalenterin Ijar-kuun 28:n päivän mukaisesti vuotuista Jerusalem-päivää muistuttamaan voittoisasta kuuden päivän sodasta. Tuolloin Israel valloitti Jordanian hallussa olleen kaupungin itäosan ja yhdisti sen hallitsemaansa länsiosaan tehden yhdistyneestä Jerusalemista maansa jakamattoman pääkaupungin.

”Temppelinvuori on hallussamme”, iloitsivat tuolloin kaupungin itäosaan edenneet Israelin armeijan etujoukot kesäkuussa 1967. Siitä huolimatta, että Temppelivuori on juutalaisuuden pyhin paikka, onhan se saanut nimensä juuri siellä sijanneesta kahdesta temppelistä, päätti Israel kuitenkin jättää tuon myös muslimeille pyhän alueen hallinnon jordanialaisen islamilaisen säätiön haltuun.

Sodan lopputulos ei kuitenkaan rauhoittanut tilannetta Jerusalemissa, varsinkaan kun omaa valtiota tavoittelevat palestiinalaiset julistivat kaupungin itäosan tulevan valtionsa pääkaupungiksi. Vaikka kaupunginosien välillä ei näy fyysistä rajaa, ovat ne kehitykseltään ja palveluiltaan kuitenkin hyvin erilaiset, palestiinalaisten asuttaman itäosan jäädessä länsiosan varjoon.

Jerusalem-päivän monet tapahtumat osoittivat eilen Israelin ja palestiinalaisten keskinäisen kiistan koskevan ei vain Temppelinvuorta, vaan kaupungin koko itäistä osaa ja erityisesti muurien ympäröimää Vanhaa kaupunkia, minne palestiinalaiset eivät halua israelilaisia katukuvaan. Se korostui israelilaisten perinteisen lippukulkueen marssiessa Vanhan kaupungin läpi Temppelinvuoren juurella olevalle nk. Itkumuurille.

Sitä edelsi päiviä jatkunut poliittinen kädenvääntö, sillä osa hallituspuolueista halusi lippukulkueelle palestiinalaisia vähemmin provosoivan reitin. Mutta Israelissa katsottiin kaupungin olevan jakamaton eikä muilla nähty asiassa sananvaltaa. Turvallisuusviranomaiset valmistautuivat kuitenkin pahimman varalle, kun palestiinalaisten keskuudessa vaikutusvaltaansa lisännyt islamistinen Hamas varoitti lippumarssista ja uhkasi suunnata raketti-iskuja Gazasta Jerusalemin tuntumaan, jos marssi etenisi Temppelinvuorelle.

Siitä huolimatta uhmakkaimpien kuultiin lippukulkueessa julistavan, että ”marssimme missä haluamme”! Suurimmat ihmisjoukot juhlivat kuitenkin muualla kuin Vanhan kaupungin muurien sisäpuolella.

Muistissa on vuoden takaiset tapahtumat, jolloin Israelin ja Hamasin välillä käytiin kymmenen päivän laajat yhteenotot, jolloin Gazasta ammuttiin raketteja eri puolille Israelia ja Israel vastasi ilmaiskuillaan.

Hamas kertoi myös nyt valmistaneensa raketteja laukaisuvalmiiksi Gazasta ja vastaavasti Israel kohensi rakettipuolustustaan sekä siirsi liikuteltavia pommisuojia eteläisen raja-alueen taajamiin.

Tällä kertaa Israel pyrki etukäteen rauhoittelemaan palestiinalaisia ja erityisesti Hamasia, ettei lippumarssilla ollut tarkoituksena kärjistää tilannetta Jerusalemissa, vaikka muutamille israelilaisryhmälle sallittiin Temppelinvuorelle lyhyt ja valvottu käynti ilman lippuja. Tällä Israel pyrki kuitenkin osoittamaan tuon pyhän vuoren kuuluvan itselleen.

Yhteenotot eivätkä vihaiset puheet kuitenkaan estäneet israelilaisia tungeksimasta suurin joukoin Jerusalemiin, mitä jotkut rabbit eilisenä merkkipäivänä pitivät jopa uskonnollisena velvollisuutena.

Jerusalem-päivän tapahtumia ennakoi aattoillan suuri kokoontuminen Itkumuurin juurelle, minne oli levitetty lähes koko alueen pituudelta peittänyt valtaisa Israelin lippu. Sen lisäksi muurille heijastettiin luku 55 osoittamaan kaupungin yhdistämisestä kulunut vuosimäärä. Se sai kivin ja polttopulloin varustautuneet palestiinalaiset ottamaan Temppelinvuorelle komennettujen poliisien kanssa yhteen.

Hyvät kuuntelijat, samalla kun eilisiltana seurasin jääkiekon jännittävää ja Suomen voittoon päättynyttä MM-loppuottelua, niin katsoin netin kautta myös Israelin television lähetystä Jerusalem-päivän sujumisesta.  Lopulta se sujui suuremitta yhteenotoitta eivätkä pienemmät provokaatioyritykset tällä kertaa sytyttäneet suurempaa paloa.

Mutta alati jännittyneessä ilmapiirissä Israelin katse on myös rajojen ulkopuolella ja on siksi avoimesti kertonut pitävänsä joukkonsa valmiudessa sekä harjoittavansa armeijaansa, erityisesti ilmavoimiaan torjumaan Iranin mahdolliset iskut sekä vastaamaan niihin. Ajankohtaiseksi kaikille hyökkäystoimille tekee kansainvälisten ydinvalvontaneuvottelujen paikallaan polkeminen, mikä nähdään Iranin määrätietoisena taktiikkana, mistä Israel ja sen liittolainen Yhdysvallat ovat suuresti närkästyneet.

Iranin vastaiset jatkotoimet tulevat olemaan keskeisesti esillä neuvotteluissa, kun presidentti Joe Biden ensi kuussa saapuu vierailulle Israeliin.

Israelin viranomaisilla on Jerusalem-päivänä ollut tapana julkaista erilaista tilastotietoa liittyen maan pääkaupunkiin. Kärjessä on tieto, minkä mukaan joka kymmenes israelilainen eli lähes 900.000 asuu maan suurimmassa kaupungissa Jerusalemissa. Kaupunki on kuitenkin kokenut muuttotappiota, tosin Jerusalemin lähiympäristöön.

Jerusalem on myös hyvin jakautunut, sillä asukkaista juutalaisia on 570.000, muslimeja 360.000 ja kristittyjä 13.000. Viranomaisten huomio on erityisesti siinä, että kesäsodan päätyttyä vuonna 1967 kaupungin väestöstä juutalaisten osuus oli 74%, kun se viime vuosina on supistunut 60%:iin. Jerusalemin kaupunkikuvaan kuuluvat ultraortodoksijuutalaiset edustavat kaupungin asukkaista 45% .

Tilastojen valossa Jerusalem kuuluu maan köyhimpiin kaupunkeihin, missä yli puolet lapsista elää köyhyysrajalla tai sen alapuolella. Jerusalemin pormestari Moshe Lion on tulevaisuuden kannalta kuitenkin luottavainen, sillä uusien asukkaiden toivossa kaupungissa lähiöissä on suuria rakennusprojekteja kaupungin houkutellessa alueelleen yrityksiä, erityisesti korkean teknologia aloilta.

Ja pääministeri Naftali Bennett julisti eilisenä juhlapäivänä hallituksen lähivuosina investoivan satoja miljoonia Jerusalemin kehittämiseen.

Ja lopuksi: Vapaaehtoinen alueluovutus on harvinaista vihamielisessä ja omasta maa-alasta tarkoin varjellussa Lähi-idässä. Tämä näyttää kuitenkin olevan mahdollista Egyptin ja Saudi-Arabian välillä, sillä maat käyvät paraikaa Yhdysvaltojen välittämiä neuvotteluja kahden Punaisenmeren saaren siirtämisestä Egyptille.

Punaisenmereen johtavan strategisesti tärkeän ja kapean Tiranin salmen suulla Tiranin sekä Sanafirin saaret sijaitsevat Egyptin turistikohteen Sharm-el Sheikin itäpuolella lähellä Saudi-Arabian rannikkoa. Alueen sotilasmahtina Egypti vuokrasi saaret Punaisenmeren vastakkaisella rannalla sijaitsevalta Saudi-Arabialta vuonna 1950 mutta vasta viime vuosina niiden palauttamisesta on yritetty käydä vakavia neuvotteluja. Niitä ovat helpottaneet Yhdysvaltojen liittolaisten Egyptin ja Saudi-Arabian läheisiksi muuttuneet suhteet sekä nykyisin myönteisenä nähty Israelin asema Lähi-idässä.

Saaret on mainittu Egyptin ja Israelin välisessä rauhansopimuksessa vuodelta 1979, kun Israelille tuolloin taattiin vapaa merenkulku Tiranin salmessa. Siten nyt käytävät neuvottelut edellyttävät myös Israelin hyväksyntää siitä huolimatta, ettei sillä ole Saudi-Arabian kanssa virallistettua suhdetta. Siksi Israel vaatii jatkossa takuita tai saarilla kansainvälistä läsnäoloa merenkulkunsa varmistamiseksi.

Israel on tosin toivonut maiden suhteiden normalisointia, kuten viime vuosina on tapahtunut Saudi-Arabian kahden naapurin Bahrainin sekä Arabiemiraattien kanssa. Benjamin Netanjahun kerrotaan pääministerinä tätä yrittäneen tavattuaan salaisesti kruununprinssi Muhammed bin Salmanin Saudi-Arabiassa.

Lähentymistä toivotaan ennakoivan myös Lähi-idässä viime vuosina rauhan asialla sukkuloineen entisen presidentin Donald Trumpin vävyn Jared Kushnerin viime viikkoinen neuvottelumatka Saudi-Arabiaan. Matkan varsinaisena tarkoituksena kerrotaan olleen Kushnerin hallinnoimaan sijoitusrahastoon liittyvät kaupat. Kruununprinssi bin Salmanin on joissakin Lähi-idän medioissa väitetty suostuneen rahaston kautta sijoittamaan melkoisia rahamääriä mm Israelin korkean teknologia teollisuuteen. Tämän taloudellisen luottamuksen on nyt toivottu johtavan maiden suhteiden virallistamiseen.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR