Rony Smolar – Israel-uutisviikko 22.3.2021

Mitä lähemmäksi Israelissa on tultu huomenna pidettäviä vaaleja, sitä enemmän on käymässä selväksi, että vaalien voittaja tulee olemaan Benjamin Netanjahun johtama oikeistopuolue Likud. Tämä on jo viikkoja ollut ennustettavissa ja puolue näyttää vaaleja edeltäneessä viimeisessä mielipidemittauksessa säilyttävän selvästi suurimman puolueen asemansa 120-paikkaisessa parlamentissa Knessetissä. Puolueelle on luvassa 30-32 paikkaa ja johtavalle oppositiopuolueelle vajaat 20 paikkaa.

Asetelma ei kuitenkaan vielä takaa, että Netanjahu olisi seuraavan hallituksen muodostaja, sillä vaaleihin osallistuvat 14 puoluetta muodostavat sellaisen poliittisen kirjon, että vain pitkälle menevät lehmänkaupat voivat synnyttää uuden hallituksen. Se myös edellyttäisi, että puolueissa tunnustetaan uuden pattitilanteen johtavan viidensiin ennenaikaisiin vaaleihin, mihin nykytilanteessa maalla ei ole varaa. Myös israelilaisten äänestäjien vaaliväsymys, arjen loputon politikointi sekä koronan aiheuttama epävarmuus ovat saavuttaneet sietokyvyn äärirajan.

Tämä näkyi viime viikon mielipidekyselyssä epävarmojen äänestäjien poikkeuksellisen suurena, 10%:n osuutena, mikä voisi ratkaista jopa kymmenen edustajanpaikan kohtalon ja näin vaikuttaisi parlamentin voimasuhteisiin.

Vaaleissa ei niinkään ole kyse puolueiden välisestä ideologisesta kilvoittelusta, vaan pitkään hallinneen Netanjahun poliittisesta tulevaisuudesta. Ja sen sijaan, että kahtia jakautunut puoluekenttä päättäisi Israelin tulevaisuudesta, niin kyseessä onkin kansanäänestys Benjamin Netanjahun suosiosta. Tähän hyvin läheisesti liittyy kahden viikon kuluttua alkava oikeudenkäynti häntä vastaan, minkä Netanjahu pääministerinä jatkaessaan uskoo voivansa lykätä hamaan tulevaisuuteen.

Siksi vaalitaisto näyttäytyy kokeneen ja tunnetun Netanjahun ja poliittisesti kokemattomien oppositiojohtajien välisenä kamppailuna. Ideologia ei todellakaan ole ollut Israelin viime vuosien vaalitaistoissa läsnä, vaan kyseessä on ollut toistakymmentä vuotta hallinneen Netanjahun israelilaisiin iskostama kahtiajako, minkä mukaan hänen kaikki vastustajansa ovat antautumispolitiikkaa ajavia vasemmistolaisia. Kuitenkin oppositiosta löytyy myös oikeistopuolueita.

Merkille pantavaa on se, että näissä vaaleissa Netanjahu ei saa vetoapua läheisestä ystävästään Donald Trumpilta, kuten hän kolmessa aikaisemmassa vaalissa oli saanut. Lähes itsevaltaisesti hallinnut Netanjahu saatetaan jopa samastaa epäsuosioon ajautuneeseen ja vaaleissa tappion kärsineeseen amerikkalaispresidenttiin, johon hän oli sitoutunut.

Mutta Netanjahun asemaa voi vahvistaa presidentti Joe Bidenin tuoma uusi pehmeämpi lähestymistapa niin Iranin suhteen kuin myös palestiinalaiskysymyksessä. Nimittäin, vastoin kuin Donald Trump, Biden on halukas neuvottelemaan Iranin ydinaseohjelmaa valvovasta kansainvälisestä sopimuksesta, ja palestiinalaiskysymyksessä hän on vihjaissut olevansa valmis ajamaan ennen kuuden päivän sotaa 1967 vallinneita rajoja noudattavaa kahden valtion ratkaisua. Sen lisäksi Biden aikoo ottaa Israelin asutuspolitiikan Jordanjoen länsirannalla tarkempaan syyniin.

Nuo ovat saaneet hälytyskellot Israelissa soimaan ja tuossa tilanteessa äänestäjien uskotaan luottavan vain Netanjahun kokemukseen. Myös Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteiden viimeaikainen kiristyminen on nähty satavan niin sanotusti kokeneen Netanjahun laariin, sillä kiristyvän kansainvälisen tilanteen uskotaan näkyvän nopeasti Lähi-idässä. Israelissa se on erityisesti liitetty Syyriaan, minne Venäjä on tähän saakka sallinut Netanjahun johtoisen Israelin tehdä ilmaiskuja siellä sijaitsevia iranilaisasemia sekä asevarikkoja vastaan. Jotain Venäjän ja Israelin kahdenvälisissä suhteissa ilmeisesti on tekeillä, kun ulkoministeri Gaby Ashkenasi teki viime viikolla yllättävän neuvottelumatkan Moskovaan, missä hän tapasi ulkoministeri Sergei Lavrovin. Tapaamisen sisällöstä ei kuitenkaan kerrottu julkisuuteen.

Mutta suhteissa tulee jatkossa olemaan tasapainoilua, sillä Netanjahu on kyennyt ylläpitämään hyviä suhteita Vladimir Putiniin samaan aikaan, kun lähin liittolainen Yhdysvallat ja presidentti Biden näyttävät hakevan uusia väyliä Lähi-idän ongelmien ratkaisemiseen. Alueella selvästi vallitsee odottava tunnelma, missä maat seuraavat niin Bidenin ulkopolitiikan etenemistä kuin myös Israelin vaalien lopputulosta. Yleisenä käsityksenä on, että pääministerin vaihtumisella Israelissa olisi suuri vaikutus Lähi-itään, missä viholliset saattaisivat nähdä sotilaallisesti vahvan Israelin haavoittuvana.

Trumpin jälkeen Lähi-idässä näyttää syntyvän amerikkalaista ylivaltaa vastustava rintama, minkä muodostavat Venäjä, Iran ja Turkki liittolaisineen. Toiselle puolella nähdään Yhdysvaltain liittolaiset, kuten Israel, Egypti, Jordania, Marokko sekä Persianlahden sunnienemmistöiset valtiot.

Ilman Yhdysvaltojen voimakasta läsnäoloa voimasuhteet voisivat Lähi-idässä helposti muuttua ja pienikin muutos saattaa aikaansaada hallinnasta ryöstäytyvän ketjureaktion. Esimerkkinä voisi pitää Arabiemiraattien viimeaikaista diplomaattista peliä, minkä kohteeksi pääministeri Netanjahu joutui. Nimittäin tuore rauhankumppani on lyhyen ajan sisällä kahdesti torjunut Netanjahun halun vierailla vaaleja ennen Persianlahdella. Torjunnan syyksi Emiraattien johto ilmoitti Israelin vaalikampanjan ulkopuolella pysyttäytymisen, sillä julkisuutta tavoitellut vierailu nähtiin pönkittävän Netanjahun ehdokkuutta. Israelissa lehdistö tulkitsi vierailujen peruuttamiset julkisena näpäytyksenä itsevarmalle Netanjahulle sekä osoituksena, että Lähi-idässä pelinappuloita siirtävä isäntä oli Valkoisessa talossa vaihtunut. Samasta syystä peruuntui Yhdysvaltojen johdolla huhtikuuksi suunniteltu tapaaminen Israelin ja sen tuoreimpien rauhankumppanien kesken. Netanjahun leirissä se nähtiin merkkinä Emiraattien rauhansopimusta seuranneen kuherruskauden päättymisestä. Se ei kuitenkaan merkitse pysyvää suunnanmuutosta, mutta osoittaa kuitenkin, miten herkästi tilanne voi muuttua!

Onneksi Israelin uutisviikko ei pelkästään täyttynyt vaaleista ja politiikasta, vaan myös ajankohtaiset koronaviruksen vastatoimet, ponnistelut ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi sekä maan akuuttien talouskysymysten ratkaiseminen pysyivät otsikoissa. Samanaikaisesti suhteellisen hyvin onnistuneet koronan torjuntatoimet ovat saaneet israelilaiset kärsimättöminä katsomaan kohti parempia aikoja ja hakeutumaan takaisin työpaikoilleen. Tilastot kertovat hieman yli 6.000 menehtyneen koronaan ja vajaan 20.000 sairastaneen taudin. Mutta tilastoissa näkyy myönteisenä se, että vähän yli yhdeksän miljoonaisesta väestöstä yli viisi miljoonaa on saanut ensimmäisen rokotteen ja toisen rokotteen saaneita on neljä ja puoli miljoonaa.

Nuo tiedot ovat rohkaisseet viranomaisia avaamaan niin maan koulut kuin myös lähes lamaantuneen talouden, vaikka varoituksen sanoja liian nopeasta avautumisesta onkin kuulunut hallituksen käytävillä.

Koronaviruksen vastatoimien jalkoihin on jäänyt arabiyhteisöissä rehottava väkivalta, mistä tilastot kertovat synkkiä lukuja. Yksinomaan tänä vuonna on 26 Israelin arabiväestöön kuuluvaa tai Israelissa oleskelutta surmattu arabien keskinäisessä vihanpidossa. Jo viime vuoden luvut olivat hälyttäviä, kun arabiyhteisöissä kirjattiin 96 ampumalla tapahtunutta murhaa, mikä on 90% kaikista rekisteröidyistä ampumistapauksista viime vuonna Israelissa.

Tekojen taustalla on niin eri rikollisryhmien välinen voimainmittely kuin sukujen ja klaanien välinen verikostojen kierre. Surmatuiksi ovat joutuneet jopa kotitalojensa edessä istuskelleet teini-ikäiset nuoret miehet ja autoihinsa ammutut aikuiset.

Israelin poliisi on tilanteessa ollut lähes voimaton, vaikka läsnäoloa on jatkuvasti lisätty. Kuvaavaa surmaajien häikäilemättömyydestä kertoo se, että viime viikolla kaksi nuorta ammuttiin vain muutaman kymmenen metrin päässä paikallisesta poliisiasemasta.

Viranomaiset valittavat miehistöpulaa, mikä näkyy tiedustelun puutteena ja siten rikosten torjunnassa. Paikalliset arabiasukkaat ovat viime aikoina turhautuneina osoittaneet rajusti mieltään ja vaatineet viranomaisilta turvallisuutensa parantamista. Vaalitunnelmissa pääministeri Netanjahu on jopa vieraillut muutamissa arabitaajamissa ja luvannut niihin parannettuja turvatoimia.

Totuus on se, että huumeiden sekä toimettomuuden vaivaamissa arabiyhteisöissä on runsaasti luvattomia aseita, joita on varastettu Israelin puolelta tai hankittu rikollisjärjestöiltä. Jopa Israelin armeijan asevarastoihin on päästy käsiksi.

Mutta viime viikon uutisia hallitsivat Jerusalemin eteläpuolisella aavikkoalueella tehdyt merkittävät arkeologiset löydöt, joista kerrottiin myös kansainvälisissä uutisissa. Nimittäin, israelilaiset arkeologit ovat löytäneet Juudean autiomaasta palasia 2000 vuotta vanhasta ja aiemmin löytyneestä kreikankielisestä raamatullisesta kirjakääröstä, missä Sakarjan kirjasta on luettavissa sanat: ”Puhukaa totta toisillenne! Jakakaa oikeutta totuuden mukaan, niin että rauha vallitsee keskuudessanne.” Nimi ”Jumala” on siinä kuitenkin kirjoitettu hepreaksi.

Kirjoitusten uskotaan päätyneen luolaan, kun juutalaiset kapinalliset piileskelivät siellä vuosina 132–136 jälkeen ajanlaskun alun, kun he olivat epäonnistuneet kapinassaan Rooman keisaria Hadrianusta vastaa.

Israelin museovirasto pitää löytöä lähes yhtä tärkeänä kuin 1940- ja 50-luvuilla löytyneitä kuuluisia Kuolleenmeren kääröjä.

Tämä on ensimmäinen kerta lähes 60 vuoteen, kun kaivauksissa on paljastunut paloja raamatullisesta kääröstä. Löytö tehtiin sijaintinsa takia vaikeasti kuljettavasta ”kauhujen luolasta” noin 40 km Jerusalemin eteläpuolelta, missä arkeologien oli luolaan päästäkseen laskeuduttava noin 80 metriä jyrkkää kallionseinämää.

Nyt tehtyjen löytöjen joukossa oli ainutlaatuinen, yli 10.000 vuotta vanha punottu ja hyvin säilynyt suurehko kori, arviolta 6.000 vuotta vanha huopaan kiedotun lapsen muumioitunut luuranko, kolikoita, keramiikkaesineitä sekä keihäänkärkiä.

Autiomaan sadoista luolista on asiantuntijoiden mukaan tutkittu vain puolet ja työ on kilpajuoksua aikaa vastaan, sillä luoliin pyrkivät myös hämärämiehet, jotka hyvän ansion toivossa kaupittelevat löytöjä ulkomaille.

Ja lopuksi: Viime viikolla julkaistu Maailman onnellisuusraportti vahvisti jälleen kerran suomalaisten asuvan maailman onnellisimmassa maassa. Suomi sai tämän tittelin jo neljättä kertaa peräkkäin. Suomea seurasivat Islanti ja Tanska. Ruotsi oli kuudes ja Norja kahdeksas.

Raportissa arvioitiin 95 maata, joiden asukkaat saivat vastata kysymyksiin, jotka liittyivät hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Aihepiirejä olivat bruttokansantuote, korruptio, ihmisten sosiaaliset tukiverkostot, terveys, anteliaisuus sekä vapaus tehdä valintoja.

Vastaajilta tiedusteltiin lisäksi, olivatko he hymyilleet, nauraneet tai kokeneet nautintoa elämästään edellisenä päivänä.

Yhdeksättä kertaa julkaistussa raportissa Israelin sijoitus oli 11. mikä ei ole huono maalta, jonka asukkaat lähes päivittäin joutuvat kamppailemaan erilaisten uhkien ja vaikeuksien kanssa. Taakse jäivät mm Australia, Yhdysvallat, Kanada ja Britannia.

Niin, ja vielä tiedoksi, että öljyvuodosta viime kuussa pahasti kärsineet Israelin Välimeren puoleiset hiekkarannat on viranomaisten ja tuhansien vapaaehtoisten työpanoksen avulla saatu uimakauden avaamiseen mennessä puhdistetuiksi ja uimakelpoisiksi. Lehtikuvissa esitettyjen vapaaehtoisten joukossa näkyi myös eri EU-maiden edustustojen henkilönkuntaa, joukossa myös Suomen suurlähetystöstä.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR