Rony Smolar – Israel-uutisviikko 23.11.2020

Joe Bidenin valinta Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi on ehtinyt herättää Lähi-idässä varovaisen odottavan tunnelman, missä on uskallettu ottaa joitakin varovaisia askeleita kohti muuttuvia poliittisia suhdanteita. Niiden keskiössä on suhtautuminen kahteen keskeiseen kysymykseen: vuosikymmeniä ratkaisua odottavaan palestiinalaisongelmaan sekä Iranin sotilaallisen uhan ja alueellisen vaikutusvallan torjumiseen.

Tammikuussa tapahtuvalla vallanvaihdolla Valkoisessa talossa näyttää todellakin olevan jo nyt vaikutuksia, kun monet valtiot Lähi-idässä ovat hakeutumassa uusiin asemiin. Siellä selvästi ollaan valmistautumassa presidentti Donald Trumpin jälkeiseen aikaan siinä odotuksessa, että Yhdysvaltojen särmikkäänä nähty ulkopolitiikka siellä muuttuisi mutta samalla jatkaisi hänen aloittamaansa ”vuosisadan rauhansuunnitelman” toteuttamista.

Israel, joka Lähi-idässä on eniten voinut nauttia Trumpin politiikasta, on kuluneella viikolla joutunut ottamaan ”lusikan kauniiseen käteen”, kun pääministeri Trumpin ystävänä tunnettu Benjamin Netanjahu joutui myöntämään presidenttivaihdoksen myötä mahdollisesti tulevat muutokset.

Niistä ensimmäisen lasketaan olevan Israelin, juuri presidentinvaalien alla antama ilmoitus 1200 asunnon rakennusprojektista Jerusalemin itäosassa sijaitsevassa siirtokunnassa tietoisena, että siirtokuntien laajentamista vastustavan Bidenin vaalivoitto voisi aiheuttaa ongelmia rakennussuunnitelmiin.

Siksi Netanjahun kerrotaan hillinneen vauhdilla alkaneita rakennustöitä ja keskustelleen asiasta viime viikolla vierailulla olleen Trumpin ulkoministerin Mike Pompeon kanssa. On selvää, että Netanjahu haluaa välttää heti alkuun syntyviä erimielisyyksiä Bidenin ja hänen hallintonsa kanssa ja sen takia Netanjahun oli hyvä kuunnella asiasta vieraansa Pompeon kantaa.

Trumpin ulkopolitiikkaa toteuttava Pompeo itse liikkui kolmipäiväisen vierailunsa aikana hyvin näkyvästi Israelin siirtokunnissa, missä hän sai ystävän vastaanoton. Olihan hän ensimmäinen Jordanjoen länsirannan kiistellyissä siirtokunnissa vieraillut Yhdysvaltain ulkoministeri.

Vieraillessaan siellä eräällä viinitilalla Pompeo viestitti, että ”kyseessä oleva viinitila sekä alueen muut yritykset ovat joutuneet Euroopan unionin turmiollisten leimausyritysten kohteiksi, millä unionin tarkoituksena on ollut perustella israelilaisten yritysten boikotointi”.

Samalla hän ilmoitti Yhdysvaltojen luokittelevan Israelin hallitsemalla Länsirannalla tehdyt tuotteet Israelissa valmistetuiksi, silloin kun ne viedään Yhdysvaltoihin.

Palestiinalaishallinto tuomitsi oitis Pompeon vierailun Länsirannalla ja päätöksen merkitä tuotteet Israelissa tehdyiksi. Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas piti päätöstä räikeänä kansainvälisen oikeuden rikkomisesta.

Presidentti Trump oli viime vuonna kuitenkin ilmoittanut, ettei Yhdysvallat enää pidä Länsirannan miehitystä ristiriidassa kansainvälisen lain kanssa.

Myös Syyria ilmaisi vastalauseensa viime viikolla, kun Pompeo vieraili Golanin alueella, minkä Israel oli valloittanut sodassa Syyrialta. Syyrian ulkoministeriö piti vierailua provokaationa juuri ennen Trumpin hallintokauden päättymistä.

Pompeo kuitenkin totesi, että jokaisella kansalla on oikeus puolustaa itseään ja itsemääräämisoikeuttaan ja siksi Yhdysvallat näkee Israelilla olevan oikeus Golanin kukkuloihin.

Persianlahdelle suuntautunutta jatkomatkaansa ennen Pompeo antoi israelilaisille isännille ymmärtää, että uusia rauhankumppaneita voisi löytyä vielä presidentti Trumpin hallintokaudella. Tässä yhteydessä on veikattu Persianlahden Omania sekä Pohjois-Afrikan Marokkoa. Uutena ehdokkaana on esitetty Etelä-Aasian islamilaisvaltiota Pakistania, jonka pääministeri Imran Khan on julkisuudessa kertonut joutuneensa Yhdysvaltojen puolesta toimineen Saudi Arabian painostamaksi.

Ja YK:n yleiskokouksessa päädytään edelleen murskaaviin Israelin vastaisiin äänestystuloksiin. Nimittäin, viime viikolla äänin 156 puolesta ja kuusi vastaan kokous muistutti jäsenvaltioita siitä, etteivät ne kohtelisi Jordanjoen länsirantaa eivätkä Jerusalemin itäosaa Israeliin kuuluvina, vaan Israelin miehittäminä alueina. Päätöslauselmassa vaadittiin Israelia myös korvaamaan palestiinalaisille alueen luonnonvarojen käytön.

Mm kaikki EU:n jäsenmaat, jopa tuoreet rauhankumppanit, äänestivät päätöslauselman puolesta, ts. Israelia vastaan.

Israelin edustaja totesi äänestettäväksi tulleen tekstin olleen toisintoa vuodesta vuoteen. Sanaakaan ei siinä ole muutettu, totesi israelilaisedustaja.

Myös Yhdysvaltojen edustaja piti äänestystä yksipuolisesti Israelin vastaisena, mikä nakertaa maailmanjärjestön uskottavuutta.

Palestiinalaisten edustaja kiitti kokousta osoitetusta tuesta, mikä ei sekään ollut mitään uutta.

Länsirannan ja Golanin alueiden rajanvedot näyttävät ajan myötä jäävän pysyviksi, samalla tavalla kuin me sen Suomen omassa historiassamme hyvin olemme kokeneet.

Mutta ongelmien ratkeaminen tapahtuu vain neuvottelemalla, ja sen on palestiinalaishallinto vihdoin tunnustanut. Nimittäin, kuukausia kestäneen kiukuttelun jälkeen presidentti Abbas päätti palauttaa pitkään hyvin sujuneen turvallisuusyhteistyön Israelin kanssa. Yhteistyön tarpeellisuudesta kertoi se, että jo heti seuraavana päivänä osapuolten everstitason edustajat tapasivat sopiakseen lähinnä terrorismia torjuvasta yhteistyöstä.

Israelin uusille rauhankumppaneille Arabiemiraateille ja Bahrainille alkusyksyllä vihoitelleen Abbasin oli lopulta myös tunnustettava syntyneet rauhansopimukset palauttamalla palestiinalaishallinnon diplomaatit Dubaihin ja Manamaan.

Päätöstä oli edeltänyt Abbasin suostuminen vastaanottamaan Israelin palestiinalaishallinnon puolesta keräämät lähes puolen miljardin euron tulli-, vero- ja muut viranomaismaksut.

Samalla hän päätti muuttaa paljon kansainvälistä arvostelua saanutta korvausten ja eläkkeiden maksamisperusteita Israelissa vankeuteen tuomituille palestiinalaisille sekä terroritekojen yhteydessä surmattujen palestiinalaisten omaisille.

Presidentti Abbasin nopeasti muuttuneen asenteen takana uskotaan olevan toivottu amerikkalainen suunnanmuutos sekä Joe Bidenin miellyttäminen, mistä palestiinalaisten uskotaan jatkossa hyötyvän.

Mutta palestiinalaishallinnon kilpailija, Gazaa johtava ja Israelin olemassaolon kieltävä ääri-islamistinen Hamas-järjestö on arvostellut Abbasin uutta myöntyväisyyttä Israelia kohtaan, mikä tietää sitä, etteivät viime aikoina käydyt sovintoneuvottelut kahden palestiinalaishallinnon välillä todennäköisesti ole johtamassa myönteiseen lopputulokseen.

Uusiin asemiin näyttävät Bidenin voiton jälkeen asettuvan myös ne maltilliset Lähi-idän arabimaat, jotka näkevät Iranin ja sen liittolaisten muodostavan niille vakavan sotilaallisen uhan ja samalla vaarantavan alueen rauhanpyrkimyksiä.

Siksi Arabiemiirikunnat, Bahrain, Egypti ja Jordania käyvät paraikaa Siinain niemimaalla yhteisiä taisteluharjoituksia, joissa maita tukeva Saudi Arabia toimii tarkkailijana. Myös Kreikka ja Kypros, Euroopan valtioina, ovat kiinnostuneet näistä harjoituksista, sillä ne linkittyvät niihin Iranin kanssa kumppanuudessa olevan naapurinsa Turkin kautta.

Kreikka ja Kypros, jotka viime vuosina ovat liittoutuneet Israelin kanssa, ovat viime aikoina joutuneet kokemaan Turkin aggressiivisen politiikan Välimeren itäosassa, missä öljynetsintä on ahtailla aluevesillä ollut lähellä johtaa vakaviin yhteenottoihin. Alueella valtaansa kohottava Turkki on läheinen kumppani Iranin kanssa ja on viime vuosina uhitellut myös Israelille.

Näin taisteluharjoitukset Siinailla nähdään uutena sotilasyhteistyönä, mikä liittosuhteina yhdistää neljää arabimaata Yhdysvaltoihin. Siten Israel voisi näiden arabimaiden rauhankumppanina tarvittaessa liittyä samaan rintamaan.

Lähi-idässä pohditaan edelleen sodan syttymismahdollisuutta Irania vastaan sen jälkeen, kun presidentti Trumpin kerrottiin selvitelleen sotilasneuvonantajiensa kanssa iskun toteuttamista. Julkisuuteen sen kerrotaan kuitenkin tulleen hyllytetyksi, mutta ulkoministeri Pompeo sanoi israelilaiselle lehdelle antamassaan haastattelussa, että kaikki vaihtoehdot Iranin suhteen ovat edelleen avoinna.

Mutta tilanne jatkuu muutenkin syttymisherkkänä, kun Israel iski viime viikolla ilmavoimillaan poikkeuksellisen rajusti Syyriaan ja siellä olevia iranilaiskohteita vastaan. Syynä oli Golanille, Israelin rajalle viritetty pommiansa, mikä osoittautui Iranin laskuun toimivan syyrialaisryhmän asettamaksi.

Tällä kertaa Israel ei salannut kostoiskuaan, vaan päinvastoin julkaisi siitä lehdistössä useita kuvia ja videoita luottaen siihen, ettei Iran Yhdysvaltain lähestyvän presidentinvaihdoksen edellä iskisi takaisin. Mutta jos niin kävisi, tietäisi se Israelin voimakkaita vastatoimia, joita Yhdysvallat ainakin Trumpin presidenttiaikana tukisi.

Ja lopuksi: Israelin seuraava astronautti aikoo vuoden kuluttua jättää taakseen rauhattoman maapallon, kun häntä kuljettava alus 200 päivän ajaksi telakoituu kansainväliselle avaruusasemalle ISS:lle.

Siellä Israelin ilmavoimien entisen hävittäjälentäjän, 62-vuotiaan Eitan Stibben on määrä suorittaa joukon tieteellisiä kokeita, apunaan israelilaisen tieteen huipputeknologia.

Tehtäväänsä varten reservin eversti Stibbe on jo aloittanut valmistelut, mitkä huipentuvat kolmen kuukauden valmennusjaksoon Yhdysvalloissa, Saksassa ja Venäjällä. Avaruusaluksen laukaisun on määrä tapahtua Yhdysvaltojen Floridasta ensi vuoden marraskuussa.

Israelin edellisen ja ensimmäisen astronautin Ilan Ramonin sekä kuuden muun avaruusmatka päättyi Columbus-kantoraketin dramaattiseen tuhoutumiseen vuonna 2003. Kuusi vuotta myöhemmin Ramonin perhettä kohtasi toinen tragedia, kun hänen taisteluhävittäjänä toiminut vanhin poikansa menehtyi harjoituslennolla koneensa maahansyöksyssä. Isän ja pojan muistolle on Punaisenmeren lomakohteen Eilatin kaupungin lähellä sijaitseva lentokenttä nimetty Ramonin kansainväliseksi lentokentäksi.

Viime viikolla julkistamassa tiedotteessaan itse presidentti Reuven Rivlin totesi Israelin olevan ylpeä voidessaan jälleen lähettää oman astronautin avaruuteen. ”Olemme harvojen siihen kykenevien maiden joukossa. Muistakaamme, että sitä on syytä iloita”, sanoi presidentti.

Ja hyviin uutisiin kuuluu myös se, että Israelille vakoillut amerikkalainen Jonathan Pollard on nyt vapautunut viiden vuoden ehdonalaisuudestaan, mikä seurasi pitkää kolmenkymmenen vuoden vankeustuomiota.

Pollard työskenteli 1980-luvulla Yhdysvaltain laivastossa tiedustelupalvelun analyytikkona. Häntä syytettiin tuhansien salaisiksi luokitettujen sotilastietojen luovuttamisesta Israelille. Pollard pidätettiin vuonna 1985 ja tuomittiin kaksi vuotta myöhemmin elinikäiseen vankeuteen vakoilusta Israelin hyväksi.

Amerikkalaiset pitivät tapausta erittäin vakavana, mikä tuolloin vaikutti liittolaismaiden välisiin suhteisiin. Asiaa ei parantanut se, että Pollardin vapauttamista kiivaasti ajanut Israel vuonna 1996 myönsi hänelle maan kansalaisuuden.

Pitkän ja vaikean vankeusajan aikana Pollardin terveys luhistui, minkä vuosia sitten toivottiin nopeuttavan hänen vapautumistaan. Mutta eri amerikkalaishallinnot pitivät tiukasti kiinni vankeustuomion kärsimisestä loppuun saakka, mikä omalta osaltaan osoitti vakoilutapauksen vakavuutta. Julkisuuteen ei milloinkaan ole paljastunut Pollardin Israelille luovuttamien salaisten tietojen sisältöä.

67-vuotiaan Jonathan Pollardin ja hänen vaimonsa uskotaan lähiaikoina asettuvan Israeliin, missä hänet amerikkalaisten tunteita loukkaamatta todennäköisesti otetaan hyvin matalalla profiililla vastaan.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR