Rony Smolar – Israel-uutisviikko 25.3.2024

Lähes kuuden kuukauden sotimisen seurauksena Israelin kansainvälinen maine sekä asema ovat kärsineet lähes samassa tahdissa kuin pääministeri Benjamin Netanjahun kannatus on laskemassa ja hänen otteensa Israelin sisäpoliittisesta tilanteesta kirpoamassa. Tämä näyttäytyy monella eri rintamalla niin Israelissa mutta erityisesti maan ulkopuolella, missä tarkoin seurataan maan poikkeuksellisen pitkää ja vaikeata kolmen rintaman sotaa.

Gazan tilanne on juuri nyt juuttunut tulitauosta ja vankienvaihdosta käytävään hermopeliin, mihin Egypti, Qatar ja Yhdysvallat ovat jo viikkoja yrittäneet löytää ratkaisua. Edellisen viikon pettymyksen jälkeen käsillä on taas kerran ollut ratkaisun hetket, kun toiveikkuus on lisääntynyt. Tällä kertaa Israel arvioi Yhdysvaltain kovan painostuksen israelilaisvankien vapauttamiseksi lisänneen sen verran toiveita, että maan ykkösneuvottelijoina toimivat kolme tiedustelupäällikköä lähetettiin viikonvaihteeksi Qatariin, missä neuvotteluja on käyty. Mutta tähän aamuun mennessä ei ole kuulunut lopullisia tuloksia paitsi, että Israel olisi valmis vapauttamaan 700 palestiinalaisvankia Hamasin pitämää neljääkymmentä israelilaista panttivania vastaan.

Sopimusta yritti vauhdittaa myös Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken, joka viime perjantaina päätti Lähi-itään suuntautuneen kuudennen neuvottelumatkansa Israelissa. Sitä ennen hän kävi aseleponeuvotteluja Saudi-Arabiassa ja Egyptissä, missä haettiin myös pysyvää rauhantilaa alueelle.

Kahdenvälisessä keskustelussaan Netanjahun kanssa Blinken otti esille Gazan ja Egyptin rajalla sijaitsevan Rafahin kaupungin kohtalon, sillä Netanjahu on presidentti Joe Bidenin hallintoa uhmaten toistanut, että vain isku kaupunkiin piiloutunutta Hamasin johtoa vastaan voisi päättää sodan. Blinkenin mukaan kaupungin siviiliasukkaiden turvallisuus kuitenkin vaarantuisi, mikä entisestään vaikuttaisi Israelin sodan seurauksena kärsineeseen kansainväliseen asemaan.

Myös Israelin media on asiaa ruotinut, sillä ilman liittolaisensa Yhdysvaltojen tukea Israel olisi vaarassa joutua eristetyksi ja jäädä turvallisuutensa heikentämänä jopa yksin. Yhdysvaltojen tiukentunutta asennetta myötäili toinen läheinen liittolainen Iso-Britannia, joka vaati Punaisen Ristin edustajille pääsyä Israelin vangitsemien Hamasin terroristien luo. Israelissa vaatimusta pidettiin kohtuuttomana, kun Punaista Ristiä ei lukuisista vaatimuksista huolimatta ole päästetty lähes puoli vuotta Hamasin vankeudessa olevien israelilaisten siviilien luo. Vaatimuksensa painottamiseksi Iso-Britannia kuitenkin vihjaili harkitsevansa asetoimitustensa rajoittamista Israelille.

Aseviennin Israeliin ovat viime aikoina jo keskeyttäneet Belgia, Espanja ja Italia. Viime viikolla myös Kanadan parlamentti teki saman päätöksen, olkoonkin, että se painotti Israelilla olevan oikeus puolustautua. Kanadan päätös nähtiin Israelissa lähinnä diplomaattisena tyytymättömyyden osoituksena, kun Israel hankinnat sieltä ovat rajoittuneet vain joihinkin sotilasajoneuvoihin. Mutta Israelissa pelätään kuitenkin ketjureaktiota ja mm Hollanti on viime aikoina viivytellyt taisteluhävittäjien F-35:n varaosien toimittamisessa.

Toinen, mistä Israel on nykytilanteessa huolestunut, on Palestiinan valtion tunnustaneiden maiden lisääntymistä. YK:n 193:sta jäsenmaasta 138 on tunnustanut Palestiinan, EU-maista vain Ruotsi sekä entiset itäblokin eli entisen Neuvostoliiton vaikutuspiiriin kuuluneet itsenäiset maat.

Mutta kansainvälisestä painostuksesta huolimatta Netanjahu on toistanut Israelin lopulta toteuttavan maahyökkäyksensä Rafahiin. ”Mikään määrä kansainvälistä painostusta ei pysäytä meitä toteuttamasta sodalle asetettuja tavoitteita, ja siksi aiomme toimia myös Rafahissa”, kuuluu Netanjahun taipumaton kanta.

Sen verran hän kuitenkin on pehmentänyt lausuntoaan ja ottanut huomioon ulkoministeri Blinkenin välittämän presidentti Bidenin huolen, ettei Israel hyökkäisi Rafahiin ennen kuin siviilien pakeneminen tai siirtäminen kaupungista on mahdollistettu.

Rafahin kohtalo oli esillä myös Blinkenin tavatessa Israelin sotakabinetin, kun tulitauon lisäksi keskusteluissa käsiteltiin palestiinalaisalueiden, siis Jordanjoen länsirannan sekä Gazan pitkäaikaista tulevaisuutta. Merkille pantavaa oli se, että Blinken halusi erikseen tavata vielä opposition Benny Gantzin, josta näyttää tulleen Bidenin hallinnon luottomies Israelissa.

Blinkenin tapaamisten jälkeen Netanjahu ja asevoimien ylin johto taipuivat Yhdysvaltain vaatimukseen lähettämällä tänään sotilasasiantuntijoita Washingtoniin esittelemään Rafahin hyökkäyssuunnitelmaa.

Amerikkalaisen virkaveljensä kutsusta myös puolustusministeri Yoav Gallant matkustaa Washingtoniin, mikä osoittaa asemastaan kamppailevan Netanjahun otteen luisumista. Tällainen liittolaiselle etukäteen esitettävä hyökkäyssuunnitelma on täysin poikkeuksellista, mutta Yhdysvallat on halunnut osoittaa saneensa Israelin aikeista jonkinlaisen otteen. Samalla se Blinkenin mielestä edistäisi Israelin ja Lähi-idässä vaikutusvaltaansa käyttävän arabimaan Saudi-Arabian suhteita, mikä toteutuessaan nähdään kohentavan Israelin turvallisuutta.

Poikkeuksellista oli myös se, että Yhdysvallat viime viikolla esitti YK:n Turvallisuusneuvostolle oman päätöslauselmaluonnoksen Gazan välittömäksi tulitauoksi, minkä Kiina ja Venäjä kuitenkin kaatoivat, sillä siinä vaadittiin tulitauon ehtona israelilaisten panttivankien vapauttamista. Yleensä se on ollut Yhdysvallat, joka veto-oikeudellaan on kaatanut Israelille kriittisiä päätöslauselmia. Uusi tulitaukoehdotus tulee myöhemmin tänään Turvallisuusneuvoston käsittelyyn eikä olisi mikään yllätys, jos Yhdysvallat sen vuorostaan torjuisi.

Bidenin ja Netanjahun välit ovat sodan myötä kylmentyneet eivätkä he yli kuukauteen olleet puhuneet toistensa kanssa puhelimessa, mutta viime viikolla se lopulta toteutui. Aiheena oli tietysti Rafahin kohtalo sekä sodan raunioittaman Gazan sodanjälkeinen tulevaisuus. Puhelimessa Netanjahu sai suoraan kuulla Bidenin kielteisen mielipiteen Rafahin maahyökkäyksestä sekä tiukan vaatimuksen sodan välittömäksi lopettamiseksi. Biden ei kuitenkaan asettanut vaatimuksilleen ehtoja.

Puhelun jälkeen lehdistölle antamassaan lausunnossa Netanjahu totesi erimielisyyksien kuuluvan hyvien ystävien välisiin suhteisiin.

Gazan sota sekä Netanjahun äärioikeistoa myötäilevä hallituspolitiikka ovat muuttuneet kuumaksi aiheeksi myös presidentinvaaleihin valmistautuvan Yhdysvaltojen sisäpolitiikassa, missä Netanjahun osakkeet ovat jyrkästi laskeneet. Sekä Biden että senaatin demokraattinen enemmistöjohtaja Chuck Schumer olivat lyhyen ajan sisällä arvostelleet Netanjahua ja antaneet ymmärtää, että Israelissa oli tullut aika vaihtaa hallituksen vetäjä.

Tämä on melkoinen suunnanmuutos, sillä Israelin nauttima kannatus Yhdysvalloissa on historiallisesti ylittänyt demokraatteja ja republikaaneja erottavan puoluerajan. Nyt tapahtunut muutos osoittaa republikaanien lähes varauksetta tukevan Israelia, kun taas demokraattien keskuudessa ja erityisesti sen vasemmalla laidalla ilmenee hajontaa.

Nyt kongressin republikaani puhemies Mike Johnson harkitsee Netanjahun kutsumista puhumaan edustajien eteen sen jälkeen, kun senaatin juutalaistaustainen demokraattinen enemmistöjohtaja Schumer oli torjunut Israelin pääministerin toiveen tulla puhujaksi Washingtoniin.

Netanjahu on viimeksi puhunut kongressin edessä vuonna 2015.

Israel on Gazan sodassa sivusilmällä seurannut muslimien paastokuukauden Ramadanin sujumista, sillä ennakolta pelättiin Hamasin provosoivan Jordanjoen länsirannalla asuvat kannattajansa yhteenottoihin israelilaisten turvallisuusjoukkojen kanssa. Erityisesti pyhän kuukauden perjantaihartaudet muslimimaailman kolmanneksi pyhimmällä paikalla Jerusalemin Temppelinvuorella ovat olleet silmälläpidon alla. Mutta hartaudet ovat sujuneet ilman suurempia välikohtauksia, turvallisuusviranomaisten mukaan jopa rauhallisesti, kuten viime perjantaina, jolloin Temppelinvuorelle kerääntyi 120.000 rukoilijaa.

Tunnelmaa on todennäköisesti rauhoittanut käynnissä olevat Gazan tulitaukoneuvottelut, joita eri lähteistä on kuvattu myönteisiksi mutta aikaa vieviksi. Ratkaisun on uskottu syntyvän viimeistään sen jälkeen, kun Israel on Washingtonissa esitellyt hyökkäyssuunnitelmansa Rafahiin.

Valkoisen talon kanta ei kuitenkaan merkitsisi hyökkäyksen peruuntumista, sillä hyökkäyksellä on israelilaisten enemmistön sekä Netanjahun hallituksen tuki. Tosin hallituksessa rivit rakoilevat, kun puolustusministeri Gallantin sekä asevoimien komentajan Hertzi Halevyn näkemyserot sodan päättämisestä poikkeavat Netanjahun suunnitelmista.

Aikaisemmin Netanjahun poliittisena liittolaisena tunnettu entinen kenraali Gallant vieroksuu Netanjahun loputonta politikointia, minkä on pelätty häiritsevän jopa armeijan suorituskykyä.

Tuoreen tiedon mukaan lähes kolme vuotta kestävää asepalvelua suorittavat tuhannet nuoret israelilaismiehet joutuvat nyt palvelemaan vielä neljä ylimääräistä kuukautta, mikä johtuu sotaan kutsuttujen reserviläisten jaksoittain tapahtuvasta kotiuttamisesta. Nimittäin sodan sytyttyä Gazassa viime lokakuun ensimmäisellä viikolla Israelissa koettiin itsenäisyyden ajan suurin liikekannallepano, kun lähes 300.000 reserviläistä sai kutsun aseisiin. Pitkään jatkuneen sodan seurauksena Israelin talous on ehtinyt kärsiä mm työvoimapulaa, tuotannon sekä palvelujen supistumista, minkä lisäksi yleinen kulutuskysyntä on dramaattisesti laskenut, samoin valtion saamat verotulot.

Tilanteen korjaamiseksi palvelusaikaa on nyt päätetty jatkaa, minkä lisäksi ortodoksimiesten asepalveluksesta vapautumisen jatkaminen on uudelleen noussut poliittiseksi kiistakapulaksi, kun uskontopuolueisiin nojaava Netanjahun hallitus aikoo tuoda asiasta uuden mutta vesitetyn lakiesityksen parlamenttiin.

Enemmistö israelilaisista ei kannata ortodokseille myönnettävää erityskohtelua, vaan maan kansalaisina heillä nähdään olevan samat velvollisuudet osallistua isänmaansa puolustamiseen kuin muilla.

Asia nousi esille heti sodan alettua, jolloin muutama tuhat ortodoksimiestä ilmoittautui vapaaehtoisiksi ensiapu- ja pelastustehtäviin. Sen jälkeen asia hautautui ortodoksipuolueiden korkeiden suojamuurien taakse. Lehdistö on viime päivinä kuitenkin pyrkinyt muistuttamaan, että Gazan sota on vaatinut lähes 600 kaatunutta.

Kuluneen uutisviikon kevyemmissä aiheissa esiintyivät Israel ja Suomi yhdessä, kun kansainvälisessä uutisvälityksessä kerrottiin maiden kuuluvan maapallon onnellisuusraportin tämän vuoden kärkijoukkoon, Suomi seitsemännen kerran ykköspaikalla ja Israel kolmen muun Pohjoismaan jälkeen viidentenä.

Israelilaiset ovat jo ehtineet hämmästellä vuosia jatkunutta hyvää sijoitustaan, kun yli puolet viime vuodesta kuitenkin kului hallitukseen tyytymättömien mielenosoituksissa ja loppuvuosi edelleen jatkuvassa Gazan sodassa.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR