Rony Smolar – Israel-uutisviikko 24.6.2019

Ne oli tarkoitettu kostoksi Iranin ilmapuolustuksen kohteisiin sen jälkeen, kun Iran oli ampunut alas yhdysvaltalaisen miehittämättömän tiedustelukoneen Persianlahdella kapean Hormuzin salmen yllä. Lopullista syytä iskujen peruuntumiselle ei tiedetä, vaikka Trump itse kertoi halunneensa säästää ihmishenkiä.

Nyt ainoaksi sotatoimeksi jäi kyberisku Iranin sotilastietojärjestelmiin sekä tänään voimaan astuvat uudet talouspakotteet.

Tilanne Yhdysvaltojen ja Iranin välillä on kiristynyt jatkuvasti viime viikkoina Persianlahdella ja Omaninlahdella tapahtuneiden öljytankkeri-iskujen seurauksena, joista Yhdysvallat ja sen arabiliittolaiset ovat syyttäneet Irania.

Yhdysvallat on myös omilla toimillaan lisännyt Iranin liipaisinherkkyyttä tiukentamalla maahan kohdistuneita talouspakotteita ja lisää painostusta on odotettavissa, ellei Iran lähiaikoina suostu neuvottelemaan tiukemmista ydinsopimusehdoista Yhdysvaltojen kanssa.

Reilu vuosi sitten Yhdysvallat erosi vuonna 2015 solmitusta kansainvälisestä ydinsopimuksesta ja on nyt ilmoittanut haluavansa neuvotella uudesta ja tiukemmasta Iranin ydinasetta kieltävästä sopimuksesta. ”Haluan tehdä Iranin kanssa diilin”, on Trump todennut. Tätä taktiikkaa presidentti Trump on käyttänyt mm Pohjois-Korean kanssa, tosin toistaiseksi onnistumatta.

Paine näyttää nyt uhkaavasti johtavan kohti aseellista yhteenottoa, sillä Iran on uhannut iskeä amerikkalaisiin kohteisiin Lähi-idässä. Sodanuhkaa lisää entisestään se, että presidentti Trump joutuu kuuntelemaan kovan linjan neuvonantajiaan, kuten ulkoministeri Mike Pompeoa ja kansallisen turvallisuuden neuvonantajaa John Boltonia.

Israel on oman valmiutensa ylläpitämiseksi juuri pitänyt suurimmat taisteluharjoitukset vuosikymmeneen. Niitä kävi seuraamassa myös maan poliittinen johto, joka vakuuttui armeijan valmiudesta. Israelin lehdistö kuvasi harjoituksia ehkä liioitellusti otsikolla: ”Ilmavoimien kaikki koneet olivat ilmassa!”

Amerikkalaisten ilmaiskujen peruuntuminen on arveltu liittyneen alueella lähipäivinä pidettävään kahteen merkittävään kokoukseen. Nimittäin, Jerusalemissa on tänään alkamassa pääministeri Benjamin Netanjahun koollekutsuma alueen strategisiin asioihin paneutuva suppea mutta merkittävänä nähty kolmikantakokous, johon Israelin lisäksi vain Yhdysvallat ja Venäjä lähettävät asiantuntijansa.

Kremlin tiedottaja on jo ehtinyt korostaa tämän kansallisten turvallisuusasiantuntijoiden kokouksen merkitystä ei vain Lähi-idälle, vaan myös tämänhetkisille alavireisille suurvaltasuhteille.

Kokouksen uskotaan Persianlahdella vallitsevan jännityksen lisäksi käsittelevän Lähi-idän strategisia näköaloja laajemminkin, mikä kattaa mm Syyrian sisällissodan jälkeisen tulevaisuuden sekä Iranin alueellisen vaikutusvallan rajoittamisen.

Neuvottelujen keskeiseksi asiaksi noussee myös Israelin turvallisuutta vaarantavat uhat, joihin ratkaisun uskotaan löytyvän Israelin ja Lähi-idän sunni-muslimivaltioiden viime aikaisesta lähentymisestä sekä yhteisinä nähdyistä uhkakuvista.

Israelin kannalta rohkaisevana pidetään kummankin suurvallan ilmaisemaa kantaa, jonka mukaan neuvotteluissa keskeisessä asemassa on juutalaisvaltion olemassaolon turvaaminen.

Tänään alkava kokous korostaa samalla Israelin kansainvälistä asemaa, kun se saa molemmat supervallat luokseen keskustelemaan hyvin ongelmallisen alueen tulevaisuudesta. Se myös alleviivaa Israelin vaikutusmahdollisuuksia pääasiassa arabi- ja muslimienemmistöisellä alueella.

Huomenna alkaa myös toinen merkittävä alueellinen kokous, kun Yhdysvaltojen laajempaan rauhansuunnitelmaan liittyvä talousfoorumi kokoontuu jännitteisellä Persianlahdella sijaitsevassa Bahrainin saarivaltiossa.

Taloustyöpajaksi kuvattu ja ”hyvinvoinnista kohti rauhaa” nimetty kaksipäiväinen kokous on ilmoitettu keskittyvän vain palestiinalaisten taloudellisen hyvinvoinnin ja elinolosuhteiden parantamiseen. Se tulisi tapahtua kansainvälisten investointien muodossa ja siksi poliittiset kysymykset kuten palestiinalaisten kansalliset tavoitteet on vielä tässä kokouksessa rajattu käsiteltävien asioiden ulkopuolelle.

Kutsun kokoukseen ovat saaneet monet kansainväliset sijoittajatahot, Persianlahden rikkaat öljyntuottajamaat, sekä israelilaiset, palestiinalaiset ja arabiliikemiehet. Israelista osallistuu mm puolustusministeriössä palestiinalaisten asioista vastannut entinen kenraali ja nykyinen liikemies sekä Israelin suurimpiin kuuluvan keskussairaalan pääjohtaja.

Valkoisen talon kokousta ennen julkaiseman tiedotteen mukaan tavoitteena on 50 miljardin dollarin rahaston kerääminen palestiinalaisille sekä heidän olosuhteisiinsa vaikuttaville valtioille, kuten Jordanialle, Egyptille ja Libanonille. Israelista ei tässä yhteydessä ole mainintaa. Varoilla parannettaisiin alueen elinolosuhteita, joiden toivotaan tuovan asukkaiden arkeen rauhan ja uskon paremmasta tulevaisuudesta.

Kehitysinvestoinnit on suunniteltu ohjattaviksi mm asumiseen, energiaan, vedensaantiin, liikenteeseen sekä infrastruktuuriin. Rahastosta puolet eli 25 miljardia menee suoraan palestiinalaisiin kohteisiin, jotka toteutuakseen edellyttävät myös Israelin hyväksynnän.

Kiinnostus kokousta kohtaan on suuri, vaikka odotukset ovat tässä vaiheessa kovin vähäiset. Merkittävänä, ja jopa historiallisena, voidaan kuitenkin pitää sitä, että arabiosapuoli ja israelilaiset yhdessä kokoontuvat pohtimaan palestiinalaisten, ja todennäköisesti koko Lähi-idän tulevaisuutta.

Pitkän odottelun jälkeen Israelin lehdistö sai lopulta kutsun Bahrainiin, maahan, jonka kanssa Israelilla ei ole virallisia suhteita. Tähän harvinaiseen tapahtumaan israelilaiset mediayhtiöt lähettävät kokouspaikalle nk. ykkösketjunsa ja odotettavissa on kiinnostavia raportteja.

Pääministeri Netanjahu on toivonut kokouksen tuovan paremman tulevaisuuden koko alueelle. Valitettava on kuitenkin palestiinalaisten boikotti. Kokoukselle osoittamassaan viestissä palestiinalaiset ilmaisevat kaipaavansa rahan sijasta valtiollista itsenäisyyttä ja siksi ovat ilmoittaneet torjuvansa kokouksen tavoitteet.

Palestiinalaisten asenne todistaa jälleen kerran eri vuosikymmeninä koetun totuuden, minkä Israelin pitkäaikainen ja sanavalmis entinen ulkoministeri Abba Eban kerran puki sanoiksi: Palestiinalaiset eivät milloinkaan jätä käyttämättä tilaisuutta olla pääsemättä ratkaisuun Israelin kanssa.

Mutta Bahrainin kokouksesta uskotaan paljastuvan suunnitelmia, joita myös Israelilla voi olla vaikeata hyväksyä ja julkisiksi tullessaan niiden uskotaan liittyvän syyskuussa pidettävien parlamenttivaalien kampanjointiin.

Suunnitelmissa esiintyvä vapaan liikenneyhteyden muodostaminen kahden palestiinalaisalueen Gazan ja Jordanjoen länsirannan välille, on etukäteen herättänyt Israelissa vastustusta, sillä siitä muodostuisi melkoinen turvallisuusriski. Israel varautunee torjumaan myös muita turvallisuuteensa vaikuttavia ehdotuksia.

Mutta edellyttäen, että tuleva talouskokous sujuu myönteisissä merkeissä, niin seurantakokous pidetään myöhemmin tänä vuonna, oletettavasti marraskuussa, ja silloin käsiteltäviksi tulevat ongelmalliset poliittiset kysymykset.

Israel on toistaiseksi voinut luottaa presidentti Trumpin osoittamaan ystävyyteen, niin myös Bahrainin neuvotteluissa, ja laskee seuraavissa presidentinvaaleissa paljon hänen uudelleenvalintansa varaan.

Koska näyttöä poikkeuksellisesta ystävyydestä on viime vuosien aikana kertynyt mm Jerusalemin tunnustamisesta Israelin pääkaupunkina ja Yhdysvaltojen suurlähetystön siirtämisestä sinne sekä kansainvälisillä näyttämöillä osoitetusta tuesta, pääministeri Netanjahun hallitus päätti nimetä Golanille suunnitellun taajaman Trumpin mukaan. Olihan Trump hieman aikaisemmin tunnustanut sodassa Syyrialta vallatun Golanin kuuluvan Israelille.

Piilossa kielteisistä uutisotsikoista tapahtuu myös muuta, sillä Israelin vesiviranomaisten kerrotaan paraikaa vetävän uutta makean veden putkea juomavedestä kärsivään Gazaan. Putki on neljäs ja suurin ja kuten kolme aikaisempaa, sen on tarkoitus kuljettaa Israelin puolelta vettä palestiinalaishallinnon kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Israel on sitoutunut toimittamaan Gazan asukkaille vuosittain vähintään 10 miljoonaa kuutiota makeaa vettä. Viime vuosina tuon määrän on ilmoitettu olleen yli 11 miljoonaa kuutiota.

Uusi putki vedetään armeijan tiukassa valvonnassa, sillä Gazan aseellisten ryhmien pelätään avaavan tulen rajan läheisyydessä Israelin puolella työskenteleviä kohti.

Toistaiseksi työ on kolmannen osapuolen välityksellä sujunut sopimuksen mukaisesti ja välikohtauksitta.

Vesihuoltojärjestelmän puuttuessa ja jätevesipumppujen ailahtelevan toiminnan vuoksi myös jätevesi on Gazassa suuri ongelma, kun se lasketaan käsittelemättömänä suoraan Välimereen, ja alueen kaduille.

Sen seurauksena Israel on rajan tuntumaan rannikolle joutunut rakentamaan pengerryksiä estämään jäteveden suoran kulkeutumisen Gazasta Israelin rannoille.

Myös Gazan sähkönsaanti tulee Israelista ja sen turvaamisesta jatkossa on juuri käyty Qatarista Tel Aviviin tulleen asiantuntijaryhmän kanssa rahoitusneuvotteluja.

Tarkoituksena on vetää uusi sähkölinja, joka parantaisi sähkövalon ja ilmastoinnin saatavuutta mutta erityisesti pyörittäisi jäteveden pieniä puhdistamoja.

Uuden 100:n megawatin sähkölinjan kustannukseksi lasketaan 60 miljoonaa dollaria ja työt ilman keskeytyksiä on arvioitu kestävän kolme vuotta. Qatarin rahoitus on tässä tärkeä, sillä muita rahoittajatahoja ei ole ilmaantunut. Israel on tähän saakka toimittanut sähkön, mistä palestiinalaishallinto ei kuitenkaan ole kyennyt maksamaan ja Israelin sähkölaitokselle kertynyttä velkaa on jo satoja miljoonia. Se on myös osasyy Gazassa koettuihin jatkuviin sähkökatkoksiin.

Mutta Israelin teknologista osaamista hyödyntävillä ja työmarkkinoille hakeuvilla palestiinalaisilla menee paremmin. Se nähtiin juuri jokin aika sitten israelilaisesta it-alan yrityksestä Mellanoxista tehdyn suurkaupan yhteydessä.

Nimittäin, osa yhdysvaltalaisen komponenttivalmistajan Nvidian kaupassa tarjoamasta yli kuudesta miljardista dollarista alihankkijana toimineen palestiinalaisen suunnittelu- ja ohjelmointiyrityksen teknikot ja insinöörit saavat kukin 30.-40.000 dollaria.

Palestiinalaisille se on merkittävä ansio, sillä suuren työttömyyden kanssa kamppailevalla Jordanjoen länsirannalla päiväpalkka on keskimäärin 28 dollaria.

Israelissa teknologiayritykset kärsivät huutavaa pulaa teknikoista ja insinööreistä, mistä suotuisissa olosuhteissa on hyötyä palestiinalaisille osaajille. Palestiinalaisista yliopistoista valmistui viime vuonna kaikkiaan 3000 insinööriä ja teknikkoa, joista suuri osa on tullut korvaamaan Intiasta ja Ukrainasta tuodut ohjelmoijat.

Hyvät kuulijat, kuten edellä kuvaamani monet tapahtumat Lähi-idässä osoittavat, niin Israelin uutisviikot näyttävät täyttyvän meillä myös jatkossa.