Rony Smolar – Israel-uutisviikko 24.3.2025

Israel-uutisviikko oli juuttunut kädenvääntöön kaksi kuukautta sitten syntyneen Gazan sodan tulitauon ehtojen noudattamiseen sekä siinä keskeisenä olevaan panttivankeudessa yhä olevien israelilaisten vapauttamiseen ja siten sodan päättämiseen.

Välittäjän osassa olleen Yhdysvaltain Lähi-idän erikoislähettilään Steve Witkoffin valvonnassa tapahtuneet jatkoneuvottelut ehtivät viikko sitten muuttua hermopeliksi, kun Israel ja Hamas vuoronperään kiristivät sopimusehtojaan ja kun asenteet samalla olivat kääntyneet entistä jyrkemmiksi.

Koska Hamas tiesi pitävänsä käsissään valttikortteja eli panttivankeina olevia israelilaisia ja paine Israelin kotirintamalla entisestään oli kasvanut, ei sovitteluun enää löytynyt sijaa. Sen lisäksi Israelin sotilastiedustelu oli havainnut Hamasin kokoavan joukkojaan ja tehneen tiedusteluja Israelin rajan tuntumassa, minkä läheisyyteen sadat paossa olleet israelilaisasukkaat olivat vähitellen palanneet.

Tilanteessa, missä pitävä neuvotteluratkaisu oli yhä kaukana, Israel päätti kohdistaa Hamasiin paineita irrottautumalla sovitusta tulitauosta sekä käynnistämällä aluksi rajoitetut mutta viime päivinä lähes koko Gazan kattavat sotatoimet.

Pian myös Hamas liittyi taisteluihin ampumalla raketteja Israeliin, minkä seurauksena Israelissa on ollut ilmahälytyksiä erityisesti maan tiheästi asutussa keskiosassa mutta poikkeuksellisesti myös Jerusalemin alueella. Raketeista osan Israelin ilmatorjunta on tuhonnut ja muutamia on pudonnut avoimeen maastoon. Hamasin iskut kertovat kuitenkin siitä, ettei se vielä ole lyöty eikä Israel näin ollen ole saavuttanut voittoa terroristijärjestöstä.

Poikkeuksellisen pitkäksi venyneessä sodassa Israel näyttää nyt ottaneen sen kannan, että sotaa käytäisiin, kunnes Hamas olisi valmis vapauttamaan panttivankinsa. Hamas taas syyttää Israelia siitä, että se on yksipuolisesti irrottautunut tulitauosta ja että se hyökkäyksellään pyrkii siirtämään huomion pois maan sisäpoliittisista kriiseistä.

Netanjahun hallitus on kuitenkin päättänyt ottaa tietoisen riskin, kun käynnistyneet sotatoimet saattavat vaarantaa 59 vankeudessa olevan kohtalon. Sodan kuluessa Israeliin kulkeutuneiden tietojen mukaan heistä tosin puolet on ilmoitettu kuolleiksi. Panttivankien kohtalosta huolestuneet omaiset ovat eri puolilla maata mielenosoituksissa äänekkäästi arvostelleet päättäjiä, koska Israelin iskujen pelätään tappavan panttivankeja, jotka voisivat vielä olla elossa.

Mutta sen verran Israelin sotilaallinen painostus sekä humanitaarisen avun keskeyttäminen ovat viime viikkoina vaikuttaneet, että kahden kuukauden rauhallisen jaksoon mukautuneiden gazalaisten keskuudessa oli alkanut esiintyä Hamasin vastaista tyytymättömyyttä.

Tieto oli tärkeä Netanjahun hallitukselle, joka ei tammikuussa syntyneessä tulitaukosopimuksessa ollut yksimielinen, minkä seurauksena yksi laitaoikeiston puolue vastalauseena erosi. Siten viikkoja suunnittelussa ollut hyökkäys oli nyt helpompi toteuttaa, kun sopimusta vastustanut puolue palasi hallituksen riveihin asenteella, että panttivankien vapauttamisesta tulisi ensin päästä sopimukseen ennen kuin sodan päättämisestä voitaisiin keskustella.

Vaikka tämä järjestys poikkeaa Yhdysvaltain tammikuussa aikaansaamasta sovitteluratkaisusta, kovassa paineessa ollut Netanjahu ehti tässä välissä saada tukea presidentti Donald Trumpilta. Nimittäin amerikkalaishallinnon edustajat olivat jatkosopimuksen syntymiseksi tuominneet Hamasin ajanpeluun ja siksi Israelille oli annettu vapaat kädet toimia.

Siten Netanjahu saattoi viime viikon televisiopuheessaan uhmakkaana todeta Israelin aloittamien iskujen olevan vasta alkua ja että tästä eteenpäin uudet tulitaukoneuvottelut käytäisiin vain hyökkäyksen jatkuessa.

Israelin turvallisuusmurheet palautuivat viime viikolla Gazan tulitauon sekä Libanonin aselevon edeltäneeseen aikaan, kun kolmen suhteellisen hiljaisen kuukauden jälkeen sotiminen Gazassa käynnisti raketti-iskut myös Libanonin puolelta. Israel on vastannut tykistöllään vihollisen Hizbollahin asemiin mutta varonut rikkomasta laajemmin Yhdysvaltain aikaansaamaa aselepoa.

Yhdysvalloilla näyttää presidentti Donald Trumpin johdolla olevan sormensa yhä enemmän Lähi-idän konfliktissa, kun se viikko sitten aloitti massiiviset ilmaiskut Jemenin pohjoisosaa hallitsevia huthi-kapinallisia vastaan. Vaikka iskuilla on aluksi ollut tarkoitus suojella lähinnä yhdysvaltalaisia aluksia sekä Punaisenmeren kansainvälistä meriliikennettä, on ne nyt nähty pelotteena Hamasia tukevia hutheja vastaan, jotka uudelleen ovat aloittaneet ohjusiskut Israeliin.

Valkoisen talon tiedottajan mukaan presidentti Trump on tehnyt selväksi, että Hamas, Hizbollah, huthit ja Iran sekä kaikki muut, jotka pyrkivät terrorisoimaan sekä Israelia että Yhdysvaltoja, tulevat maksamaan ja ”helvetti päästettäisiin irti”. Varoituksensa painottamiseksi Yhdysvallat on päättänyt lähettää alueelle nyt myös toisen lentotukialuksensa.

Huthi-komentaja kiirehti julistamaan ohjusten kohteena olevan Israelin ilmaliikenteen ja erityisesti Tel Avivin kansainvälinen lentokenttä. Koko maata kattava ohjustorjuntajärjestelmä sekä ilmassa päivystävät hävittäjäkoneet ovat viikon sisällä kuitenkin kyenneet torjumaan kuusi ohjushyökkäystä Israelin ilmatilan ulkopuolella, viimeisin varhain sunnuntaiaamuna.

Koska Yhdysvallat näkee huthien toimivan suurimman tukijansa eli Iranin käskystä, presidentti Trump kehotti viime viikolla Irania lopettamaan tukensa. Iranin ulkoministeri vastasi kuitenkin, ettei Yhdysvalloilla ole valtaa sanella Iranin ulkopolitiikkaa. Trump lisäsi kuitenkin paineita antamalla Iranille kaksi kuukautta aikaa maan suostumiseksi neuvotteluihin tänä vuonna umpeutuvasta ydinsopimuksesta. Amerikkalaisen uutiskanavan haastattelussa Trump vielä vihjaili mahdollisista sotilastoimista Irania vastaan.

– Meillä on tilanne päällä Iranin kanssa ja jotain voi tapahtua hyvinkin pian. Hyvin, hyvin pian, Trump sanoi lehdistölle.

Iranin ylin johtaja ajatollah Ali Khamenei kuitenkin torjui Trumpin uhkaukset toteamalla, ettei Irania ole mahdollista painostaa neuvotteluihin. Maan ulkoministeriö totesi kuitenkin valmistelevansa diplomaattista vastausta Yhdysvalloille.

Myös EU varoitti Irania ”tuntuvista pakotteista” ellei umpeutumassa olevan sopimuksen jatkosta syntyisi yhteisymmärrystä kesä-heinäkuuhun mennessä Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan muodostaman valvontaryhmän kanssa.

Iranin ydinsopimuksen kohtalo on vaarassa muuttua uudeksi maailmanrauhaa uhkaavaksi tekijäksi, kun Iran ei todennäköisesti suostu alistumaan Yhdysvaltojen uhkailuihin ja kun maa on hakeutunut kumppanuuteen Kiinan, Turkin ja Venäjän kanssa.

Samanaikaisesti Israel on yhdessä Yhdysvaltojen kanssa harjoittanut ilmavoimiaan iskuihin Iranin ydinlaitoksia vastaan.

Israelissa ilmestyvässä englanninkielisessä The Jerusalem Post-päivälehdessä oli perjantaina Gazaan liittynyt mielenkiintoinen uutinen, missä libanonilaisiin lähteisiin viitaten todettiin Egyptin olevan valmis vastaanottamaan puoli miljoonaa Gazan asukasta. Kirjoituksessa kerrottiin Egyptin presidentin Abdel Fattah al-Sisin sanoneen maansa voivan tilapäisesti asuttaa gazalaiset Siinan niemimaan pohjoisosaan perustettavaan kaupunkiin. Presidentti oli ilmaissut kantaansa muutama viikko sitten arabijohtajien kokouksessa Saudi-Arabian pääkaupungissa Riadissa.

Israelilaislehdessä ollut uutinen kuitenkin yllättää, sillä juuri Egypti mutta myös Jordania olivat voimakkaasti vastustaneet presidentti Trumpin helmikuussa esittämää ehdotusta siirtää jälleenrakennuksen ajaksi Gazan väestö joko tilapäisesti tai pysyvästi naapurimaihin Egyptiin ja Jordaniaan. Tuolloin ihmeteltiin näiden kahden Yhdysvaltojen liittolaismaan ehdottoman kielteistä asennetta, vaikka ne ovat niin sotilaallisesti kuin taloudellisesti riippuvaisia amerikkalaisavusta. Sen lisäksi ne naapureina olivat arabimaista ensimmäisiä, jotka olivat normalisoineet suhteensa Israelin kanssa.

Perjantain uutistieto näyttää kuitenkin olevan ristiriidassa tuon arabikokouksen loppulausunnon kanssa, kun siinä todettiin yksimielisesti hyväksytyn Egyptin esittämän 53 miljardin dollarin jälleenrakennuspaketin toteutettavaksi juuri ilman väestönsiirtoa.

Gazan vihamielinen asenne Israelia kohtaan paljastui siellä sodan aikana tunneliverkostossa operoineille israelilaisjoukoille, kun ne löysivät joukon salaisia asiapapereita, joita nyt on tuotu päivänvaloon. Niistä selvisi Hamasin lokakuiseen hyökkäykseen liittynyt salajuoni, mikä oli suunniteltu käynnistämään Iranin ja sen liittolaisten Hamasin sekä Libanonissa toimivan Hizbollahin yhteisen iskun, jihadin eli pyhän sodan Israelia vastaan.

Asiapapereista käy ilmi, että Hamasin osuutena oli toimia etelästä käsin aluksi hyökkäyksen kärkenä, Iranin ja Hizbollahin seuratessa yllätyshyökkäyksen etenemistä sekä vaikutusta Israelin puolustuskykyyn, ennen kuin liittyisivät pohjoisesta mukaan. Hyökkäyksen onnistuessa suunnitelma käsitti myös kansannousun eli intifadan syttymisen Jordanjoen länsirannan palestiinalaisten keskuudessa.

Samalla kun Israelissa vallitsee lähes ainainen huoli ulkoisesta turvallisuudesta, maan sisäinen turvattomuus on ajautunut kriisiin, missä pelkona on demokratian menettäminen ja vallan keskittyminen poliittiselle eliitille.   Ilmapiirin muuttuminen on näkynyt erityisesti poliisien väkivaltaisena puuttumisena mielenosoituksiin. Syyt tähän kehitykseen löytyvät Hamasin verisestä yllätyshyökkäyksessä, jolloin maan pettämättömäksi uskotussa turvallisuuskoneistossa ilmeni kohtalokkaita vikoja. Sen seurauksena Israelissa etsitään nyt syyllisiä ennen kuin varsinaiset tutkimukset ovat edes alkaneet. Arvostelu kohdistuu erityisesti Netanjahuun, jonka erottamista ja vastuuseen saattamista vaatii nyt yleinen mielipide.

Päitä on jo putoillut erityisesti Netanjahuun sidoksiin olevassa lähipiirissä, mikä on saanut hänet keskittämään itselleen enemmän valtaa, mikä samalla antaa hänelle koskemattomuuden suojan. Poikkeuksena monista Hamasin hyökkäyksestä vastuunsa ottaneista ja siksi virastaan eronneista, Netanjahu on toistaiseksi torjunut kaikki itseensä kohdistuneet syytökset ja siten näyttäytyy olevan lain yläpuolella.

Suojakseen hänen väitetään jatkavan sotaa, kehittävän hallituskriisejä sekä lisäävän vastakkainasettelua Israelin muutenkin riitaisessa sisäpoliittisessa ilmapiirissä. Ja kun nuo eivät riitä, kaivaa hän esiin sotaa ennen Israelin yhteiskuntaa jakaneen suunnitelman oikeuslaitoksen uudistamisesta.

Netanjahu on saanut vastaansa surmattujen, kaatuneiden sekä panttivankien omaiset, jotka Israelin yhteiskunnan omatunnon edustajina ovat vaatineet selityksiä ja selvityksiä ja erityisesti vastuunottoa.

Myös Yhdysvaltain erikoislähettiläs Witkoff kuvaa Netanjahun asennetta Israelin yleisen mielipiteen vastaiseksi ja se on paljon sanottu Israelin lähimmältä liittolaiselta.

Israelin arkea hämmentää tällä hetkellä nyt myös pääministeri Netanjahun esityksestä torstaina tehty hallituksen päätös erottaa sisäisestä turvallisuudesta vastaavan tiedustelupalvelun johtajan Ronen Barin. Syynä oli Netanjahun ilmoitus, ettei tämä enää nauttinut hänen luottamustaan. Hallitukselle toimittamassaan kirjeessä Bar kuitenkin totesi, ettei Netanjahulla ollut esittää perusteluja luottamuspulalleen.

Netanjahun uskotaan halunneen päästä eroon tiedustelupalvelun johtajasta, jonka alaisuudessa oli aloitettu tutkinta Hamasia neuvotteluissa edustaneen Qatarin ja Netanjahun lähipiirin suhteista.

Eilen hallitus mittautti myös oikeuskanslerin luottamuksen sen jälkeen, kun oikeusministeri oli ilmoittanut ”merkittävistä ja pitkittyneistä erimielisyyksistä hallituksen kanssa”. Lopulta oikeuskansleri erotettiin yksimielisesti.

Israelin entiset oikeuskanslerit tuomitsivat yhteislausunnossaan erottamisen, mikä nähdään merkittävästi heikentävän Israelin oikeusvaltiota, koska hallitus selvästi pyrkii toimimaan lain yläpuolella.

Molemmat erottamiset joutuvat nyt maan korkeimman oikeuden käsittelyyn.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR