Rony Smolar – Israel-uutisviikko 29.8.2022

Israelin uutisissa seurattiin kuluneella viikolla hyvin tarkoin ja samalla huolestuneena Iranin kansainvälisen ydinvalvontasopimuksen etenemistä. Erityistä huolta aiheuttaa liittolaismaan Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin halu päästä Iranin kanssa takaisin sopimukseen, mistä hänen edeltäjänsä Donald Trump vuonna 2018 irtautui. Sopimuksen, jonka osapuolina Iranin lisäksi ovat Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Ranska, Venäjä ja Kiina, päämääränä oli rajoittaa Iranin mahdollisuuksia rikastaa uraania ydinasekäyttöön.

Yhdysvallat ei tuolloin kuitenkaan pitänyt sopimusta pätevänä, sillä Iran oli rikkonut sen ehtoja, minkä seurauksena Yhdysvallat palautti voimaan Iranin-vastaisia pakotteita, jotka edelleen ovat voimassa.

Myös Israel, joka hyvän tiedustelunsa avulla oli vuosia sitten paljastanut maailmalle Iranin salaisen ydinaseohjelman, näkee nyt minkä tahansa sovitteluratkaisun vaarantavan sen omaa turvallisuutta. Israelin sotilastiedustelun uusimmassa arviossa Iran on vain kuukausien päässä atomiaseesta ja siksi nyt neuvoteltava sopimus olisi kaikin puolin huono ja uhkaisi Israelin olemassaoloa. Tätä tukee myös Iranin pappisvallan ideologia, minkä mukaan Israel olisi hävitettävä maapallolta.

Siksi Israel ei näe eroa sopimuksen ja sopimuksettoman tilan välillä, kun Iranin hallussa uskotaan jo nyt olevan atomipommiin tarvittavaa korkeasti rikastettua uraania sekä siihen tarvittavia laitteita. Ja syntyvän sopimuksen vastineeksi Israel pelkää neuvottelijoiden palkitsevan Iranin vapauttamalla osan tai kokonaan ulkomailla olevia lähes sadan miljardin dollarin jäädytettyjä varoja. Iranin uskotaan saavan käyttöönsä varat heti, kun YK:n alaisuudessa toimivat Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA:n tarkastajat ovat hyväksyneet Iranin ydinohjelman alasajoon liittyvät toimet. Mutta Israel uskoo Iranin vapautuvilla varoilla kehittävän omaa sekä liittolaistensa sotakalustoa sekä rahoittavan terroritoimintaa Lähi-idässä.

Iranin luotettavuus on vuosia ollut vaakalaudalla, kun tarkastajat ovat toistuvasti todenneet Iranin salaavan ydinaseeseen tarvittavan uraanin rikastustoimia estämällä tarkastajilta pääsyn kriittisinä pidettyihin laitoksiin.

Pääministeri Jair Lapid sekä hänen sijaisensa Naftali Bennett ovat kumpikin vedonneet presidentti Bideniin, jotta Yhdysvallat jättäisi sopimuksen allekirjoittamatta. Israelin tuntema vakava huoli näkyy myös siinä, että puolustusministeri Benny Gantz sekä maan kaksi tiedustelupäällikköä matkustivat viime viikolla pikaisesti Yhdysvaltoihin pyrkimyksenään vaikuttaa maan armeijajohdon mielipiteeseen ennen kuin poliittiset päättäjät lukitsevat kantansa.

Samasta syystä Lapidin kerrottiin matkustavan syyskuun puolivälissä alkavaan YK:n yleiskokoukseen, minkä yhteydessä hän tapaa presidentti Bidenin.

Israelille ei todellakaan riitä Yhdysvaltojen toistama julistus, ettei Iranille milloinkaan sallittaisi atomiasetta. Sen sijaan Israel on vaatinut voimatoimia sekä kovempia talouspakotteita ja samalla toistanut, ettei Israel ole sopimusosapuoli ja voisi siten toimia omien turvallisuusetujensa mukaisesti. Tämä jättäisi Lähi-idän ylle hyvin synkkiä sodan pilviä, sillä Iranilla tiedetään olevan aseellisia liittolaisia, joilla Israelin rajoilla on tuhatmäärin ohjuksia suunnattuina kohti Israelia. Ja ne taas saisivat Israelin herkästi tarttumaan puolustuspolitiikkansa ytimessä olevaan ennaltaehkäisevään sotilaallisen iskuun.

Iranin kanssa mahdollisesti syntyvästä kansainvälisestä sopimuksesta on marraskuussa vaaleihin valmistautuvassa Israelissa tulossa todellinen vaaliteema. Julkisuudessa esitettyjen mielipiteiden valossa pääministeri Lapid näyttää suhtautuvan Iranin sopimukseen sovinnollisemmin kuin hänen haastajansa, pitkäaikainen pääministeri Benjamin Netanjahu, joka odotetusti edustaa jyrkän torjuvaa asennetta. Netanjahun leiristä onkin jo kuulunut, ettei Iranin kanssa tulisi missään olosuhteissa päätyä sopimukseen, vaan että kaikkia kansainvälisiä pakotteita tulisi jatkaa ja jopa kiristää.

Lapid on nyt päättänyt taktikoida kutsumalla Netanjahun yhdessä tiedusteluasiantuntijoiden kanssa neuvonpitoon, mistä hänen kilpailijansa ei voisi kieltäytyä. Oppositiojohtajana Netanjahu ei vielä ole vastannut kutsuun mutta kyllä väittänyt Yhdysvaltojen käyttävän hyväkseen aikaa ennen Israelin vaaleja, jolloin turvallisuuspolitiikassa kokematon Lapid istuu pääministerinä. Toisaalta Lapidin menettämistä eikä Netanjahun vaalivoittoa nähdä kovin hyvänä Israelin ja Yhdysvaltain suhteille, vaikka kumpikin pyrkii niitä varjelemaan.

Israelissa onkin ihmetelty sitä, miksi Yhdysvallat näkee sopimusta Iranin kanssa Israelia myönteisempänä ratkaisuna, kun kummallakin liittolaisella on täysin torjuva suhtautuminen Iranin ydinaseeseen. Mutta erona on juuri se, että Yhdysvalloista poiketen juuri Israelilla on vastassaan nuo rajoillaan toimivat edellä mainitut Iranin taisteluvalmiit liittolaiset.

Puolustusministeri Gantzin tavatessa viime viikolla Yhdysvaltain sotilasjohtoa sekä Bidenin turvallisuusneuvonantajia israelilaisten F-35-hävittäjäkoneiden kerrottiin viime kuukausina yhdessä amerikkalaiskoneiden kanssa lentäneen tutkahavainnoilta huomaamatta Iranin ilmatilassa osoittamassa iskukykyään. Tämä tieto oli viikkoja pysynyt salassa mutta sen paljasti nyt Saudi Arabia.

Menneellä viikolla Israel koetteli myös Venäjän Syyrialle tarjoaman ilmapuolustuksen tehokkuutta, kun israelilaiskoneiden kerrottiin pommittaneen samanaikaisesti kolmea kohdetta Syyrian länsi- pohjoisosissa. Israel ei tätä vahvistanut mutta maan lehdistössä kohteiden kerrottiin liittyneen Syyrian asetuotantoon ja olleen kytköksissä Iraniin. Se paljastuikin nyt viikonvaihteessa, kun Israelin lehdistö kertoi iskun tuhonneen tuhansia varastoituja iranilaisvalmisteisia ohjuksia ja raketteja.

Poikkeuksellista näissä iskuissa oli se, että kohteista yksi sijaitsi Välimeren rannalla Tartusin satamakaupungin ulkopuolella olevan venäläisen laivastotukikohdan läheisyydessä. Israel on yleensä välttänyt aiheuttamasta vahinkoja tai tappioita Syyriassa oleville venäläisjoukoille, mutta jos Israel todellakin oli näiden ilmahyökkäysten takana, niin se tiesi hyvin milloin iskut piti toteuttaa. Nimittäin, Israelin kerrotaan satelliittikuvissa havainneen Venäjän vetäneen pois Syyrian suojana olleita S-300-ohjuspuolustusjärjestelmänsä pattereita ja laivanneen niitä joukkojensa turvaksi Ukrainaan. Satelliittikuvissa oli näkynyt torjuntapattereita Mustalle merelle matkalla olleen venäläisaluksen kannella. Niiden poistaminen saattaa jatkossa helpottaa israelilaisten toimia Syyrian taivaalla ja mahdollisesti myös etäämpänä, esimerkiksi Iranissa. Mutta Syyrialla on myös oma ilmapuolustuksensa; tosin Israel on tähän asti pystynyt läpäisemään sen helposti.

Israelin viimeisimmät iskut Syyriassa tapahtuivat vain kaksi päivää sen jälkeen, kun Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov oli närkästyneenä vaatinut Israelia lopettamaan pommituslennot Syyriassa. Mutta Israel tiesi tuolloin, ettei Lavrovin vaatimuksella ollut enää kovinkaan suurta sotilaallista painoarvoa. Tilanne voi tosin muuttua, sillä Israelin ja Venäjän suhteet ovat Ukrainan sodan takia viime aikoina nopeasti viilentyneet, vaikkei presidentti Putin itse olekaan asiaan vielä puuttunut.

Mutta Venäjä on alkanut toimia Israelin etujen vastaisesti, kun se on estänyt siellä useita vuosikymmeniä toimineen Juutalaistoimiston työskentelyn. Toimiston tehtävänä on ollut maasta poismuuttoa haluavien juutalaisten auttaminen. Suhteiden alamäki näkyy myös Israelin venäjänkielisen väestön keskuudessa äskettäin tehdyssä mielipidetiedustelussa. Yli 4000 vastanneesta lähes puolet näkee Venäjän Israelin vihollisena, kun 42%:n mielestä Venäjä ei ole vihollinen eikä ystävä. Israelissa asuu noin miljoona venäjänkielistä, jotka Neuvostoliiton hajottua muuttivat maahan.

Toissaviikolla kertomani uutinen naapureiden Israelin ja Libanonin kiistasta rannikkojensa läheisyydestä löytyneestä maakaasuesiintymästä on edelleen ollut uutisissa ja mitä todennäköisemmältä sovitteluratkaisu näyttää, sitä sotaisampia ääniä on Libanonin puolelta kuulunut. Ne ovat lähteneet iranilaismieliseltä Hizbollahin terroristijärjestöltä, joka uhkaa iskeä Israeliin, ellei kiistanalainen vajaan tuhannen neliökilometrin kokoinen kaasukenttä päädy Libanonin haltuun.

Neuvottelulähteistä on viime aikoina kerrottu osapuolten olevan hyvin lähellä sopimusta, minkä lisäksi eräs libanonilainen viranomainen on todennut amerikkalaisen sovittelijan esityksen olevan hyväksyttävissä. Hizbollah on tästä kuitenkin ärtynyt, sillä se vastustaa kaikenlaista sopimista Israelin kanssa. Siksi pelättävissä on jokin Hizbollahin aikaansaama provokaatio, mikä kehittyisi maiden rajalla käytäväksi sodaksi. Hizbollah on jo kerran lähettänyt lennokkejaan kaasukentän ylle, mutta Israel ampui ne alas. Israel ja Hizbollah sotivat viimeksi vuonna 2006.

Tällä hetkellä Israelin suhteet myös eteläisen naapurinsa Egyptin kanssa ovat koetuksella, mikä liittyy Gazan rajalla kolme viikkoa sitten käydyn sotaisan yhteenoton päättäneeseen tulitaukosopimukseen. Tuon sopimuksen pikaiseen syntymiseen vaikutti juuri Egypti, jonka rauhaton naapuri Gaza myös on.

Israel on kuitenkin nyt ajautunut Egyptin kanssa näkemyseroihin tulitaukosopimuksen ehdoista ja vaarana on yhteenottojen uudelleen syttyminen. Siihen Israelilla ei juuri nyt ole varaa, kun sen katseet ovat sekä Libanonin rajalla että Iranissa. Israelin sisäisen turvallisuuden päällikkö kävi viime viikolla selvittämässä tilannetta virkaveljensä luona Kairossa ja samalla kävi ilmi, että Egypti on loukkaantunut Israelin sopimustulkinnasta ja tuntee nyt menettäneen kasvonsa gazalaisen osapuolen eli Islamilaisen jihadin silmissä. ”Israel ei ole pitänyt lupaustaan, mihin se tulitauon vastineena oli sitoutunut”, kuului Kairosta.

Egypti oli tulitauon vastineena edellyttänyt Israelin rajoittavan terroristijahtia Jordanjoen länsirannalla sekä vapauttavan kaksi vangittua Jihadin aktivistia, minkä Egypti oli Jihadille luvannut. Siksi Egypti painostaa nyt Israelia, kun Jihad samanaikaisesti uhkaa uusien vihollisuuksien aloittamisella.

Egyptin-suhteissaan nyt ahtaalle joutunut Israel on todennut, ettei se ollut sitoutunut Jihadin vaatimuksiin, vaan tulkinnut ne lähinnä pitkän aikavälin tavoitteeksi. Mutta Israel arvostaa Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisiä Lähi-idän merkittävänä johtajana sekä hänen panostaan Gazan tilanteen rauhoittamistoimissa Sen lisäksi suhteet Egyptin kanssa toimivat Israelin turvallisuuspolitiikan tärkeänä kulmakivenä, mitä Israel ei halua vaarantaa. Lähipäivät ratkaisevat mitä Gazan rajalla lähiaikoina tapahtuu. Toistaiseksi aluetta hallitseva Hamas-järjestö on pysyttäytynyt tulitaukokiistaan ulkopuolella.

Ja lopuksi: Kuten tunnettua, pankit eri puolilla maapalloa perinteisesti kilpailevat asiakkaistaan. Viime viikolla oltiin Israelissa menossa siinä jo liioittelun puolelle, kun Israelin johtavan pankin Lodin kaupungissa sijaitsevan sivukonttorin turvakamerakuvissa näkyi suurikokoisen härän aamupäivällä kävelevän kadulta sisään pankkiin. Se liukasteli pankin vaalean kiiltävällä lattialla samalla, kun turvamiehet ja härän omistaja yrittivät saada otteen pakenevasta härästä.

Lopulta härkä saatiin ohjatuksi ulos, missä sen omistaja totesi eläimen karanneen lähellä sijaitsevasta aitauksesta. Tästä poikkeuksellisesta tapauksesta ei ehkä syntynyt pankille uutta asiakassuhdetta, mutta ainakin mainosta ja tunnettavuutta se toi uudelle pankkikonttorille.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR