Rony Smolar – Israel-uutisviikko 23.8.2021

Israelia ahdistelevat monet murheet peittyivät viime viikolla Jerusalemin ympäristössä riehuneiden metsä- ja maastopalojen tiheään savuun. Tahallaan sytytetyiksi todettuja palopesäkkeitä löytyi eri puolilta Jerusalemia ympäröivillä kukkuloilla, mistä tuli levisi tuulen mukana alueen asutustaajamiin, joista tuhansien ihmisten oli paettava ja jätettävä omaisuutensa tulen armoille. Jopa alueella olevat sairaalat olivat evakuointivalmiudessa, kun tulirintama oli vaarassa tavoittaa myös Jerusalemin kaupungin.

Kaupunkia ympäröi mustat savupatsaat, minkä lisäksi koko alue kärsi katkoksia sähkönjakelussa, kun tuli vahingoitti sähkölinjoja.

Israel asetti lähes kaikki palontorjuntamiehistönsä ja -kalustonsa sekä armeijan sotilaita palojen torjumiseen, minkä lisäksi hallitus istui hätäkokouksessa miettimässä ulkoa saatavan avun pyytämistä. Mm Kypros, Kreikka, Kroatia, Italia ja Ranska olivat valmiudessa lähettämään sammutuslentokoneita. Israel oli asiasta yhteydessä myös naapurimaahan Jordaniaan, mutta neljä vuorokautta helteisessä ja tuulisessa säässä jatkuneiden sammutus- ja pelastustöiden tuloksena tuli saatiin kuitenkin omin voimin hallintaan ja vähitellen sammutettua, mitä nyt jälkeenpäin on pidetty ammattitaidon sekä sitkeyden mestarinäytteenä. Palon laajuuteen nähden ainoastaan yhden ihmisen kerrotaan menehtyneen.

Ilmasta otetut kuvat ovat kuitenkin synkkää katsottavaa, kun Jerusalemia ympäröi nyt laaja mustaksi palanut ja yhä savuavat maasto. Sen näki myös pääministeri Naftali Bennett, joka helikopterista käsin totesi tilanteen, minkä jälkeen hän osoitti kiitoksensa ammattitaitoisille sammutusmiehistöille.

Ympäristöministeri Tamar Zandberg varoitti myös ilmastokriisin voivan jatkossa näyttäytyä herkästi syttyvinä metsäpaloina, vaikka tämänkertainen olikin ihmiskäden sytyttämä. Viranomaiset etsivät nyt sytyttäjää tai sytyttäjiä, sillä satelliittikuvissa näkyi tulipesäkkeiden samanaikaisesti syttyneen kolmessa eri kohteessa noin neljän kilometrin päässä toisistaan. Israelin kerrotaan tekijöiden löytämiseksi hyödyntävän nyt matkapuhelinten paikannustekniikkaa siltä varalta, että tulen sytyttäjillä olisi ollut puhelimet mukanaan. Turvallisuusviranomaiset käyttävät tätä tekniikkaa myös muissa terroristisiksi katsottujen rikosten selvittämiseksi.

Mutta savun hälvennyttyä ilman täytti, ei vain Israelissa, vaan myös laajemmin Lähi-idässä Yhdysvaltain tukeman hallinnon romahtaminen Afganistanissa ja siitä johtuvatseuraukset.

Toisaalta Israelissa todettiin historian toistaneen siellä itseään, minkä lisäksi Israelilta löytyy myös omaa kokemusta vetäytymisen aiheuttamista vaaroista, kun tyhjiön täyttää jokin islamistinen aseellinen järjestö. Näin kävi vuonna 2000, kun israelilaisjoukot vetäytyivät Etelä-Libanonista, minne iranilaismielisen äärijärjestön Hizbollahin joukot pian asettuivat.

Samoin kävi Gazassa, mistä Israel vuonna 2005 veti joukkonsa ja tilalle tuli toinen Iranin liittolainen Hamas.

Vaikka Lähi-idässä tarkkaillaan nyt Afganistanissa vallan ottaneen ahdasmielisen islamistisen Talebanin toimia, niin maltilliset arabimaat ja Israel joutuvat jatkossa miettimään liittosuhdettaan Yhdysvaltojen kanssa. Nimittäin Yhdysvaltalaisjoukkojen poistuminen Afganistanista sekä virhearviointi talibanien valtaantulosta on eri tahoilla herättänyt kysymyksiä amerikkalaisten liittolaisilleen antamista turvatakuista. Se on jo ehditty tulkita siten , ettei Yhdysvallat lopulta tunne Lähi-itää ja sen alati liikkeessä olevaa dynamiikkaa.

Erityisesti maltilliset öljyvaltiot, kuten Kuwait, Bahrain, Arabiemiirikunnat ja Saudi Arabia kuuluvat Yhdysvaltojen tarjoaman turvallisuusvarjon alle, kun taas yhteistyö Israelin kanssa on strategista, minkä lisäksi maa vastaa yksin omasta turvallisuudestaan, tosin amerikkalaisin asein.

Mutta Yhdysvallat on pyrkinyt tarjoamaan Israelille turvatakuita siltä varalta, että se vetäytyy Jordanjoen länsirannalta ja sallii sinne palestiinalaisvaltion perustamisen. Mutta se tietäisi Israelin itärajan avautumista vihamieliselle arabi- ja muslimimaailmalle eikä se ole saanut kannatusta ja vielä vähemmän nyt, kun amerikkalaisten turvatakuihin ei näytä nyt olevan luottamista. Onhan amerikkalaisten epäonnistumisia aikaisemminkin koettu mm Iranissa, Libyassa ja Irakissa.

Tällä viikolla presidentti Joe Bidenin vieraaksi matkustava pääministeri Bennett kohtaa nyt Afganistanin fiaskosta kansainvälisen arvostelun kohteeksi joutuneen supervallan isäntänsä. Israelin lehdistössä on jo esiintynyt mielipiteitä, joissa kyseenalaistetaan matkan ajoitus sekä Bennettin näyttäytymistä uutiskuvissa Lähi-idässä kasvonsa menettäneen Bidenin rinnalla. Sen lisäksi Israelissa nähdään amerikkalaisten heikentyneen kansainvälinen arvostuksen lisääntyvänä turvallisuusuhkana, mitä Iran ja sen liittolaiset saattavat jatkossa koetella.

Mutta Israelissa tilanne on tulkittu myös siten, että Iranin vihollisenaan näkevät arabiliittolaiset saattaisivat muuttuneissa olosuhteissa hakeutua kanssaan läheiseen turvallisuusyhteistyöhön. Samalla Israel toivoo Yhdysvaltojen ymmärtävän, ettei ydinasesopimus Irania johtavan shiialaisen papiston kanssa olisi pitävä, kun toistuvasti on paljastunut salaisia ja nykyistä sopimusta rikkovia ohjus- ja ydinaseprojekteja.

Mm Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n entinen varapääjohtaja, suomalainen Olli Heinonen ilmaisi viime viikolla huolensa järjestön arvovallan rapautumisesta, kun oli paljastunut Iranin jälleen kerran rikkoneen voimassa olevaa valvontasopimusta rikastuttamalla yhä voimakkaampaa uraania.

Tämän uskotaan jatkuvan kovaotteiseksi luonnehditun uuden presidentin Ebrahim Raisin alaisuudessa.

Heinosen mukaan IAEA:n koko valvontajärjestelmä on nyt vaakalaudalla, mikä samalla vesittäisi Iranin kanssa vuonna 2015 aikaansaadun kansainvälisen sopimuksen, missä allekirjoittajina ovat Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Britannia, Ranska ja Saksa. Erityisesti eurooppalaiset allekirjoittajavaltiot ovat ilmaisseet huolensa uraanin kiihtyvästä rikastamistahdista kohti atomiasetta.

Iranin uskotaan lähiaikoina koettelevan Yhdysvaltoja Israelia, kun se aikoo rikkoa sille asetettua kansainvälistä öljynvientikieltoa toimittamalla liittolaisensa Hizbollahin tilaamaa öljyä Libanoniin. Laivaus on Libanonin politiikassa keskeistä osaa näyttelevän Hizbollahin hyvän tahdon ele helpottamaan polttoainepulasta kärsivää Libanonia.

Hizbollah on varoittanut Israelia ja Yhdysvaltoja puuttumasta aluksen kulkuun, vaikka se tapahtuu aivan Israelin partioiman rannikon läheisyydessä, minkä lisäksi Yhdysvalloilla tiedetään reitin varrella olevan sota-aluksia.

Lähi-idän muutenkin jännittynyttä yleistilannetta ei jatkossa helpota se, että naapurustoon eli Afganistaniin on sotaisana näyttäytyvän Taleban-ääriliikkeen toimesta perustettu islamilainen emiraatti.

Kaikesta huolimatta Israel pyrkii katsomaan eteenpäin, missä päällimmäisenä haasteena on koronapandemiasta selviytyminen. Siksi pääministeri Bennett on yhdessä terveysviranomaisten kanssa lähes päivittäin muistuttanut rokotteen ottamisesta, turvavälien noudattamisesta sekä kasvomaskien käyttämisestä. Lisäksi koronapassi on tullut monissa paikoissa pakolliseksi helpottamaan asiointia.

Israel otti myös suuren loikan yhä nuorempien rokottamiseksi kolmannen kerran, kun viisikymppisten jälkeen nyt myös 40-vuotiaat voivat ottaa tehosterokotteen. Bennett itse näytti heti esimerkkiä ja kävi ottamassa kolmannen rokotteensa. Samalla hän kameroiden edessä kehotti vielä rokottamattomat tuntemaan yhteiskuntavastuunsa.

Bennett käytti myös hyväksi television parasta katseluaikaa pitämällä poliittisen katsauksen luettelemalla kahden kuukauden ikäisen hallituksensa saavutuksia. Niistä keskeisemmät ovat kolme vuotta myöhässä olleen valtionbudjetin läpivienti, byrokratian leikkaaminen, hintoja alentavan yleisen kilpailun edistäminen sekä rakennusalan kartellien purkaminen.

Bennett painotti lisäksi Israelin toimivan koronan vastaisessa toiminnassa esimerkkinä muille valtioille, mutta hän edellytti israelilaisten myös itsensä tukevan näitä ponnisteluita. Vaihtoehtona olisi yhteiskunnan sulkutila, mikä olisi äärimmäinen ja hyvin kallis vaihtoehto. Esimerkkinä hän otti viime vuonna kahdesti toteutetun sulkutilan, mistä lasku oli 50 miljardia euroa. Se oli pois monista elämänlaatua sekä turvallisuutta parantavista tarpeista, kun syntynyttä valtionvelkaa joudutaan vielä pitkään maksamaan, sanoi Bennett. Hän myös maalasi Israelin taloudesta synkän kuvan toteamalla, että jokaiselle perheelle on nyt kertynyt 22.000 euron velka ja varoitti, että koronasta johtuva uusi sulkutila voisi raunioittaa maan talouden kokonaan.

Israel voinee kuitenkin rakentaa tulevaisuutensa eri aloilla kehittyneen osaamisensa varaan, mistä yhtenä esimerkkinä on Tokion olympialaisten varjossa käydyissä tieteen olympialaisissa saavutetut mitalit. Korkeakoululaisille tarkoitetut kisat olivat tänä vuonna Singaporen kansallisen yliopiston tietojenkäsittely- ja tiedotusoppilaitoksen järjestämät. Aiheet liittyivät yleiseen tieteeseen, kemiaan, fysiikkaan ja matematiikkaan. Osanottajia oli 350 opiskelijaa 88 eri maasta.

Israelin mitalisaalis oli suurin, kaikkiaan 25, joista viisi kultaista, 12 hopeaa ja kahdeksan pronssista. Kotiin palattuaan presidentti Isaac Herzog otti yhdessä opetus- ja tiedeministerien kanssa vastaan nämä lahjakkaat nuoret samalla innolla kuin mitä hän oli osoittanut Tokion olympialaisista kotiin palanneille neljälle mitalistille.

”Olemme ylpeitä teistä, olette tulevaisuuden tiedemiehiämme, keksijöitämme ja ehkä tulevia korkean teknologian yrittäjiä tai jopa Nobelin palkinnon saajia”, sanoi presidentti innoissaan. Hän oli tyytyväinen, että voittajien joukossa oli myös useita nuoria naisopiskelijoita.

Tulevaisuuden kannalta rohkaiseva tieto oli myös kolmen israelilaisyliopiston sijoittuminen maailman sadan parhaimman yliopiston joukkoon. Arvioitavana oli 2000 yliopistoa eri puolilta maapalloa ja parhaimmaksi arvioitiin jo 19. kerran peräkkäin amerikkalainen Harvardin yliopisto.

Ja lopuksi: Eri puolilla uutisten kärkeen nyt nousseessa Afganistanissa eli vielä vuosikymmen sitten kaksi juutalaista, jotka eivät tulleet keskenään toimeen. Kiistan kohteena oli pääkaupungin Kabulin ainoa synagoga, jota kumpikin vaati itselleen ja jossa heistä vain toinen saisi rukoilla.

Miehet syyttivät toisiaan mitä eriskummallisista rikkeistä, jopa rikoksista, jotta viranomaiset pidättäisivät toisen heistä. Lopputuloksena oli, että riitoihin kyllästyneet viranomaiset sulkivat molemmat tyrmään. Mutta äänekkään riitelyn jatkuessa myös siellä miehet heitettiin ulos selvittämään keskinäiset kiistansa. Myöhemmin riitapukareista toinen, vanhempi, kuoli.

Kiistan kohteena ollut synagoga oli perua yli vuosituhannen ikäisen juutalaisyhteisön kukoistusajoilta, jolloin maassa asui kymmeniä tuhansia juutalaisia, valtaosa idän ja lännen kuuluisan kauppayhteyden eli Silkkitien varrella vaurastuneiden kauppiaita.

Nyt Kabulissa elää maan viimeinen juutalainen, 66-vuotias mattokauppias Zebulon Simantov, joka Talebanin hallinnon tulosta huolimatta on päättänyt jäädä maahan, vaikka oli suunnitellut syksyllä muuttoa Israeliin, missä hänen perheensä asuu. Talebanin edustaja on kuitenkin jo vahvistanut Simantovin olevan maassa turvassa. Hänet tunnetaan Kabulissa, miss’ hän liikkuu juutalaisittain kipa-kalotti päässään. Israelin lehdistön haastatteluissa ortodoksijuutalaisittain elävä Simantov ilmoittaa rukoilevansa kolmasti päivässä synagogassa, jota hän sanoo varjelevansa omalla ruumillaan.

RONY SMOLAR