Rony Smolar – Israel-uutisviikko 26.10.2020

Mutta ihmiset joutuvat suurtyöttömyyden kourissa edelleen kamppailemaan toimeentulonsa ja yritykset kannattavuutensa kanssa, kun maa on nykyhistoriansa pahimmassa kriisissä. Ei edes sotien aikana ole koettu tällaista, muistelevat asiantuntijat.

Kuinka paljon parempi olisikaan maassa ilmapiiri, jos viime aikojen hyvistä uutisista voisi nauttia, kysellään. Nimittäin, Israelin turvallisuusnäkymät näyttävät viikko viikolta valoisammilta uusien rauhankumppanien löytymisen myötä.

Viimeisin kumppani on Afrikan muslimivaltio Sudan, jonka perjantaina ilmoitettiin normalisoivan suhteensa ja solmivan diplomaattisuhteet Israelin kanssa.

Tästä ilmoitti presidentti Donald Trump sen jälkeen, kun hän oli käynyt yhteisen puhelinkeskustelun pääministeri Benjamin Netanjahun ja Sudanin presidentin Abdallah Hamdokin kanssa.

Ilmoitusta oli edeltänyt amerikkalaishallinnon tiiviit neuvottelut, kun oli selvinnyt, että talousvaikeuksissa oleva Sudan oli halukas pääsemään pois terrorismivaltioiden listalta, jonne se oli joutunut maan entisen johtajan toivotettua al-Qaida-terroriverkoston edesmenneen johtajan Osama bin Ladenin tervetulleeksi maahan.

Sovinnon eleenä Yhdysvaltojen kanssa Sudan suostui maksamaan 335 miljoonan dollarin korvaukset al-Qaidan terrorihyökkäysten amerikkalaisille uhreille ja heidän perheilleen.

Terrorismivaltioiden amerikkalaisella listalla ovat tämän jälkeen Iran, Pohjois-Korea ja Syyria.

Israelissa poliittinen johto otti ilolla vastaan presidentti Trumpin uutisen, sillä Sudan on teknisesti ollut sotatilassa Israelin kanssa. Sen lisäksi maa oli pian Kuuden päivän sodan jälkeen 1967 isännöinyt arabikokousta, missä torjuttiin Israelin tunnustaminen sekä neuvottelut ja rauha sen kanssa.

Israelin viikonlopun lehdissä oli Sudanille osoitettu yksi yhteinen arabiakielinen otsikko: Sala´am aleikum eli rauha teille.

Sudan on Arabiemiraattien ja Bahrainin jälkeen nyt kolmas muslimivaltio, joka lyhyen ajan sisällä on normalisoinut suhteensa juutalaisvaltion kanssa.

Kuten odotettua, palestiinalaisjohto tuomitsi sovinnon kutsuen sitä selkään puukottamiseksi. Myös Iran varoitti Sudanin maksavan sopimuksesta kalliin hinnan.

Palestiinalaisten suhtautuminen laajempaan rauhankehitykseen säilyi kielteisenä siitä huolimatta, että presidentti Abbas päätti aiemmin viikolla siirtää koronaan vakavasti sairastuneen lähimmän avustajansa ja hallinnon tunnetuimman edustajan, Saeb Erakatin israelilaiseen sairaalaan, missä hän huippulääkärien käsissä nyt taistelee hengestään.

Palestiinalaiskysymys on vallitsevassa uusien ystävyyssuhteiden huumassa muutenkin joutunut sivuraiteelle, kun sovintoneuvotteluille on asetettu useita ennakkoehtoja.

Mutta lähipäivinä joukko israelilaisia asiantuntijoita ja virkamiehiä matkustaa Sudaniin selvittämään maan kaipaamaa avun tarvetta mm maatalouden, teollisuuden sekä teknologian eri aloilla. Kädenojennuksena uudelle rauhankumppanilleen Israel on ilmaissut valmiutensa sitä antamaan.

Kaikissa syntyneissä sopimuksissa Israel on saanut hyvää vetoapua presidentinvaaleihin valmistautuvalta Trumpilta, mutta myös sopimusten arabiosapuolet ennen pitkää hyötyvät mm uusien asekauppojen sekä amerikkalaisen liittosuhteen muodossa.

Sen lisäksi Israelin kanssa syntyvät suhteet näyttävät toimivan sillanrakentajina niin amerikkalaishallintoon kuin Yhdysvaltojen houkutteleville markkinoille.

Syntymässä näyttää olevan myös liittouma, joka yhteisesti pyrkii torjumaan Iranin sotilaallista vahvistumista. Se tulee nyt entistä ajankohtaisemmaksi Iranin vapauduttua sopimuksen mukaisesti viikko sitten YK:n asettamasta asevientikiellosta, mitä Israel ja Yhdysvallat edelleen vastustavat.

Pelättävissä on, että Iran voi nyt laillisesti palata asemarkkinoille ja hankkia mm ohjuksia ja muuta sotakalustoa.

Mutta Lähi-idän rauhoittamiseen tähtäävä presidentti Trump haluaa edetä tavoitteessaan ja siksi nimennyt nyt syntyneet sopimukset Abrahamin sopimuksiksi. Tällä hän sitouttaa osapuolet Raamatun Abrahamiin, jota pidetään kolmen uskonnon; juutalaisuuden, kristinuskon sekä islamin yhteisenä patriarkkana ja kantaisänä.

Presidentti Trump vihjasi viime viikolla, että Abrahamin sopimukseen olisi lähiaikoina liittymässä myös muita valtioita. Siihen on veikattu erityisesti Saudi Arabiaa, mutta nykyisen hallitsijan tiedetään vieroksuvan suhteiden normalisointia, kun taas todellista valtaa käyttävä kruununprinssi Mohammed bin Salman olisi suostuvainen muttei halua aiheuttaa erimielisyyttä iäkkään kuninkaan kanssa.

Myös Israelissa ymmärretään kuningaskunnan sisäisistä voimasuhteista johtuvaa herkkää tilannetta eikä kiirehtimällä haluta pilata rauhannäkymiä. Mutta yleisesti on veikkailtu asian etenevän Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen.

Muista sovintoa kohti kulkevista maista on mainittu mm Persianlahden Oman, Qatar sekä Pohjois-Afrikan Marokko.

Mutta kun kansan mielipidettä ei sopimuksissa yleensä ole kysytty, niin todellinen rauhantahto on ainakin toistaiseksi jäänyt valtionjohdon varaan. Se näkyi aikoinaan rauhansopimuksissa Egyptin ja Jordanian kanssa ja nyt se näkyy ja kuuluu myös Sudanin pääkaupungissa Khartumissa, missä viikonloppuna raivoisasti osoitettiin mieltä ja poltettiin Israelin lippuja.

Israelissa jo vuosia tilapäisen turvapaikan turvin asuneet tuhannet, pääasiassa kristityt sudanilaispakolaiset seuraavat nyt entisen kotimaansa tapahtumia. Israelin television haastattelussa he hyvällä heprean kielellä kuitenkin epäilivät maan olojen kohentumista eivätkä ole kiireessä palata.

Sudanilaispakolaiset ovat asettuneet lähinnä Tel Avivin eteläosiin, missä heillä on hyvin toimiva yhteisö, oma kirkko ja jopa omaa sosiaalitoimintaa.

Myös Israelissa viranomaiset ymmärtävät rauhantilan juurtumisen Sudanin kanssa vaativan niin aikaa kuin kärsivällisyyttä.

Mutta kiitollisuuden osoituksena syntyneestä sovinnosta Israel on päättänyt toimittaa monien ongelmien kanssa kamppailevaan Sudaniin viiden miljoonan dollarin edestä vehnää.

Kyllä kahdenvälisten rauhansopimusten halutaan muutenkin näkyvän maiden väestöjen hyvinvoinnin kohentumisena.

Ainakin Israel ja Arabiemiirikunnat ovat näyttäneet siitä esimerkkiä, kun ne viime viikolla yhdessä Yhdysvaltojen kanssa päättivät perustaa kolmen miljardin dollarin alueellisen kehitysrahaston. Abraham-rahastoksi nimettynä sen pääpaikka tulee olemaan Jerusalemissa, mikä sekin on merkittävä päätös.

Perustajat ilmoittivat rahaston toimialueeksi koko Lähi-idän sekä Pohjois-Afrikan.

Israelin ja Arabiemiraattien sopimus näyttää muutenkin toimivan tiennäyttäjänä laajempaa rauhantilaa tavoittelevassa Lähi-idässä.

Viime viikolla maat sopivat mm viisumikäytännön poistamisesta maiden välillä. Lisäksi maiden väliseen lentoliikenteeseen tulee 28 viikottaista suoraa vuoroa.

Maat sopivat myös öljyputken vetämisestä Persianlahdelta Israelin kautta Eurooppaan. Se kulkisi poikki Saudi Arabian Israelin Punaisen meren satamakaupunkiin Eilatiin, missä jo ennestään on öljyn vastaanottolaitteet. Ne ovat peräisin Iranin islamilaista vallankumousta edeltäneeltä ajalta, jolloin Israel osti öljynsä shaahin hallitsemasta Iranista.

Eilatista öljy pumpattaisiin olemassa olevaa putkistoa pitkin edelleen pohjoiseen Ashdodin satamakaupunkiin, mistä se olisi laivattavissa tankkereihin.

Tämä lyhentäisi kuljetusmatkoja sekä leikkaisi merkittävästi rahti- ym kustannuksia. Israel ja Emiraatit ovat jo allekirjoittaneet asiasta esisopimuksen ja perustaneet sitä varten yhteisyrityksen.

Ensi vuoden aikana valmistuvaksi suunnitellun projektin hinnaksi on laskettu noin 900 miljoonaa dollaria.

Mutta Israelin ympäristöasiantuntijat eivät niinkään ole innostuneet tästä suunnitelmasta, sillä he pelkäävät öljyvuotoja, jotka saastuttaisivat Punaisen meren hiekkarannat, ainutlaatuiset koralliesiintymät sekä meren eläimistön. He myös arvostelevat syntynyttä sopimusta, mikä allekirjoitettiin kuulematta maan ympäristöviranomaisia.

Israelin uudet ystävyyssuhteet ovat kuitenkin sellaisessa nousukiidossa, etteivät valvovat virkamiehet tahdo pysyä perässä. Sen lisäksi pääministeri Netanjahu näyttää ottavan uusista haasteista ja mahdollisuuksista kaiken huomion irti, mitä monet ovat tulkinneet vaalien lähestymisenä.

Ainakin Netanjahun oma sekä hänen puolueensa kannatusluvut ovat lyhyessä ajassa kohentuneet. Mutta maan poliitikoilla on vielä matkaa saada ihmisten luottamus takaisin, sillä niin paljon koronakriisiin sotkeutunut politikointi on haitannut kymmenien tuhansien elämää.

Israelin lehdistö on rauhallisemman tulevaisuuden häämöttäessä viime päivinä tehnyt katsauksia menneisiin naapuruussuhteisiin toteamalla maan perustajaisän David Ben Gurionin tarjonneen naapureille sovinnon kättä jo maan itsenäisyysjulistuksessa toukokuun 14. 1948.

Siitä kuitenkin seurasi useiden arabiarmeijoiden hyökkäykset ja itsenäisyyssota, minkä jälkeen Israelilla ja sen naapureilla on ollut seitsemän sotilaallista yhteenottoa, jotka päättyivät aselepoihin, tulitaukosopimuksiin ja joukkojen loitontamissopimuksiin.

Sen lisäksi vuosikymmenien aikana on ollut lukuisia rajaselkkauksia, jopa pienimuotoisia rajasotia sekä kaksi palestiinalaisten terrorin täyttämää veristä kansannousua. Niissä kaikissa on ollut kyse Israelin ja sen väestön turvallisuuden vaalimisesta.

Ennen tänä syksynä syntyneitä sopimuksia Israelilla oli kahden arabinaapurinsa kanssa rauhansopimukset, Egyptin kanssa vuodelta 1979 sekä Jordanian kanssa vuodelta 1994.

Lisäksi Israelin ja palestiinalaishallinnon välillä on virallisesti yhä voimassa lopulliseen sovintoon tähtäävä nk. Oslon puitesopimus vuodelta 1993, mutta joka monien ennakkoehtojen takia ei ole edennyt neuvotteluihin.

Naapurisopu on jäänyt ratkaisematta myös sisäisesti jakautuneen Libanonin sekä sisällissodan raunioittaman Syyrian kanssa.

Ja lopuksi: Emiraattimuusikko Ahmed al-Mansouri unelmoi pääsystä Israeliin esiintymään yhdessä paikallisten muusikkojen kanssa. Siksi hän on opetellut soittamaan luutulla Israelin kansallishymnin Hatikvan, minkä hän kunnianosoituksena maiden sovinnolle haluaisi esittää israelilaiselle yleisölle.

”Haluan musiikillani välittää rauhan sanomaa israelilaisille ja koko maailmalle, sillä musiikki on yleismaailmallinen rauhan kieli”, vakuutti Israelista kovin innostunut al-Mansouri eräälle israelilaiselle päivälehdelle.