Rony Smolar – Israel-uutisviikko 20.5.2024

Israelilaisten huomio oli viime viikolla vietetyissä kevään kansallisissa muisto- ja juhlapäivissä, ensin kaatuneiden päivässä ja sitä seuranneessa itsenäisyyspäivässä. Nuo päivät sujuivat sotatilanteesta johtuen ihmisten tunteita koskettaen hyvin kahtiajakoisesti, sillä taistelujen kiihtyminen viime viikkoina Gazassa oli lisännyt kaatuneiden määrää, minkä lisäksi Gazaan siepatuiksi tulleiden israelilaisen kohtalo oli yhä epävarma.

Tämä on entisestään kirvoittanut maan poliittiseen sekä sotilaalliseen johtoon kohdistunutta arvostelua varsinkin, kun sodan päättymiselle ei näy loppua. Tulitaukoneuvottelut ovat umpikujassa, Hamas on muutaman hiljaisemman viikon jälkeen noussut piilostaan maan pinnalle taistelemaan ja sota Israelin pohjoisella Libanonin vastaisella rajalla on merkittävästi kiihtynyt, kun iranilaisvalmisteiset lennokit ovat päivittäin iskeneet syvälle Israelin puolelle, missä ne kuivan maaston seurauksena ovat sytyttäneet vaikeasti sammutettavia paloja.

Israelilaisten tyytymättömyyden sai viime viikolla kokea erityisesti pääministeri Benjamin Netanjahu mutta myös hänen lähimmät hallitustoverinsa, kun heidän läsnäolonsa kaatuneiden muistotilaisuuksissa herätti omaisissa ja muussa yleisössä vihaista arvostelua. Sen seurauksena Netanjahu ei enää seuraavana eli itsenäisyyspäivänä osallistunut virallisiin seremonioihin, missä kuultiin ihmisten toistavan ”ei itsenäisyyttä ilman vankien vapauttamista”. Netanjahu päätti viettää itsenäisyyspäivää tervehtimällä sairaaloissa olevia haavoittuneita sotilaita.

Levinneestä Israel-kriittisyydestä huolimatta maa sai itsenäisyyspäivänään vastaanottaa onnitteluja eri maiden johtajilta, kuten liittolaiseltaan Yhdysvalloilta, jonka presidentti Joe Biden lähetti hyvin lämminhenkisen tervehdyksensä. Onnitteluja tuli myös monista Aasian, Etelä-Amerikan sekä Euroopan valtioilta.

Ja syntymäpäivälahjana kuultiin presidentti Bidenin ilmoittaneen Kongressille, että Yhdysvallat aikoisi välittömästi toimittaa miljardin dollarin edestä aseapua Israelille.

Itsenäisyyspäivä päättyi presidentti Isaac Herzogin isännöimään ulkomaalaisten diplomaattien juhlavastaanottoon mutta muut juhlamenot, kuten lentonäytös ja sotilasparaati jäivät tänä vuonna väliin.

Mutta viime päivinä on käynyt yhä selvemmäksi, että poikkeuksellisen pitkä, kahdeksatta kuukautta jatkuva ja usealla rintamalla samanaikaisesti käytävä sota tuntuu nyt läpi Israelin yhteiskunnan. Ihmiset ovat tyytymättömiä hallituksen toimiin taistelujen takia evakuoitujen auttamiseksi ja avustamiseksi. Sen lisäksi tyhjilleen jätetyt kodit ja rakennukset kärsivät vihollisen tulituksessa erityisesti Israelin pohjoisosissa. Ei ihme, että tyytymättömyyden levitessä israelilaislehdissä on näkynyt otsikoita, kuten ”Pelastakaa meidät Netanjahulta!” sekä ”Antakaa kansan päättää kenet se haluaa johtavan maata!”.

Netanjahu on vastannut vaikenemalla. Hän on ilmestynyt televisioruutuihin vain antaakseen tutuksi tulleita julistuksiaan mutta kärkeviä kysymyksiä välttääkseen hän ei koko sodan aikana ole suostunut lehdistön haastateltavaksi, muistuttavat päätoimittajat.

Vaikka sodan keskellä ei suuria poliittisia muutoksia pidetä suotavina, ovat vaatimukset ennenaikaisista vaaleista tulleet Israelin arkeen. Myös mielipidemittaukset todistavat kansan tyytymättömyydestä, kun Netanjahun johtama hallituskoalitio on sodan kestäessä menettänyt asemansa oppositiolle.

Netanjahu joutui nyt viikonvaihteessa selkä seinää vasten oppositiojohtajan ja sotakabinetin jäsenen Benny Gantzin uhattua televisioidussa puheessaan vetää keskustalaisen puolueensa hätätilahallituksesta, ellei Netanjahulla ole kesäkuun 8. päivään mennessä esittää uskottavaa suunnitelmaa miten Gazaa hallitaan sodan jälkeen. Hän moitti erityisesti hallituksen koossa ylläpitävää äärioikeistoa, jonka tiedetään rajoittavan Netanjahun liikkumatilaa. Tällä ulostulolla Gantz uskotaan tavoittelevan syksyksi ennenaikaisia vaaleja.

Gantzin esittämä uhkaus tuli vain muutama päivä sen jälkeen, kun puolustusministeri Yoav Gallant oli avoimesti arvostellut hallituksen haluttomuutta käsitellä sodanjälkeisen Gazan tilannetta. Hallituksessa onkin kuulunut ääniä Gallantin erottamiseksi, mutta hänen asemansa turvana vaikuttaa olevan vankka kansansuosio.

Poikkeuksellista sotatilanteessa on sodanjohdon ja poliittisen johdon välillä ilmenevä erimielisyys sodan päättymisestä sekä Gazan tulevaisuudesta, kun niitä käsitellään julkisuudessa. Netanjahun ja puolustusministeri Gallantin tiedetään tuon tuosta ottaneen yhteen, mikä ei ole jäänyt Hamasin johdolta huomioimatta. Siksi Hamas on viime päivinä kiihdyttänyt raketti-iskujaan Israeliin sekä antautunut maataisteluihin Gazan alueen pohjoisosassa sijaitsevan Jebalyan kaupungin ympäristössä, minkä Israel oli kuukausia sitten vallannut.

Israelin asevoimien komentajaa onkin ehditty moittia ylimielisyydestä sekä joukkojen toimintaa varomattomuudesta, kun viime viikolla viisi sotilasta kuoli omien tulituksessa. Tappioiden rajoittamiseksi Israel onkin viime aikoina tukeutunut tykistöön ja ilmavoimiinsa.

Mutta sodan tavoitteena on edelleen Egyptin rajalla sijaitsevan Rafahin kaupungin ja sen lähialueen valtaaminen. Uutisten mukaan alueen yli miljoonasta asukkaasta yli 700.000 on taistelujen tieltä siirtynyt länteen kohti Välimeren rannikkoaluetta. Siviiliväestön joutuminen sodan jalkoihin huolestuttaa presidentti Bidenia ja hänen hallintoaan siinä määrin, että viikolla kerrottiin Yhdysvaltojen suostuvan antamaan Israelille tiedustelutietoa Hamasin johdon liikkeistä Rafahin alueella, kunhan siviilit säästyisivät.

Oli nimittäin ilmennyt, että Rafahin alueella oli löytynyt kymmeniä tunneliaukkoja, joista osa johti Egyptin puolelle ja koska rauhankumppanit Egypti ja Israel kummatkin ovat Yhdysvaltojen liittolaisia, rajalla kehittyvän tilanteen pelättiin kärjistävän naapuruussuhteita. Tästä välittämättä Israel on hyökkäilyllään kuitenkin lisännyt paineita Egyptin rajalla, minkä seurauksena ulkoministeri Antony Blinken sekä puolustusministeri Lloyd Austin ovat olleet yhteydessä Israelin johtoon. Myös Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan on matkustanut Lähi-itään ja saapuu alkuviikolla Israeliin vauhdittamaan Gazan katkenneita tulitaukoneuvotteluja sekä varmistamaan Egyptin asema neuvottelujen sovittelijana.

Mutta Egyptin rajalle on viime päivinä ehtinyt muodostua niin paljon painetta, että suhteet Israeliin pelätään kärsivän jos Egypti päättäisi vetäytyä keskeisestä sovittelijan tehtävästään. Tilanteesta kertoo se, että Egyptin ulkoministeriö ilmoitti alkuviikolla harkitsevansa jopa maansa diplomaattisuhteiden kaventamista sekä Etelä-Afrikan Kansainväliselle tuomioistuimelle aiemmin talvella Israelille esittämän kansanmurhasyytteen tukemista.

Asia tuli esille YK:n alaisen Haagin tuomioistuimen kuultua viime viikolla osapuolia, kun se käsitteli käynnissä olevia Israelin toimia Rafahissa sen jälkeen, kun Etelä-Afrikka oli täydentänyt aiempaa kansanmurhasyytettään. Samalla tuomioistuinta pyydettiin määräämään Israelin keskeyttämään hyökkäyksensä Rafahiin.

Israel pyrki kuitenkin osoittamaan oikeudelle Hamasin johdon piileksivän Rafahissa sekä painottamaan hyökkäyksen tähtäävän israelilaisten panttivankien vapauttamiseen. Lisäksi Israel esitti näkemyksenään, että Etelä-Afrikan asenne säilyttää Hamasin valta, ylläpitäisi alueen epävakautta.

Egyptin tyytymättömyys Israelin sotilastoimiin ilmeni myös Bahrainissa koolla olleessa Arabiliigan kokouksessa, joka käsitteli Gazan sotaa sekä Lähi-idän yleistilannetta. Kokouksessa välitöntä tulitaukoa vaatinut Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi arvosteli Israelia, joka hänen mukaansa hakee Gazassa vain sotilaallista ratkaisua ja tarkoituksellisesti estää tulitauon syntymistä. Yhdysvaltojen väliintulon seurauksena Egypti otti pian maltillisemman asenteen ja mm veti takaisin Haagin tuomioistuimessa Etelä-Afrikalle antaman tukensa. Sen lisäksi maan ulkoministeriö ei liioin ole kommentoinut maiden suhteita.

Mutta kokouksessa puhunut palestiinalaishallinnon presidentti Mahmud Abbas, joka ei vieläkään ole suostunut tuomitsemaan Hamasin viime lokakuista terrori-iskua Israeliin, totesi Hamasin vain antaneen Israelille tekosyyn hyökätä Gazaan. Asenteellaan 88-vuotiaan Abbasin nähdään vievän palestiinalaishallinnolta mahdollisuuden päästä hallinnoimaan sodan jälkeistä Gazaa, mitä myös Netanjahun hallitus kiivaasti vastustaa. Myös enemmistö israelilaisista on nykyisin pettynyt neuvottelukumppanina aiemmin nähtyyn Abbasiin ja hänen korruptoituneeseen hallintoonsa.

Viime viikolla hampaitaan kiristeli myös EU, joka varoitti Israelia suhteiden kärsivän, ellei se välittömästi keskeyttäisi Rafahin sotilasoperaatiotaan. Tämän EU:n kannan ilmaisi viime viikolla Josep Borrell, Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. EU:lla on asiaan liittyen 27:n jäsenvaltion muodostama yksimielinen mielipide, sillä Unioni on palestiinalaisalueille suurin tuen antaja sekä Israelille suurin kauppakumppani.

Lisäksi Borrellin lehdistölle antamassa tiedotteessa todetaan Unionin tunnustavan Israelille kuuluvan oikeuden puolustautua, mutta se tulee tapahtua kansainvälisiä ihmisoikeuslakeja noudattaen. Samalla EU tuomitsi Hamasin hyökkäyksen Kerem Shalomin humanitäärisen avun rajanylityspaikalle, missä neljä sotilasta sai runsas viikko sitten surmansa ja kymmenen haavoittui.

Viime perjantaina kolmetoista Israelia yleensä tukevaa länsimaata, Suomi mukaan lukien, esitti Israelille vetoomuksen, jottei se siviiliväestön säästämiseksi laajentaisi hyökkäystään Rafahiin. Maiden ulkoministerien esittämän vetoomuksen allekirjoittivat Australia, Etelä-Korea, Kanada, Japani, Uusi-Seelanti, Britannia, Hollanti, Italia, Ranska, Ruotsi, Saksa sekä Tanska.

Samalla allekirjoittajat painottivat virkaveljelleen, ulkoministeri Israel Katzille osoitetussa vetoomuksessa humanitäärisen avun perille saamisen turvaamista eri rajanylityspaikkojen, myös Rafahin kautta.

Gazan väestön avustustoiminta helpottui jonkin verran perjantaina, kun Yhdysvaltain asevoimien rakentama väliaikainen kelluva satamalaituri valmistui Välimeren rannalle Gazaan. Ensimmäiset avustusrekat kuljettivat rahtinsa laiturin kautta varhain aamulla, minkä jälkeen vastassa olleet YK:n avustustyöntekijät koordinoivat jakelun eri puolille Gazaa.

Ja muihin maltillisimpiin uutisiin kuluu se, että vihollisvaltioiden Iranin ja Yhdysvaltojen kerrottiin viime viikolla käyneen epäsuoria keskusteluja Persianlahden Omanissa. Keskustelujen tarkoituksena oli lieventää Lähi-idässä vallitsevaa jännitystä sekä estää sodan leviämistä, mitä Iranin tukemat aseelliset joukot vaarantavat. Kyseessä olivat ensimmäiset keskustelut sitten tammikuun ja tänä aikana Iran teki runsas kuukausi sitten massiivisen ohjus- ja lennokkihyökkäyksen Israelia kohti, minkä Israel ja Yhdysvallat liittolaisineen kuitenkin kykenivät torjumaan.

Näissä Omanin aloitteesta käydyissä keskusteluissa käsiteltiin myös Iranin ydinasepolitiikkaa, sillä YK:n alaisen Kansainvälisen atomienergiajärjestön pääjohtajan Rafael Grossin mukaan Iranin yhteistyö maan ydinlaitosten tarkastamiseksi ei kansainvälisen sopimuksen mukaan ole läheskään tyydyttävä. ”Emme mitenkään kykene täyttämään meille annettua tehtävää ja siksi sopimusvaltioiden tulisi puutua asiaan”, vetosi pääjohtaja Rossi.

Iranin johtajan ajatollah Ali Khameinein neuvonantaja oli aiemmin uhannut Iranin saattavan ydinaseensa pian valmiiksi, jos Israel uhkaisi iskeä maan ydinlaitoksiin. Tämä osoittautui mahdolliseksi, kun Israel oli huhtikuussa kostanut Iranin ohjushyökkäyksen tuhoamalla maan ydinlaitosta turvanneen ilmapuolustusaseman.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR