Rony Smolar – Israel-uutisviikko 3.10.2022

Siitä huolimatta, etteivät israelilaisten toiveet Temppelinvuoren ja Jordanjoen länsirannan yhteenottojen rauhoittumisesta uuden vuoden pyhäpäivinä toteutuneetkaan, israelilaiset saattoivat kuitenkin olla hyvillään niistä lukemattomista tervehdyksistä, joilla valtionjohtajat eri puolilta maapalloa muistivat juutalaiskansaa.

Israelilaisille kerrottiin mm presidentti Joe Bidenin, Kanadan pääministerin Justin Trudeaun, Englannin pääministerin Liz Trussin, Australian pääministerin Anthony Albanesen sekä Intian pääministerin Narendra Modin toivottaneen uutena vuotena Israelille onnea, rauhaa ja menestystä.

Valtionjohtajat muistivat tervehdyksillään myös omia juutalaisyhteisöjään, kuten myös pääministeri Sanna Marin Valtioneuvoston nimissä teki.

Israelin presidentti Isaac Herzog lähetti vuorostaan perinteisen oman tervehdyksensä maapallon kaikille juutalaisyhteisöille. Pyhäkauden merkeissä presidentti kävi myös puhelinkeskustelun palestiinalaisten presidentin Mahmud Abbasin kanssa, ja yhteisesti he toivoivat parempia naapuruussuhteita sekä väkivallan hillitsemiseksi keskinäistä yhteistyötä.

Sitä todellakin tarvitaan, sillä Jordanjoen Länsiranta on viime aikoina muuttunut lähes sotatantereeksi, missä israelilaisjoukot yötä päivää operoivat vahvasti aseistettuja palestiinalaisryhmiä vastaan. Erityisesti Jeninin kaupungissa ja sen ympäristössä toimii aseellisia ja hyvin järjestäytyneitä joukkoja, joita palestiinalaishallinnon omat turvajoukot eivät kykene hillitsemään. Aseelliset liikkuvat alueella pienissä ryhmissä ja iskevät juutalaisiin siirtokuntiin sekä armeijan asemiin ja väijytyksistä tulittavat ajoneuvoliikennettä.

Taistelujen levittyä taajamien ahtaille kujille, missä liikkuu myös palestiinalaisia siviilejä, vaarana on ollut sotilaiden joutuminen palestiinalaisten virittämiin ansoihin. Tällaista on tapahtunut ja niiden välttämiseksi jatkossa armeijan on kerrottu turvautuvan aseistettuihin lennokkeihin.

YK:n Lähi-idässä oleva tarkkailija, Yhdysvaltain ulkoministeriö sekä EU ovat vedonneet osapuoliin tilanteen rauhoittamiseksi. Mutta Israel tiesi etukäteen radikaalien palestiinalaisten pyrkivän tilanteen kärjistämiseen juuri juutalaisten pyhien aikana, minkä lisäksi terrorismin kasvava uhka Israelin kaduilla roikkuu ilmassa.

Pyhäkauden yhä jatkuessa yhden valtionjohtajan toivotus kiinnitti erityistä huomiota. Se oli sotaa käyvän Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähettämä, sillä toivotuksensa lisäksi hänen tervehdyksestään löytyi viesti myös maan omalle juutalaisväestölle. Hän nimittäin korosti juutalaisten tärkeätä panosta Venäjän monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja samalla kehotti juutalaisia lisäämään panostaan tietoisena, että hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa jännitteitä Kremlin ja juutalaisväestön välillä.

Se on mm näkynyt siinä, että kymmenet tuhannet ovat sodan alettua muuttaneet Israeliin ja yhtä monet odottavat liikekannallepanosta huolimatta muuttolupaa. Venäjän viranomaiset vaativat kuitenkin myös juutalaisten noudattavan tuota ukaasia. Sodan pitkittymisen myötä Israelissa on myös pantu merkille Venäjän mediaan palannut antisemiittinen retoriikka, minkä Putin 1990-luvulla puhdisti julkisesta keskustelusta.

Venäjällä lasketaan asuvan 200.000 juutalaista, minkä lisäksi yli puolella miljoonalla lasketaan olevan yksi juutalainen isovanhempi, mikä antaa ns. paluumuuttoon perustuvan oikeuden asettua Israeliin.

Venäjän viranomaiset pyrkivät kesällä vähentämään juutalaisten maastamuuttoa sulkemalla siihen asti eri puolilla Venäjää laillisesti toimineita Israelin maahanmuuttotoimistoja.

Venäjän viranomaisten ja maan juutalaisten välit saattavat jatkossa kiristyä, kun Israel on Ukrainan sodassa nyt asettunut länsimaiden rintamaan tuomitsemalla suorasanaisesti Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen. Tätä oltiin Israelilta jo kuukausia odotettu, jopa vaadittu, mutta Israel oli joutunut ottamaan huomioon omat strategiset turvallisuusetunsa. Ne liittyivät Syyriaan, minne Israel on siellä ilmavalvonnasta vastaavan Venäjän osittaisella hyväksynnällä kyennyt usean vuoden aikana suorittamaan ilmaiskuja eri viholliskohteisiin.

Tämä perustui erityisesti Putinin ja pääministeri Benjamin Netanjahun kahdenvälisiin hyviin suhteisiin, mitä myös Netanjahua seuranneet kaksi pääministeriä ovat ylläpitäneet.

Siksi Israel oli aivan viime viikkoon saakka moraalisen ongelman edessä, kun Ukrainan juutalaistaustainen presidentti Vlodomyr Zelenskyi oli useaan otteeseen närkästyneenä arvostellut Israelia, kun se ei ollut suostunut toimittamaan kaivattuja ilmatorjuntaohjuksia eikä muuta aseistusta ja suojavarustusta. Israel saattoi vastata vain toimittamalla humanitääristä apua ja ottamalla vaikeata leikkaushoitoa tarvitsevia haavoittuneita ukrainalaisia upseereja sairaaloihinsa.

Mutta nyt kun Ukrainan sota on vienyt Venäjän huomion pois Syyriasta ja kun Putinin mainetta ja asemaa sotarikollisena on kyseenalaistettu, on Israel voinut asettua selkeämmin Ukrainan puolelle. Siten israelilaista puolustusteknologiaa, kuten lennokkientorjuntajärjestelmiä on muutamien Euroopan maiden kautta nyt toimitettu Ukrainaan. Israel pitää Venäjää kuitenkin tärkeänä pelurina Lähi-idässä ja siksi herkkiä suhteita halutaan yhä varjella. Myös Venäjän uskotaan suhteissaan ottavan huomioon Israelissa asuvan suuren venäjänkielisen väestön.

Siitä huolimatta Israelin nähdään tietoisesti vaarantavan suhteensa Putinin Venäjään eikä se jää ainoastaan asevientiin, vaan Israel on julkisesti ilmoittanut, ettei se tunnusta Ukrainassa vallatuilla alueilla järjestetyn tekaistun kansanäänestyksen tulosta eikä alueiden liittämistä Venäjään.

Venäjä vastasi pian tähän Israelin muuttuneeseen politiikkaan lähettämällä viime viikolla iranilaisvalmisteisia aseistettuja lennokkeja kohti Umanin kaupunkia Ukrainaan, minne tuhansia juutalaisia, pääasiassa israelilaisia pyhiinvaeltajia oli kokoontunut pyhänviettoon. Vaikka Ukrainan Israelissa oleva suurlähettiläs vahvisti maansa ampuneen lennokit alas, niin avoimeksi jäi kysymys siitä, oliko Putin todellakin valmis iskemään israelilaisia siviilejä vastaan, kun heidän olinpaikkansa Umanissa oli hyvin tiedossa. Uman sijaitsee noin 200 kilometriä pääkaupungin Kiovan eteläpuolella mutta kuitenkin venäläisohjusten kantaman päässä.

Israeliin on viime päivinä välittynyt uutiskuvia Ukrainan pääkaupungin Kiovan juutalaisista viettämässä pyhäkautta siitä huolimatta, että maa on sotatilassa. Mutta hädän hetkellä yhteisöllisyys sekä toistensa tukeminen yleensä korostuu. Kaupungin synagogissa iltahartaudet aikaistettiin siten, ettei illalla kello yhdeltätoista alkavaa yöaikaista ulkonaliikkumiskieltoa rikottaisi. Kuvissa näkyi myös univormupukuisia juutalaissotilaita synagogassa. Sodan alkamisen kynnyksellä Kiovassa asui vajaa 20.000 juutalaista.

Muuten, Ukrainan presidentti Vlodomyr Zelenskyi nimettiin Israelin englanninkielisessä päivälehdessä The Jerusalem Postissa kuluneen juutalaisen vuoden merkittävimmäksi juutalaiseksi maapallolla.

Juutalaisten lukumäärästä puheenollen, niin Israelissa on juuri julkaistu uusinta tilastotietoa maailman juutalaisväestöstä. Sen mukaan maapallon juutalaisten väkiluku on 15.3 miljoonaa, josta 7.1 miljoonaa eli 46% asuu Israelissa. Juutalaisista enemmistö eli 8.2 miljoonaa asuu kuitenkin muualla kuin juutalaisvaltiossa. Heistä kuusi miljoonaa asuu Yhdysvalloissa, Ranskassa 450.000, Kanadassa 400.000, Iso Britanniassa 300.000, Venäjällä 200.000, Argentiinassa 170.000 sekä Saksassa ja Australiassa kummassakin 120.000.

Merkille pantavaa maapallon juutalaisten kokonaismäärässä on se, ettei se kahdeksan vuosikymmenen jälkeen vieläkään ole palautunut toista maailmansotaa sekä juutalaisten kansanmurhaa eli holokaustia edeltäneelle tasolle, mikä oli 17 miljoonaa.

Vaalien läheisyys poikii edelleen Israelin yhteiskunnan tarkastelua ja mm maan lehdistö pyrkii nostamaan esille ilmentymiä, joiden pyrkimyksenä on herätellä toistuviin vaaleihin turtuneita äänestäjiä. Eräs tällainen aihe on Israelin yhteiskunnassa tapahtunut radikalisoituminen, mikä henkilöityy erityisesti suosiotaan viime aikoina lisänneeseen äärioikeistolaiseen kansanedustajapaikkansa uusimista tavoittelevaan Itamar Ben-Gviriin.

Ben-Gvir noudattaa oppi-isänsä rabbi Meir Kahanen rasistista ja radikaalia aatesuuntaa esiintymällä provosoivasti arabienvastaisten mielenilmaisujen eturintamassa. Hän näkee myös poliittisessa kentässä vasemmistoon kuuluvat vihollisenaan, koska he hänen mukaansa myötäilevät arabien ja palestiinalaisten kansallisia päämääriä.

Poliittisissa piireissä Ben-Gviriä pidettiin aatemaailmansa sekä uhmakkaan käytöksensä takia vuosia hylkiönä, johon pyrittiin pitämään turvallista välimatkaa. Tilanne kuitenkin muuttui, kun pääministerin paikalle paluuta tekevä Benjamin Netanjahu tarvitsi lisää kannatusta. Sen seurauksena Suur-Israelia ajava Ben-Gvir ja hänen liittolaisensa otettiin Netanjahun muodostamaan oppositioryhmittymään.

Nyt tuolla ryhmittymällä on hyvät mahdollisuudet nostaa Netanjahu marraskuun vaalien jälkeen takaisin valtaan, varsinkin kun Ben-Gvirin puolueelle on luvassa alun toistakymmentä paikkaa. Häntä suosivat erityisesti kiihkokansallismieliset nuoret, jotka suurin joukoin seuraavat häntä vaalitilaisuuksiin ja myös huutokilpaan arabien kanssa.

Sen verran Ben-Gvirin nimi ja maine tunnetaan mm liittolaismaassa Yhdysvalloissa, että sieltä on varoitettu tämän rasistisen kiihkoilijan ottamista tulevaan hallitukseen. Hänen amerikkalaissyntyinen oppi-isänsä Meir Kahane oli lyhyen aikaa 1980-luvulla Israelin parlamentin Knessetin jäsen, kunnes hänen puolueensa kiellettiin rasistisena. Palattuaan Yhdysvaltoihin hänet surmattiin eräässä puhetilaisuudessa New Yorkissa.

Hyvät kuuntelijat, viikko sitten kerroin Israelin pohjoisosissa maan itsenäistymisestä lähtien asuvasta ja hyvin menestyvästä druusivähemmistöstä. Kuvan laajentamiseksi lisään vielä, että druuseja asuu myös Israelin puoleisella Golanin ylänköalueella, minkä Syyria kuuden päivän sodassa 1967 menetti Israelille.

Siellä 20.000 druusia asuu neljässä pienessä kaupungissa oman valintansa mukaisesti eristäytyneenä muusta Israelista. Aivan viime vuosiin saakka he kieltäytyivät ottamasta Israelin tarjoamaa kansalaisuutta, vaikka se olisi antanut heille mm maan sosiaaliturvan. Yli puoli vuosisataa he kuitenkin uskoivat palaavansa Syyrian alaisuuteen. Israel kuitenkin liitti tuon alueen 1980-luvulla itseensä, mikä ei kuitenkaan vähentänyt alueen druusiväestön toivoa paluusta Syyriaan.

Aivan viime vuosina ovat muutamat Golanin druusinuoret, vanhempiensa vastustuksesta huolimatta, jopa salaa, ottaneet itselleen Israelin kansalaisuuden, mikä on aiheuttanut säröilyä muuten niin tiiviissä yhteisössä. Mutta yhteisössä on vähitellen tiedostettu, ettei sisällissodan repimä Syyria voi tarjota heille turvallista tulevaisuutta. Sen seurauksena myös yhteydet rajan takana oleviin sukulaisiin ja ystäviin ovat käyneet vähäiin ja jopa katkenneet ja siksi Israel näyttäytyy olosuhteiden pakosta heille kotimaana.

Ja lopuksi: Israel ja koko juutalainen maailma hiljentyvät huomisiltana vuorokaudeksi viettämään suurta sovituspäivää eli Jom Kippuria. Tuolloin noudatetaan perinteen mukaista vuorokauden kestävää täydellistä paastoa ja keräännytään synagogan pitkään hartauteen, jonka kuluessa uuden vuoden pyhästä lähtien seuranneina kymmenenä päivänä parannuksen tehnyt asettuu Jumalan tuomittavaksi.

Samalla kanttori yhdessä seurakunnan kanssa lukee tunteikkaan ja vaikuttavan Kol nidre-rukouksen, mikä alakuuloisuudessaan on löytänyt sävelensä myös klassiseen musiikkiin.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR