Rony Smolar – Israel-uutisviikko 22.4.2024

Iranin runsas viikko sitten omalta maaperältään kohdistama ennennäkemätön ohjus- ja lennokkihyökkäys Israeliin hallitsi koko viime viikon uutisointia ei vain Lähi-idässä, vaan myös muualla, kun risteily- ja ballistisin ohjuksin sekä lennokein tapahtuneen hyökkäyksen pelättiin johtavan iskujen ja vastaiskujen kierteeseen, ja jopa laajempaan yhteenottoon alueella.

Myös turvallisuudestaan huolta pitäville israelilaisille iskut olivat poikkeuksellisia, kun maan toistuvasti koeteltuja asevoimia sekä sotilastiedustelua on tunnetusti pidetty maapallon parhaimpina. Sen lisäksi kyseessä oli runsaan puolen vuoden sisällä jo toinen Israeliin kohdistunut vihollishyökkäys, mikä samalla avasi uuden nyt rintaman.

Tämä liittolaisten kanssa yhdessä torjuttu hyökkäys aiheutti Israelissa lähes viiden tunnin yhteenoton jälkeen vain vähäistä vahinkoa, mutta sitäkin suurempaa jälkimaininkia, kun pohdittavaksi tuli miten ja milloin Israel vastaisi sotaista retoriikkaansa jatkaneelle Iranille. Ensi reaktio vaati maan sodankäynnin opin mukaista välitöntä vastaiskua, mutta lähin liittolainen Yhdysvallat ilmoitti tilanteen kärjistymisen välttämiseksi sitä kuitenkin vastustavan. Israelin hallituksessa taas vaadittiin välitöntä ja voimakasta vastausta.

Sitä odotellessa Iranissa juhlittiin onnistuneeksi kuvattua hyökkäystä siitä huolimatta, että Israel yhdessä liittolaistensa kanssa oli 99%:sti kyennyt sen torjumaan. Israelin vastaiskun välttämiseksi Britannian ulkoministeri David Cameron sekä Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock kävivät pikaisesti tarjoamassa pääministeri Benjamin Netanjahulle ehdotuksia ja neuvojaan, kun amerikkalaislähteiden mukaan Israel olisi kuluneella viikolla jo kahteen otteeseen ollut valmistautunut vastaiskuun, jota liittolainen Yhdysvallat ilmoitti konfliktin laajentumisen välttämiseksi vastustavan.

Mutta varhain perjantaiaamuna Israel, joka ei itse tietoa vahvistanut, teki Iranin keskiosassa sijaitsevan Isfahanin kaupungin alueella olevaan sotilastukikohtaan rajoitetun vastaiskun, mistä se etukäteen varoitti presidentti Joe Bidenin hallintoa. Isku aiheutti voimakkaita räjähdyksiä mutta niiden aiheuttajista ei ollut täyttä varmuutta.

Israelin arveltiin kuitenkin iskeneen joko lennokeilla tai ohjuksin strategisesti tärkeälle ja valvotulle alueelle. Tapahtumasta oli aluksi saatavissa vain vähäistä tietoa, kun Iran ei suostunut myöntämään Israelin onnistuneen iskemään alueelle, missä sijaitsee mm maan ydinohjelmaan liittyviä tärkeitä laitoksia sekä niitä suojelemaan perustettu lentotukikohta, jonka tuhotusta tutka-asemasta myöhemmin levisi satelliittikuvia. Sen lisäksi jotkut lähteet kertoivat iskun tapahtuneen Iranin rajojen sisäpuolelta, mikä viittasi Israelin onnistuneeseen tunkeutumiseen Iranin ilmatilaan.

Israelissa kerrottiin paikallisista silminnäkijähavainnoista, jotka hyökkäyksen aikoihin olivat nähneet matalalla lentäneitä tunnistamattomia ilma-aluksia, mikä viittaisi Israelin tiedustelupalvelun Mossadin osallisuuteen iskuun. Sitä pidettiin todennäköisenä, sillä Iranin sisällä laukaistuja lennokkeja ja ohjuksia oli havaittu myös pohjoisempana Tabrizin kaupungin alueella, kun Mossadilla tiedetään olevan tarkkailuasemia Iranin pohjoisissa naapurivaltioissa.

Vuorokauden viiveellä Yhdysvallat lopulta vahvisti Israelin onnistuneen Iranin ilmapuolustuksesta huolimatta osoittamaan Iranin venäläisvalmisteisen puolustusjärjestelmän tehottomuuden, minkä tuloksena Iranin ilmatilassa lentäneet israelilaiskoneet olivat ampuneet ohjuksia maan sotilaskohteisiin.

Israelilaislähteen mukaan hyökkäyksen tarkoituksena oli jättää Iranille varoitukseksi viesti siitä, miten syvällä se maan sisällä pystyy iskemään strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Suolana Iranin haavoille oli myös Israelin valitsema iskun ajankohta ts. päivä, jolloin Iranin ylin hengellinen johtaja ja maassa todellista valtaa käyttävä ajatollah Ali Khamenei vietti 85. syntymäpäiväänsä.

Mutta iskusta ehkä eniten huolestui aluksi Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA, joka kuitenkin pian saattoi vahvistaa, ettei Iranin varotoimenpiteenä etukäteen suljettuihin voimalaitoksiin ollut syntynyt vahinkoja.

Iraniin kohdistuneisiin Israelin ilmaiskuihin liittyi myös Syyrian eteläosiin perjantainaamuna tehty ilmaisku, jonka kohteena oli siellä olevat iranilaisten miehittämät asemat. Myöskään Syyrian ilmatorjunta, joka jo vuosia on turvautunut liittolaisensa Venäjän tarjoamaan tukeen, ei kyennyt estämään näitä iskuja.

Ja Lähi-idän syttymisherkässä tilanteessa lauantain vastaisena yönä kerrottiin Irakin pääkaupungin Bagdadin eteläpuolella sijaitsevassa sotilastukikohdassa tapahtuneesta suuresta räjähdyksestä. Koska tukikohta on Iranin tukemien aseellisten ryhmien käyttämä, iskun arveltiin liittyneen Iraniin aiemmin kohdistuneisiin iskuihin. Saudi-arabilaisen uutistoiston mukaan tähän iskuun kerrotaan osallistuneen kolme amerikkalaisvalmisteista F-35 hävittäjää, jotka uutistoimiston mukaan saattoivat kuulua niihin amerikkalaisiin ja israelilaisiin koneisiin, joita viime päivinä oli havaittu alueen ilmatilassa. Israel ja Yhdysvallat eivät kuitenkaan vahvista tietoa.

Koska vallitsevassa herkässä tilanteessa tällaiset vahvistamattomat tiedot saattavat olla kohtalokkaita, ovat Israelin monet läntiset liittolaiset toivoneet Israelilta pidättävyyttä olkoonkin, että Iranin viime viikon vaihteessa tekemä ohjusisku oli poikkeuksellisen mittava, ja jonka seuraukset olisivat onnistuessaan saattaneen viedä Lähi-idän tuhoisan sodan partaalle.

Pidättyvyyden toivossa liittolaiset olivat toivoneet Israelin ensin odottavan Iranin vastaisen ja myös arabimaita käsittävän koalition muodostumista. Sille olisi ollut edellytyksiä, koska Iranin poikkeuksellinen ohjushyökkäys tuomittiin laajalti arabimaissa, minkä laskettiin jatkossa tuovan Israelin puolelle myös sellaisia arabi- ja islamilaisia valtioita, jotka vastustavat Iranin aggressiivista sekä terrorismia tukevaa politiikkaa.

Koska Israelin vastaisku jäi Iranin hyökkäykseen nähden kuitenkin rajoitetuksi, ei siitä todennäköisesti seuraisi vastaiskujen kierrettä. Silloin toivoa sopii, että hyvin alkanut suhteiden lähentyminen Israelin ja Lähi-idän vaikutusvaltaisimman arabimaan Saudi-Arabian välillä palautuisi Gazan sotaa edeltäneelle tasolle, kun kerran jo yhteisiä turvallisuusetujakin oli löytynyt.

Nimittäin Saudi-Arabia kertoi yhdessä Jordanian kanssa osallistuneensa viikko sitten maiden ilmatilassa lentäneiden iranilaisten ohjusten torjuntaan. Saudi-Arabian palkitseminen jäänee odottamaan Israel-suhteiden kehittymistä, mutta rauhankumppaniaan Jordaniaa Israel palkitsi välittömästi suostumalla kuivuudesta kärsivän naapurinsa kaipaaman lisäveden juoksutuksen jatkumiseen vielä vuodella. Maiden suhteet eivät viime aikoina ole olleet kovin hyvät, mihin syy löytyy Gazan sodasta, kun naapurin hallitsija kuningas Abdullah ei ole suostunut tuomitsemaan Hamasin lokakuista hyökkäystä Israeliin.

Uutisointi Gazan sodasta näyttää jääneen Israelin ja Iranin välisen selkkauksen varjoon ja tulitaukoneuvottelut ovat lähes katkenneina polkeneet paikallaan, kun Hamas on alati muuttanut ehtojaan. Samanaikaisesti Israelin tarve iskeä Gazan eteläiseen rajakaupunkiin Rafahiin on käymässä yhä ajankohtaisemmaksi sen jälkeen, kun Israel jätti Yhdysvaltain mieliksi Iraniin tekemänsä vastaiskun lähinnä varoitukseksi, mistä ei syntyisi iskujen kierrettä. Hyvityksenä sille Yhdysvaltojen toivotaan nyt luopuvan Rafahia odottavan iskun vastustuksesta.

Joka tapauksessa iskuun menisi vielä viikkoja, koska Rafahin kaupungin ja sen alueella asuvat yli miljoonaa palestiinalaista olisi iskun tieltä ensin siirrettävä muualle. Kaupungin kohtalo on myös kytköksissä Gazan tulitaukoneuvottelujen onnistumiseen, mikä tällä hetkellä näyttää hyvin epätodennäköiseltä. Nimittäin tyytymättömänä neuvottelujen sujumiseen pääneuvottelijana toiminut Qatar harkitsee tehtävästä luopumista ja samanaikaisesti Hamasin kerrotaan siirtävän poliittisen johtonsa pois Qatarista.

Qatarissa elävä Hamasin poliittinen johtaja Ismail Hanyieh on juuri vieraillut Turkissa, missä Hamasin johtohenkilöitä on ennestään asunut, mutta Naton jäsenenä Turkista tuskin tulee Hamasin uutta tukikohtaa. Näin ollen terroristijärjestönä sekä Iranin liittolaisena Hamasin johto joutunee etsimään itselleen uutta isäntävaltiota, mikä ei liene helppoa.

Jordanjoen länsirannalla Ramallahin kaupungissa pääpaikkaansa pitävä palestiinalaishallinto, mihin Hamas ei kuulu, kärsi menneellä viikolla kirvelevän takaiskun, kun YK:n turvallisuusneuvosto ei lopulta hyväksynyt Palestiinan valtiota maailmanjärjestön jäsenmaaksi. Sen esti odotetusti veto-oikeudellaan Yhdysvallat. Neuvoston 15 jäsenmaasta 12 oli Algerian esittämän esityksen kannalla ja Britannia sekä Sveitsi pidättäytyivät äänestämästä.

Pian äänestyksen jälkeen viha ja raivo puhkesi Ramallahissa, kun Yhdysvaltojen väitettiin ajaneen Lähi-idän ”kuilun partaalle sekä rohkaisseen ratkaisullaan kansanmurhaan ja sotaan palestiinalaisia vastaan”.

Yhdysvaltain päätöksen takana uskotaan kuitenkin olleen Hamasin viime lokakuussa tapahtunut verinen hyökkäys Israelin siviilejä vastaan, mitä palestiinalaishallinto ei suostunut tuomitsemaan. Palestiinalaiskysymyksessä kahden valtion ratkaisua ajavan presidentti Bidenin hallinnon tiedetään kuitenkin joutuneen tällä kertaa harkitsemaan tarkoin äänestyspäätöstään.

Israelille jäi kuitenkin hampaankoloon muutamien ystävällismielisten maiden äänestyskäyttäytyminen ja siksi maan ulkoministeriö kutsui niiden suurlähettiläät protestikeskusteluihin Jerusalemiin. Näitä maita ovat Ecuador, Etelä-Korea, Japani, Malta, Ranska ja Slovakia.

Israelin mielestä palestiinalaisvaltion tunnustaminen YK:ssa olisi puoli vuotta lokakuun 7. päivän verilöylyn jälkeen ollut palkinto terrorismille.

Ja lopuksi: Juutalainen maailma aloittaa tänään auringon laskiessa eli Nisan-kuun 15. päivänä kahdeksan päivää kestävän pääsiäisen eli Pesachin vieton.

Myös happamattoman leivän juhlana tunnettu Pesach kuuluu lehtimajajuhlan Sukkotin sekä Shavuot-viikkojuhlan kanssa kolmeen Vanhassa testamentissa mainittuun pyhiinvaellusjuhlaan.

Tooran käskyn mukaan Peaschina saa tavallisen leivän sijasta syödä vain happamatonta, lähes mautonta litteätä keksin tapaista leipää eli matsaa, mikä on muistona israelilaisten kiireisestä lähdöstä Egyptistä, jolloin ei ollut aikaa kohottaa leipätaikinaa.

Mutta Pesachia vietetään varsinaisesti vapauden juhlana, mikä liittyy toisen Mooseksen kirjan kertomukseen israelilaisten vapautumisesta eli Exoduksesta Egyptin orjuudesta yli 3000 vuotta sitten.

Sillä on erityistä merkitystä juuri tänä Pesachina, kun terroristijärjestö Hamas pitää edelleen vankinaan Gazaan sieppaamansa 133 israelilaista vanhusta, sairasta ja jopa pikkulasta. Siksi pyhäaaton perinteisessä illallispöydässä on tällä kertaa vertauskuvallisesti jätetty tyhjä paikka ja rukoillaan vangittujen pikaisen vapautumisen puolesta.

Mutta Pesach on erityisesti lasten ilojuhla.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR