Rony Smolar – Israel-uutisviikko 29.7.2024

Israelin uutiset olivat viime viikolla pääosin lähtöisin Yhdysvalloista mutta myös tämänkertaisia kesäolympialaisia isännöivästä Pariisista. Painoarvoltaan tärkeämmät uutiset tulivat Yhdysvalloista, missä pääministeri Benjamin Netanjahu vieraili ja kävi neuvotteluja pitkään jatkuneen sodan päättämisestä Gazassa. Matkallaan hän tapasi presidentti Joe Bidenin, varapresidentti Kamala Harrisin sekä republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin. Sen lisäksi Netanjahu puhui vaikutusvaltaisen Kongressin molempien kamarien yhteisistunnossa.

Lähtiessään Tel Avivista Netanjahu kuvasi matkaansa erityisen tärkeäksi, sillä hän pyrki saamaan Israelin sotapolitiikalle Yhdysvaltain demokraattien sekä republikaanien tuen. ”Nykytilanteessa se on Israelille hyvin tärkeätä, kun meitä ympäröi vihollisia seitsemältä eri suunnalta. Samalla haluan vakuuttaa amerikkalaisjohdolle Israelin säilyvän Lähi-idässä Yhdysvaltain vankkumattomana liittolaisena riippumatta valittavan presidentin puoluetaustasta”, sanoi Netanjahu.

Matkan taustalla oli Kongressin molempien puolueiden johtajien, republikaanien ja demokraattien, alkukesällä Netanjahulle esittämä kutsu eikä niinkään presidentti Bidenin, mikä normaalisti olisi osoitettu Israelin pääministerille. Taustalla oli Bidenin ja Netanjahun näkemyserot Gazan sodan loppuunsaattamisesta. Sen lisäksi käsillä oli Bidenin terveydentilasta käydyt julkiset arvailut hänen kyvystään jatkaa presidenttinä tai jopa asettumisesta ehdokkaaksi tulevissa presidentinvaaleissa.

Lopulta vierailuohjelma muuttui ja venyi Bidenin toipuessa koronaviruksesta ja siksi kolmipäiväiseksi aiottu matka venähti lähes viikon pituiseksi. Mutta Bidenin toipuessa koronaviruksesta Netanjahulle jäi aikaa tavata presidenttihallinnon johtavia virkamiehiä ja mm kristittyjen ja juutalaisten yhteisöjen johtajia. Sen lisäksi ohjelmaan sisällytettiin tapaamiset demokraattien presidenttiehdokkaaksi asettuneen varapresidentti Kamala Harrisin sekä toiselle presidenttikaudelleen pyrkivän Donald Trumpin kanssa. Jälkimmäinen onnistui vain hänen residenssissään Floridassa perjantaina, mikä tiesi Netanjahun ja hänen seurueensa kotiinlähdön alkavan vasta sabatin päättymisen jälkeen lauantai-iltana. Nimittäin virallisilla matkoilla olevien valtion edustajien edellytetään noudattavan uskonnon mukaista sabatin matkustuskieltoa.

Julkisuuden hampaissa olevaa Netanjahua ehdittiin Israelissa kuitenkin arvostella matkan venyttämisestä, jopa lomailusta, sillä siitä koitui lisäkustannuksia, minkä lisäksi pääministerin viikon poissaolo ei sopinut sotaa käyvän maan tilanteeseen. Tapaamista Trumpin kanssa pidettiin kuitenkin tärkeänä, koska hän näyttää lähtevän ennakkosuosuikkina marraskuun presidenttivaaleihin. Sen lisäksi Netanjahu halusi särkeä miesten välille muodostuneen jään, joka syntyi Trumpin suututtua Netanjahulle siitä, että tämä oli vuoden 2020 vaaleissa onnitellut Bidenia vaalivoitosta.

Netanjahu oli vuosia yrittänyt paikata suhteitaan Trumpin kanssa ja nyt se mahdollisuus oli tullut eikä sitä haluttu hukata, todettiin Netanjahun esikunnasta.

Netanjahun matkan ajankohta sai paljon julkisuutta, sillä se tapahtui keskellä Yhdysvalloissa noussutta poliittista myrskyä, mikä liittyi terveytensä kanssa kamppailevan Bidenin kykyyn jatkaa virassaan. Sen lisäksi hän oli juuri Netanjahun saapumista ennen ilmoittanut luopuvansa presidenttiehdokkuudestaan marraskuun vaaleissa. Siten Netanjahu oli ensimmäinen ulkovaltojen johtaja, joka tapasi viimeistään tulevissa vaaleissa presidentintehtävänsä jättävän Bidenin sekä myös hänen ehdokkuutensa todennäköisesti perivän varapresidentti Kamala Harrisin. Samalla Netanjahu saattoi tavata myös uudestaan republikaanien ehdokkaaksi valitun ja uutisotsikoita synnyttävän Donald Trumpin.

Matkansa aikana Netanjahu piti myös esillä Hamasin Gazaan sieppaamien israelilaisten kohtaloa, sillä Netanjahun mukana seurasi heidän omaisiaan, joista useimmat olivat Yhdysvaltain kaksoiskansalaisia. Omaiset, kuten useimmat israelilaiset, ovat eri mieltä Netanjahun kanssa sodan tavoitteista, joiden ei pitäisi olla täydellisen voiton saavuttamisessa Hamasista eikä sen johdon tappamisessa, vaan juuri panttivankien vapauttamisessa. Tuo kritiikki seurasi Netanjahua Yhdysvaltoihin, missä mielenosoituksissa näkyi julisteita ja kuului iskulauseita, kuten ”Bring them home”, ts. tuo heidät kotiin!

Terroristijärjestön Hamasin viime lokakuun alussa käynnistämästä raakalaismaisesta hyökkäyksestä Israelin eteläisiin rajataajamiin alkanut Gazan sota hallitsi muutenkin Netanjahun vierailua. Juuri siitä hän halusi vaihtaa mielipiteitä presidentti Bidenin ja hänen hallintonsa kanssa, sillä asialla oli kiire. Hamasin käsissä on 300 päivän ajan yhä 115 elossa ja kuollutta israelilaista, sen jälkeen, kun Israel viime viikolla oli onnistunut tuomaan kotiin viiden siepatun jäänteet. Uhrit olivat kuolleet Hamasin hyökkäyksessä viime lokakuussa ja piilotettu Hamasin tunneliverkostoon. Tunnistetut uhrit on nyt haudattu Israeliin.

Mutta Netanjahun ensimmäisenä tehtävänä Valkoisessa talossa oli kiittää presidentti Bidenia hänen yli neljä vuosikymmentä jatkuneesta ystävyydestään sekä Israelin vankkumattomasta tuesta. Biden itse totesi olevansa vain ylpeä kristitty sionisti. Miesten tapaamisessa kerrottiin Bidenin vuosia sitten antamasta valokuvastaan, minkä taakse hän oli leikkisästi kirjoittanut Bibinä tunnetulle ystävälleen: ”Rakastan sinua, mutta en sanomisistasi aina ollut kanssasi samaa mieltä”.

Kuluneen kahden vuoden ajan eli Netanjahun nykyisen hallituksen aikana miesten välit olivat poliittista syistä kuitenkin viilentyneet siinä määrin, ettei Netanjahu ollut saanut kutsua Valkoiseen taloon. Syynä oli Netanjahun äärioikeistoon nojaavan hallituksen politiikka sekä Gazan sotaan liittyvät näkemyserot.

Juuri niiden selvittäminen yhdessä Bidenin kanssa oli tapaamisen päätavoite. Sen lisäksi Netanjahu halusi todistaa ulkomaailmalle, ettei Israelin ja sen läheisen liittolaisen välillä ole Gazan sotaan liittyvää erimielisyyttä. Siihen Netanjahun uskotaan Bidenin kanssa päätyneen, kun aikaikkunan Gazan sopimukselle kerrottiin olevan nyt avoin ja tällä viikolla vauhdittuvien sopimusneuvottelujen todettiin amerikkalaislähteiden mukaan voivan vihdoin tuoda tuloksia. Ainakin vankien omaisia Valkoisessa talossa tavannut presidentti Biden vakuutti tekevän kaikkensa israelilaistenvankien vapauttamiseksi

Mutta israelilaislähteistä kerrottiin varapresidentti Harrisin jättäneen Netanjahuun kuitenkin pahaenteisen sivumaun, kun tämä hyvässä hengessä sujuneen tunnin tapaamisen jälkeen lehdistölle antamassaan lausunnossa oli poikennut keskustelujen myönteisestä ilmapiiristä. Nimittäin Harris kertoi tehneensä Netanjahulle selväksi huolensa Gazan tilanteesta puuttumalla kärkevästi siellä vallitsevaan humanitääriseen tilanteeseen sekä surmattujen siviilien suureen määrään, mitä hänen mukaansa ei voi sivuuttaa. ”En suostu olemaan siitä vaiti, vaan nyt on aika päättää tuo sota”, painotti varapresidentti ja demokraattien presidenttiehdokas Harris, jonka aggressiiviseksi kuvattu äänensävy Netanjahun tapaamisen jälkeen yllätti.

Netanjahua matkalla seuranneessa valtuuskunnassa pantiin myös merkille, ettei Kamala Harris varapresidentille kuuluvassa asemassa ollut saapuvilla, kun Netanjahu puhui Kongressille.

Israelin lehdistössä jopa epäiltiin Harrisin mielipiteen saattavan haitata tällä viikolla jatkuvien vankien vapauttamisneuvotteluja, jos Hamas aistii välirikon Israelin ja Yhdysvaltojen väleissä ja siksi voisi vielä perääntyä saavutetuista neuvotteluasetelmista.

Enemmistö Yhdysvaltain juutalaisista on vaaleissa yleensä ollut demokraattien äänestäjiä, mutta viime vuosina voimistuneen puolueen Israeliin kriittisesti suhtautuvan laitavasemmiston uskotaan vievän ääniä republikaaneille, mitä myös Harrisin kärkkäämpi Israel-politiikka avittaisi.

Republikaani Donald Trump teki presidenttikaudellaan niin paljon Israelin eteen, ettei se äänestäjiltä ole unohtunut. Sen lisäksi Trumpin tytär on aviossa juutalaisen kanssa ja itse kääntynyt juutalaisuuteen ja perheen tiedetään tarkoin noudattavan juutalaisia perinteitä.

Mutta Netanjahun keskeisin tapahtuma hänen matkallaan oli Washingtonissa Kongressin edessä pitämänsä tunnin mittainen puhe, minkä aikana yli 400 innostunutta edustajaa nousi yli 50 kertaa seisten osoittamaan suosiotaan. Netanjahun puhe oli osoitettu juuri Israelia tukeville edustajille, sillä salissa näkyi kymmeniä lähinnä kriittisten demokraattien tyhjiksi jättämiä paikkoja. Paikallaan istui kuitenkin demokraattiedustaja, palestiinalais-amerikkalainen Rashida Tlaib, joka puheen aikana piti esillä kylttiä, jonka toisella puolella luki ”sotarikollinen” ja toisella puolella ”syyllinen kansanmurhaan”.

Netanjahun mielestä tällaiset syytökset ovat törkeätä herjausta ja vertasi niitä antisemitistisiin valheisiin.

Mutta Netanjahun puheessa toistui Yhdysvalloille ja presidentti Joe Bidenille osoitettu ääretön kiitos Gazan sodan aikana saadusta poliittisesta ja aseellisesta tuesta. ”Israel ei ole yksin, Israel ei myöskään yksin puolusta Lähi-idässä demokratiaa”, kuului puheesta, mihin hän oli varannut myös piikin Gazan sotaa vastustaville mielenosoittajille, joita hän haukkui Iranin ”hyödyllisiksi idiooteiksi” kuvaamaan propagandaan alistuneita hyväuskoisia ja naiiveja joukkoja.

Israelissa puhetta pidettiin ”rohkeana diplomatian voimaperäisenä esiinmarssina”, mistä huokui valtiomiesmäinen ote, mutta kriitikot Israelissa ihmettelivät, miksi Netanjahu ei hallinnoi yhtä tehokkaasti kuin hän aiheesta puhuu.

Edustajainhuoneen entinen puhemies demokraatti Nancy Pelosi arvosteli Netanjahun puhetta kiitenkin kehnoimmaksi, minkä ulkovaltojen edustaja Kongressissa milloinkaan oli esittänyt. Myös tämä osoittaa demokraattien Gazan sodan aikana kiristyneestä suhtautumisesta Israeliin.

Toinen israelilaisten arjessa ollut uutistapahtuma oli viime perjantaina Pariisissa käynnistyneet kesäolympialaiset ja erityisesti niissä vaaniva terrorismin uhka, joka kohdistuu Israelin urheilijoihin sekä sinne matkanneisiin kisaturisteihin. Vaara on nähty niin vakavana, että kisajärjestäjät ovat suuresta turvaorganisaatiostaan irrottanut satoja turvamiehiä suojaamaan Israelin lähes satapäistä joukkuetta. Sen lisäksi Israel on järjestäjien suostumuksella lähettänyt paikalle myös omat turvamiehensä ja Israelin ulkoministeriö on julkaissut matkustustiedotteen kisoihin aikoville.

Israelilaisiin kohdistuvaa terrorismin vaaraa pidetään suurena, sillä kisojen edellä ja sen ensimmäisinä päivinä tappouhkauksia levisi sosiaalisessa mediassa, mistä paljastui israelilaisten henkilötietoja sekä heidän sijaintinsa kisojen aikana. Tämän takana on väitetty olevan verkkojärjestelmässä liikkuvat iranilaiset hakkerit.

Mutta kaikesta huolimatta olympialaiset kiinnostavat israelilaisia, jotka ylpeydellä suhtautuvat urheilijoihinsa, jotka vaikeissa ja haastavissa olosuhteissa edustavat maataan. Muutamissa lajeissa jopa löytyy mitalitoivoja.

Mutta Lähi-idän arvaamattomuus yllätti olympiarauhan lauantaina illansuussa, kun Libanonin puolelta ammuttu raketti osui Pohjois-Israelissa sijaitsevan druusivähemmistön asuttaman kaupungin urheilukentälle, missä nuorisoa oli koolla. Iskussa sai 12 lasta ja nuorta surmansa ja useita kymmeniä loukkaantui.

Israelin mukaan isku oli raja-aluetta kuukausia tulittaneen iranilaismielisen Hizbollahin joukon suorittama. Kansainvälisesti terroristijärjestöksi leimattu Hizbollah kuitenkin torjui väitteen, kun kävi selväksi, että Israel aikoisi vastata voimalla. Puolustusministeri ja asevoimien ylin johto kokoontuivat lauantai-iltana, minkä lisäksi Yhdysvalloissa yhä ollut pääministeri Netanjahu keskeytti matkansa ja palasi eilen iltapäivällä suoraan hallituksen hätäistuntoon.

Israelissa todettiin välittömästi, että tuo viattomiin kohdistunut isku muistutti traagisuudellaan toisen terrorijärjestön Hamasin iskua viime lokakuussa Israeliin.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR