Rony Smolar – Israel-uutisviikko 27.5.2024

Draamaa ei puuttunut Israelin kuluneen viikon uutistapahtumista, mikä alkoi Iranin presidentin Ebrahim Raisin menehtymisuutisella helikopterionnettomuudessa. Sitä seurasi viikon keskeisimmät uutiset, kuten Hollannin Haagissa toimivan kahden YK:n alaisen Kansainvälisen tuomioistuimen antamaa Israelia koskevaa päätöstä sekä Palestiinan tunnustamisesta seuranneet arviot.

Varsinaisen uutispommin pudotti alkuviikolla Haagin tuomioistuimen pääsyyttäjä Karim Khan ilmoittamalla hakevansa pidätysmääräystä pääministeri Benjamin Netanjahusta ja puolustusministeri Yoav Gallantista sekä kolmesta Hamasin johtajasta. Perusteluna syyttäjä piti Israelin ja Hamasin johdon syyllistyneen sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

Israel torjui suoralta kädeltä itseensä kohdistuneet syytökset arvostellen kärkevästi niiden rinnakkaista esittämistä terroristijärjestön kanssa. Korostaakseen kielteistä suhtautumistaan Israelin 120-paikkainen parlamentti Knesset kokoontui pikaisesti torjumaan Haagin tuomioistuimen päätöksen, mikä näkyi äänestystuloksessa, kun 110 puoluerajat ylittänyttä edustajaa hyväksyi esityksen. Samalla Israel viestitti maailmalle, ettei mikään veisi siltä oikeuden puolustautua.

Myös muutamat Euroopan maat yhtyivät Haagin tuomioistuimen arvosteluun, kun syytteen kohteina olleet teot ja tekijät tulkittiin toisiinsa rinnastettavina ja Saksan ulkoministeriön mielestä samanaikainen pidätysvaatimus Israelin ja Hamasin johdolle loi valheellisen mielikuvan samanarvoisuudesta. Vaikka Saksa vetosi Israelin oikeuteen puolustautua, muutama päivä myöhemmin ääni kellossa kuitenkin muuttui liittokansleri Olaf Scholzin edustajan ilmoitettua Saksan noudattavan mahdollista pidätysmääräystä. Tämä oli Israelille suuri pettymys, sillä Saksalla on historiallisista syistä erityissuhde juutalaisvaltioon.

Ranskan ulkoministeriö muotoili kantansa ilmoittamalla ”maan tukevan Haagin tuomioistuimen riippumattomuutta sekä rankaisematta jättämisen estämistä”. Ilmaistessaan tukensa kansainväliselle tuomioistuimelle Belgian mielestä Gazassa toteutetut rikokset on ”tekijöistä riippumatta asetettava syytteeseen korkeimmalla tasolla”.

Kuitenkin Israelin vankkumattomana tukijana tiedetty presidentti Joe Biden asettui Israelin rinnalle kiistämällä jyrkästi syytteen kansanmurhasta lisäten Yhdysvaltojen torjuvan pidätysmääräyksen hakemista. ”Israelin ja Hamasin välillä ei ole yhtäläisyyttä”, painotti Biden.

Vaikka pidätysmääräyksen uhkaa pidettäisiin Kansainvälisen tuomioistuimen jäsenvaltioissa todellisena, ei se estäisi Netanjahua ja Gallantia matkustamasta lähimpään liittolaismaahan Yhdysvaltoihin, joka ei ole tuomioistuimen jäsen. Myös Netanjahu itse vakuutti, ettei pidätysmääräyksen uhka rajoittaisi hänen liikkumistaan.

Hänen suhteensa presidentti Bideniin ja tämän hallintoon ovat pitkän sodan seurauksena kuitenkin ehtineet kärsiä, eikä Netanjahua ole pidetty tervetulleena Valkoiseen taloon. Mutta Yhdysvaltain edustajanhuoneen puhemies republikaani Mike Johnson kertoi perjantaina israelilaiselle uutistoimistolle antamassaan haastattelussa aikovansa kutsua Netanjahun myöhemmin kesällä puhumaan Kongressille. Myös Senaatin enemmistöjohtaja, demokraattien Chuck Schumer vahvisti kutsun.

Suunnitelmien mukaan Netanjahu puhuisi senaatin ja edustajanhuoneen yhteisessä istunnossa, mikä nähtäisiin vahvana tuen osoituksena Israelille. Pitkään pääministerinä ollut Netanjahu on kolmasti aikaisemmin puhunut näissä yhteisistunnoissa.

Viime viikolla odotettua Haagin tuomioistuimen toista päätöstä ennen Israel sai kokea myös uuden takaiskun, kun Espanja, Irlanti ja Norja ilmoittivat tunnustavansa Palestiinan valtion. Tästä Israel suivaantui siinä määrin, että se välittömästi päätti vetää suurlähettiläänsä näistä maista ja samalla puhutteli niiden Israelissa olevia lähettiläitä. Espanjan kohdalla Israelin ulkoministeriö jopa kielsi asioinnin Jordanjoen länsirannalla asuvien palestiinalaisten kanssa sen jälkeen, kun Espanjan varapääministeri oli toistanut Israelin vastaisissa mielenosoituksissa kuultua vaatimusta ”Palestiinan vapauttamista joelta merelle”. Israelin ulkoministeriö ilmoitti viestittäneensä lähettiläille, ”ettei se vaikene niiden edessä, jotka heikentävät Israelin ja vaarantavat sen turvallisuutta”. Ulkoministeri Israel Katzin mielestä Palestiinan tunnustaminen on palkkio Hamasin terrorille.

Kolmen Euroopan maan vahvistaessa huomenna Palestiinan valtion, katse on kääntynyt niihin kahteen Pohjoismaahan, Tanskaan ja Suomeen, jotka eivät toistaiseksi aio seurata Norjaa eikä oman tunnustamisensa vuosikymmen sitten tehnyttä Ruotsia.

Euroopan asenne herättää kuitenkin kiinnostusta Israelissa, sillä muistissa on monen eurooppalaisen maan asettuminen niiden esitaistelijoiden joukkoon, jotka eri aikoina ovat asettaneet Israelia vastaan saartoja, boikotteja ja rangaistuksia. Siksi mm ulkoministeri Elina Valtosen julkisuuteen antamia lausuntoja on luettu tarkkaan. Helsingin Sanomille hän totesi viikonvaihteessa Suomen seuraavan Palestiinan tunnustamiseen liittyvää kansainvälistä keskustelua, muttei ole valmis tunnustamaan Palestiinaa nyt ja siksi Suomen linja poikkeaa lähinaapurien Ruotsin ja Norjan linjasta.

Lehden haastattelussa Valtonen toteaa Suomen kannattaneen vuosikymmenien ajan johdonmukaisesti kahden valtion mallia, johon kuuluu Palestiinan valtion tunnustaminen. Päällimmäisenä on kuitenkin nyt tulitauon aikaansaaminen alueelle, panttivankien vapauttaminen sekä neuvottelujen aloittaminen kohti kahden valtion mallia, toteaa ulkoministeri Valtonen tuoreessa haastattelussaan.

Kansainvälisesti yhä ahtaammalle joutunut Israel päätti vastavetona diplomaattisille tappioilleen avata asteittain sotilashallinnon alaisuudessa kuuluvat kolme aluetta Länsirannan pohjoisosassa, joista Israel ja palestiinalaishallinto olivat vuoden 2005 sovinnossa sopineet. Vaikka alueelle saattaa lähivuosina nousta juutalaista asutusta, Israelin ei kuitenkaan uskota ärsyttävän amerikkalaista liittolaistaan nyt, vaan jää odottamaan marraskuussa pidettävien presidenttivaalien tulosta.

Israelissa on kuitenkin suhtauduttu kriittisesti tällaiseen lähinnä kansallismielisestä äärioikeistosta kumpuavaan uhmakkuuteen ja viime päivinä lehdissä onkin muistutettu, ettei maalla ole varaa muuttua maapallon hylkiövaltioksi. ”Emme halua luopua ystävistämme emmekä liittolaisistamme, ei lähellä eikä kauempana, sillä siitä ei seuraa meille hyvää”, varoitetaan Israelin lehdistössä.

Julkisessa sanassa on lisäksi painotettu, ettei Israel milloinkaan aikaisemmin ole joutunut sellaiseen kansainväliseen ryöpytykseen kuin nyt käytävässä Gazan sodassa. ”Maailma on unohtanut, mistä sota kahdeksan kuukautta sitten sai alkunsa, kun uutiset seuraavat vain maamme oikeutettuja vastatoimia raakalaismaista terrorismia käyttävää äärijärjestöä vastaan. Sen lisäksi olemme kahdella Kansainvälisen tuomioistuimen päätöksellä herättäneet maapallolla ennenkokematonta juutalaisvastaisuutta sitten toisen maailmansodan”, päätellään israelilaislehdistössä.

Juutalaisvastaisuus eli antisemitismi on viime vuosina lisääntynyt myös Suomessa, mikä näkyi ihmisoikeuskeskuksen ja oikeusministeriön viime viikolla julkistamasta kyselytutkimuksesta. Suomen juutalaisten keskuudessa viime loka-marraskuussa tehdyssä kyselyssä 80% oli sitä mieltä, että antisemitismi on viime vuosina Suomessa kasvanut ja, että se liittyy Israelin politiikkaan ja toimiin ja näkyy erityisesti internetissä, mediassa sekä poliittisessa elämässä.

Mutta israelilaisten vielä hämmästellessä raporttini alussa mainittuja pidätysmääräyksiä, Haagin Kansainvälinen tuomioistuin palasi perjantaina otsikkoihin, kun se määräsi Israelin välittömästi pysäyttämään aiemmin toukokuussa aloittaman hyökkäyksen Gazan eteläosassa sijaitsevaan Rafahiin. Etelä-Afrikan Israelista esittämän syytehakemuksen lisäpyynnöstä kokoontunut tuomioistuin määräsi sotilastoimien lisäksi ”Israelin lopettamaan myös kaikki sellaiset toimet, jotka voivat johtaa Gazan palestiinalaisten elinolojen vaarantumiseen Rafahin alueella”. Lisäksi tuomioistuin määräsi Israelin kuukauden kuluttua raportoimaan oikeudelle määräysten toimeenpanosta. Tuomioistuimen päätös syntyi kansainvälisten tuomareiden äänestyksessä äänin 13-2.

Iso Britannia torjui oikeuden päätöksen, koska siinä vaadittiin Israelin lopettamaan Rafahin hyökkäyksen, sillä se säilyttäisi alueella piilottelevan Hamasin iskuvoiman. Saman tulkinnan mukaan taistelut alueella jatkuisivat, sillä Hamas oli torjunut Israelin avokätiseksi luonnehditun vankienvaihdon. Nyt Hamas haluaa pitää vangit ja pysyä Gazassa, oli pääministeri Rishi Sunakin johtaman brittihallituksen näkemys tilanteesta.

YK:n ihmisoikeustarkkailijana palestiinalaisalueilla toimivan italialaisen Francesca Albanesen näkemys tilanteesta oli jyrkkä, kun hän näki Israelin lopettavan sodan vain, jos se siihen pakotettaisiin.

Haagin tuomioistuin puuttui päätöksessään myös humanitaarisen avun perille saattamiseen Gazaan vaatimalla Rafahin rajanylityspaikan auki pitämistä. Egypti oli kuitenkin sulkenut rajanylityspaikan omalla puolellaan, koska se vastustaa Israelin läsnäoloa Gazan puoleisella rajanylityspaikalla. Sen seurauksena Egyptin puolella odotti satoja avustusrekkoja, joiden elintarvikekuormat olivat vaarassa pilaantua, kunnes ne Yhdysvaltain väliintulolla perjantaina ohjattiin toisen rajanylityspaikan kautta. Tämä oli vain eräs esimerkki Egyptin muuttuneesta asenteesta rauhankumppaniaan Israelia kohtaan.

Katkenneina olleiden tulitaukoneuvottelujen uudelleen aloittamista onnistuttiin viime viikolla nopeuttamaan Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n johtajan tavattua Pariisissa israelilaisen virkaveljensä sekä Qatarin pääministerin. Aiemmin mukana ollut Egypti sivuutettiin sen jälkeen, kun oli ilmennyt, että se jo sovittuun sopimustekstiin oli muiden sovittelijoiden tietämättä tehnyt siihen muutoksia Hamasin hyväksi.

Uudelleen käynnistyvien neuvottelujen on tällä viikolla määrä palata Persianlahden Qatariin, vaikkei niiden onnistumisesta ennakkoon olekaan varmuutta.

Sopimatta on edelleen Hamasin pitämien israelilaisten panttivankien vapauttaminen sekä sodan välitön päättäminen. Se kuitenkin velvoittaisi Israelin luopumaan sodalle asettamasta tavoitteestaan eli Rafahin ja sen tunneliverkoston valtaamisesta. Lisäksi vankien omaiset painostavat Israelin hallitusta hyväksymään vain kaikkien vangittujen samanaikaista vapautumista. Omaisten huoli on kasvanut, sillä viime aikoina israelilaisjoukot ovat Gazassa löytäneet useita panttivankien ruumiita.

Rafahin kohtalosta on tullut Israelissa melkoinen sisäpoliittinen vääntö, millä on vaikutuksensa poliitikkojen ja asevoimien välisiin suhteisiin. Viikonvaihteessa puheenaiheeksi tuli sosiaalisessa mediassa levitetty video, missä armeijan reserviläiseksi pukeutunut mutta kasvonsa peittänyt mies kehotti armeijan yksiköiden komentajia tottelemattomuuteen eivätkä noudattaisi puolustusministerin eivätkä asevoimien komentajan ”antautumisena” nähtyjä käskyjä, vaan luottaisivat ainoastaan pääministeriin. Kiusalliseksi pääministeri Netanjahulle tämän kapinoinnin tekee se, että hänen poikansa, joka aiemmilla tempauksillaan on saanut osakseen kriittistä huomiota, on yksi videon levittäjistä.

Benjamin Netanjahulta itseltään ei ole kuulunut asiassa tuomiota, vaan ainoastaan hänen kansliansa tiedotteessa varoitettiin palveluksesta kieltäytymisen seurauksista. Viranomaiset tiesivät eilen kertoa tunnistaneensa videolla esiintyneen miehen, joka nopeasti otettiin kuulusteltavaksi.

Ja lopuksi: Kaksi viikonloppua sitten Ruotsin Malmössä pidetyt Eurovision laulukilpailut eivät Israelin osallistumisesta aiheutuneesta ylimääräisestä jännityksestä huolimatta tälläkään kertaa pettäneet, vaan niissä syntyi katsojaennätys. Nimittäin EBU:n eli Euroopan yleisradiounionin mukaan kilpailulähetystä seurasi 163 miljoonaa katsojaa, mikä ylitti edellisen vuoden ennätyksen.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR