Rony Smolar – Israel-uutisviikko 22.6.2020

Israelin sisäisten tapahtumien seuraaminen on jättänyt varjoonsa Lähi-idän monet sellaiset ajankohtaiset tapahtumat, joilla katsotaan olevan vaikutuksensa myös juutalaisvaltion arkeen ja sen hyvinvointiin.

Tällä tarkoitan sitä väkivaltaista, sisällissotien ja sotien täyttämää olotilaa, mihin Lähi-itä on jo vuosia ollut juuttuneena. Aluetta onkin hyvällä syyllä kuvattu levottomimmaksi paikaksi maapallolla.

Vaaralliseksi alueen tekee myös se, että siellä valtiot ovat hyvin tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään, jopa niin, että yhden valtion sisäisillä tapahtumilla on taipumus vaikuttaa naapuriin, mikä helposti voi johtaa kiistoihin, jopa vihollisuuksiin.

Tällä hetkellä Lähi-idässä on useita konflikteja: Jemenissä on jo vuosia käyty Iranin tukemana veristä sisällissotaa, missä naapurit Saudi Arabia ja sen Persianlahden liittolaiset taistelevat maan hallintoa vastustavia Huthi-kapinallisia vastaan.

Pohjoisempana eli Syyriassa on jo vuosikymmenen ajan käyty tuhoisaa sisällissotaa, missä presidentti Assadin hallinnon joukot ovat maan kapinallisten lisäksi saaneet sekä uusia liittolaisia että uusia vihollisia.

Syyrian tilanteeseen ovat ulkopuolisina sotkeutuneet mm. Iran, Venäjä, Turkki, Yhdysvallat, Israel ja kurdijoukot sekä radikaali-islamilaiset al-Qaidan, Hizbollahin sekä Isisin terroristijoukot ja kaikilla näillä on omia etuja siellä valvottavanaan. Ja niitä löytyy niin maalla, merellä kuin ilmassa, joten pienikin erehdys voi johtaa arvaamattomiin seurauksiin ja tilanteen ryöstäytymiseen jopa supervaltojen väliseksi selkkaukseksi.

Ja Pohjois-Afrikan puolella Libyassa jatkuu verinen sisällissota, millä on yhteyksiä Lähi-itään ja mikä kestoltaan ja hävitykseltään muistuttaa Syyrian tilannetta. Sen lisäksi monet ulkopuoliset ovat siellä sekaantuneet konfliktiin. Libyasta levottomuudet ovat levinneet sisällissodassa puolensa valinneen naapurin, eli Egyptin puolelle, missä kapinalliset ovat Siinain niemimaalla lähellä Israelin rajaa, ottaneet yhteen maan armeijan kanssa.

Libyan tilanne onkin aiheuttanut jännitteitä vastakkaisia kapinallisryhmiä tukevien Turkin ja Egyptin välille ja siksi Egyptin presidentti el-Sisi määräsi nyt viikonlopulla maan armeijan kohottamaan valmiutaan, hyökkäämään että puolustamaan.

Ja kuvaa täydentää Israelin ja Turkin hyvin viileät suhteet, joita presidentti Erdogan ulostuloillaan tuon tuosta vain pahentaa.

Mutta varsinainen vakava sodanuhka vallitsee Israelin ja Iranin välillä, vaikka maat eivät ole naapureita. Se johtuu Iranin tavoitteesta aseistautua ydinasein ja ohjuksin, jotka voivat uhata Israelin olemassaolon. Aseistautumisellaan Irania johtava shiialainen pappisvalta on avoimesti uhannut pyyhkäistä juutalaisvaltion maailmankartalta.

Israel ja sen lähin liittolainen Yhdysvallat suhtautuvat uhkailuihin vakavasti ja myös kansainvälinen yhteisö on huolestunut Iranin ydinaseohjelmasta, jonka olemassaolon se itse kiistää.

YK:n alainen Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on toistuvasti vaatinut oikeutta päästä tarkastamaan ydinasekieltosopimuksen allekirjoittaneen Iranin tuotantolaitokset, joita Israelin tiedustelupalvelu on maailmalle paljastanut.

Kansainvälisten talouspakotteiden kohteena oleva Iran on kuitenkin kieltäytynyt avaamasta salaiset laitoksensa tarkastuksille, mikä on saanut Israelin entisestään huolestumaan, ja mikä on ollut omiaan aiheuttamaan lisäjännitteitä Lähi-idässä.

Uhmakas ja arvaamaton Iran teki juuri viime viikolla Israelissa suurta huolta aiheuttaneen ohjuskokeen ja Israelin puolustusopin tuntien, maa ei voisi istua odottamassa vihollisen ensi-iskua, vaan itsepuolustukseksi iskisi ennakoivasti ensin.

Iranin uhka tuntuu myös lähempänä, sillä sen libanonilaiset liittolaisjoukot Hizbollah ovat toistuvasti uhanneet Israelia tuhansilla ohjusiskuilla. Lauantaina julkistetulla videollaan Hizbollahin nähdään suunnanneen täsmäohjuksiaan kohti Tel Avivin suurkaupunkia. Videota seuranneessa viestissä todetaan ohjuksilla olevan myös useita muita kohteita Israelissa.

Lännessä terroristiliikkeenä pidetyllä Hizbollahilla lasketaan olevan 150.000 rakettia ja ohjusta käytettäväksi Israelia vastaan.

Kuten usein on käynyt ilmi, niin herkkä liipaisinsormi sekä väärin tulkitut tiedustelutiedot ovat vaarassa sytyttää tulenaran alueen ilmiliekkeihin.

Mutta pienikin rauhanele joidenkin toivoa antavien lausuntojen muodossa voivat rauhoittaa ja muuttaa suuntaa sekä avata uusia ystävyyssuhteita.

Siinä tilanteessa ovat nyt Israel ja useimmat Persianlahden arabimaat, kun niiltä on viime päivinä tiiviiseen tahtiin kuulunut viestejä suhteiden normalisoimisen puolesta Israelin kanssa.

Suhteet ovatkin viime vuosina olleet kulkemassa kohti myönteistä lopputulosta, vaikka arabimaiden rintama onkin asiassa rakoillut. Ehtona rintaman yhdessä pysymiselle on esitetty Israelin ja palestiinalaisten välistä oikeudenmukaista sovintoa.

Israelin alueliitosten Jordanjoen länsirannalla ollessa nyt käsillä myös maltilliset arabimaat ovat alkaneet pidätellä normalisointihalukkuuttaan, kun pelkäävät koko alueen ajautuvan kaaokseen, mistä Israel leimattaisiin syylliseksi.

Israelin houkuttelemiseksi pois aikeistaan on saanut monet maltilliset arabimaat viime päivinä kuitenkin toistamaan aikeensa.

Mutta lähipäivät näyttävät minkä arvon pääministeri Netanjahun johtama hallitus näille seireenien kutsuille antaa.

Kansainvälisille suhteille paljon arvoa antavalle pääministeri Netanjahulle tilanne on houkutteleva, mutta omat hallituspoliittiset paineet painavat vaakakupissa nyt enemmän.

Ratkaisuna voisi olla Yhdysvaltojen alueliitoksille ilmoittama selvä kielto. Silloin jopa liitosalueita vaativat kiihkokansallismieliset Israelissa voisivat pysyä ruodussa.

Avaimet yleistilanteen hallinnassa pitämiseksi on Yhdysvalloilla, jolla on vaalittavana omat liittosuhteensa arabimaailman kanssa. Siksi Yhdysvaltain Israelin-suurlähettiläs on nyt pikaisesti kutsuttu Washingtoniin neuvonpitoon, sillä Netanjahun hallituksen suunnitelmat tuntevana häneltä toivotaan päivitystä visaiseen tilanteeseen.

Trumpin hallinnon uskotaan julkistavan kantansa vielä tällä viikolla, sillä heinäkuun alkuun aiotut alueliitokset painavat päälle.

Israelin lehdistössä on liikkunut tietoa, minkä mukaan hallituksen yksimielisyyden uupuessa alueliitokset toteutettaisiin pienin askelein siten, että ensimmäisessä vaiheessa ne koskisivat 132:ta Länsirannalla sijaitsevaa israelilaisia siirtokuntaa, jotka Israel liittäisi kansallisten lakiensa piiriin.

Koska Yhdysvaltojen asenne on tässä keskeinen, ehti taitavana pelurina tiedetty Netanjahu viime viikolla ystävänsä presidentti Trumpin syntymäpäivänä hyväksyttää hallituksessa päätöksen aloittaa rakennustyöt Trumpin mukaan nimetyssä uudessa taajamassa Golanin kukkuloilla.

Taajama vihittiin vuosi sitten, kun Trump oli tunnustanut Syyrialta sodassa valloitetun ylänköalueen kuuluvan Israelille. Juutalaisten historiaan liitetyllä Golanilla vuosia sitten tehdyt arkeologiset löydöt, kuten mosaiikkilattiat ovat tuoneen päivänvaloon mm. synagogaraunioita ja muuta juutalaisuuteen liittyvää.

Mutta olivatpa Israel ja Yhdysvallat yksimielisiä alueliitoksista tai eivät, niin yhdessä he ovat vaikeassa asemassa, kun alueen vaikutusvaltaisimpiin arabivaltioihin lukeutuva öljyrikas Saudi Arabia on ollut hyvin aktiivinen suhteiden lämmittämisessä Israelin kanssa. Sen lisäksi Saudi Arabia tukee presidentti Trumpin laajempia rauhansuunnitelmia, mikä samalla antaa uskottavuutta niiden toteutumiselle.

Yhdysvaltain liittolaisina Israelia ja Saudi Arabiaa yhdistää myös yhteinen vihollinen Iran, joka molemmille muodostaa sotilaallisen uhan, minkä parhaassa tapauksessa voisivat yhdessä torjua.

Merkille pantavaa on myös se, että Saudi Arabiaa näyttää seuraavan sen Persianlahdella olevat naapurit, kuten Arabiemiirikunnat ja Bahrain, joiden edustajat ovat viime aikoina antaneet julkisuuteen Israelin suhteita puoltavia lausuntoja.

On kuitenkin ilmeistä, että myös niiden tarkoituksena on saada Israelin hallitus perumaan liitosaikeensa.

Yleistilanteesta huolimatta vakaa Israel tuntuu muille valtioille olevan houkutteleva kiinnostuksen kohde, niin poliittisesti kuin taloudellisesti. Yksilötasolla se on viime aikoina näkynyt rajarikkomuksina Libanonin vastaisella rajalla, kun Israeliin töihin pyrkineitä on siellä toistuvasti pidätetty. Siitä on rajasotilaille tullut lähes jokaviikkoinen riesa.

Libanonin surkea taloustilanne on ajanut maan lähes kaaokseen, mitä vaikea poliittinen tilanne vain pahentaa eikä edes Israelin tarkoin vartioitu pohjoinen raja ole pysäyttänyt työnhakua vihollisen puolelta.

Lähes rutiiniksi on tullut, että kiinniotetut rajanylittäjät palautetaan alueella partioivien YK-joukkojen huostaan ja vain muutamat päätyvät kuulustetaviksi, kun on epäilty ylittäneiden kokeilleen Israelin rajavalvonnan herkkyyttä.

Israel kiinnostaa myös jättivaltiota Kiinaa, joka viime vuosina on suurinvestoinneillaan hivuttautunut Israelin talouteen. Israelille se on toiminut hyvänä osoituksena omasta teknologian osaamisestaan, mutta Kiinan tunkeutuminen infrastruktuurin ja muille arkielämän aroille alueille on nostattanut kulmakarvoja myös Yhdysvalloissa.

Siksi Israel on Yhdysvaltojen vastustuksesta joutunut torjumaan joitakin kiinalaisten viimeaikaisia investointitarjouksia. Niistä viimeisin on Israelin Välimeren rannikolle suunnittelema suuri vedenpuhdistamo, minkä kerrotaan olleen yhtenä syynä ulkoministeri Mike Pompeon toukokuussa tekemälle muutaman tunnin pikavierailulle.

Sen seurauksena puhdistamohankkeesta edullisimman tarjouksen tehnyt Kiina tippui tarjouskilpailusta.

Mutta kahdenvälistä mielihyvää ovat antaneet Israelin lähempänä löytyvät ystävät, kun Kypros ja Kreikka ovat ensi kuussa avautumassa israelilaisille matkailijoille. Matkailuun tottuneet israelilaiset ovat pitkin kevättä odottaneet tilaisuutta päästä koronaviruksen ahdistavasta ilmapiiristä pois.

Ja lopuksi: Viikko sitten kerroin kymmenen päivän ikäisen syyrialaislapsen lennättämisestä sydänleikkaukseen Israeliin.

Onnistunut leikkaus tehtiin toissaviikolla israelilaisessa sairaalassa, missä varovaisen toiveikkaiden lääkäreiden tarkkailussa poikalapsi nyt toipuu.

Lääkäreiden mukaan harvinaisesta synnynnäisestä sydänviasta kärsinyt poika tarvitsee jatkossa vielä ainakin kaksi leikkausta, jotta vajavaisesti toimiva sydän toimisi normaalisti ja verenkierto tasaantuisi.

Seuraava leikkaus tehdään puolen vuoden kuluttua ja kolmas pojan ollessa kaksivuotias.

Minulla on täysi luottamus israelilaisiin lääkäreihin, toteaa toipumista seuraava syyrialaisisä, joka toivoo äidin saavan nähdä lapsensa lähiaikoina.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR