Rony Smolar – Israel-uutisviikko 20.2.2023

Israelin hallituksen tiimoilta ei edelleenkään kuulu hyviä uutisia, kun näkemyserot erityisesti turvallisuuteen liittyvien ministerien keskinäisestä tehtävänjaosta hiertävät henkilösuhteita. Ulospäin näyttää myös siltä, että monilta muilta ministereiltä kaivattu yhteispeli on ravistellut pääministeri Benjamin Netanjahun mielenrauhaa niin, että se näkyy jo hänen rasittuneeksi muuttuneesta olemuksesta.

Siksi ei ollut mikään ihme, että Netanjahun kanssa vuosia työskennellyt puoluetoveri ja luotettava turvallisuusneuvonantaja totesi viime viikolla radiohaastattelussa suosittelevansa 73-vuotiaalle Netanjahulle politiikasta luopumista ja valituttavan puolueelleen uuden vetäjän.

Kun Netanjahu on jatkuvasti yrittänyt sovitella ministeriensä keskinäisiä suhteita sekä selitellä maailmalle radikaalimpien ulostuloja, niin lähtökuoppiinsa jäänyt hallitus on joutunut myös israelilaisten silmätikuksi. Siksi yleinen tyytymättömyys on viikko viikolta koonnut kymmeniä tuhansia mielenilmaisuihin eri puolille maata.

Mm seitsemäntenä peräkkäisenä lauantai-iltana yli 200.000 äänekästä ihmistä kokoontui eri kaupunkien keskustoihin tuomitsemaan hallituksen aikeet demokratian kaventamiseksi. Samassa yhteydessä väkijoukot lukivat ääneen otteita Israelin itsenäisyysjulistuksesta, missä maan hallinto on ankkuroitu kansanvallan eli demokratian periaatteille.

Israelilaisille on hallituksesta kuitenkin muodostunut kuva ääriajattelua edustavista, jopa uhmakkaista ministereistä, jotka politikoinnissaan ovat tietoisesti lähteneet haastamaan jopa itse pääministeriä, joka hallituksen koossapysymiseksi kuitenkin tarvitsee heitä.

Kaiken takana on heti hallituksen alkutaipaleella käynnistynyt oikeusministerin työstämä lakiuudistuspaketti, mikä antaisi parlamentille yksinkertaisella enemmistöllä oikeuden hylätä minkä tahansa korkeimman oikeuden tekemän päätöksen. Käytännössä se tarkoittaisi, että päätösten kumoamiseen riittäisi 61:n kansanedustajan ääni 120-paikkaisessa parlamentissa Knessetissä.

Lakiuudistuksen on tänään määrä tulla parlamentissa ensimmäiseen käsittelyyn, minkä johdosta myös tälle päivälle on suunniteltu laajoja mielenilmaisuja sekä myös lakkoja.

Oikeusministeri pitää kuitenkin tiukasti kiinni tästä muutosehdotuksestaan ja on eroamisensa uhalla torjunut jopa maan demokratian tilasta huolestuneen presidentin esittämän sovitteluehdotuksen. Oikeusministerin taipumattoman politikoinnin ovat omineet myös hallituksen radikaalioikeiston kaksi kansallismielistä ministeriä, joista toinen on riitaantunut armeijan komentajan ja oikeastaan koko komentoketjun kanssa ja toinen poliisijohdon kanssa.

Tämä ei näytä kovin hyvältä, kun paineet Israelin yhteiskunnassa ovat kasvaneet ja arjessa on jo varoitettu veljessodan syttymisvaaroista. Tilannetta on suurella vakavuudella kuvattu Israelin 75-vuotisen olemassaolon vakavimmaksi hetkeksi, jopa suurten arabiarmeijoiden nuorta valtiota aikoinaan uhannutta vaaraa pahemmaksi.

Netanjahun äärioikeiston ja ultraortodoksien muodostamaa hallitusta ei vastusta vain poliittinen oppositio, vaan avoin kapinahenki on tarttunut myös maan yritysmaailmaan, finanssisektorille sekä opetus- ja terveysaloille. Näissä kaikissa nähdään huolta Israelin tulevaisuudesta ja siksi aloilla on demokratian puolesta lakkoiltu ja osoitettu mieltä.

Israelilaisten päättäväisyydestä kertoo paljon huudot: ”Emme ikinä aio antaa periksi”, jota kuului mm viikko sitten, kun yli 300.000 ihmistä otti itselleen työnantajiensa tarjoaman vapaapäivän marssimalla Jerusalemiin. Tällä marssijat halusivat näyttää hallitukselle joukkovoimaansa, millä saisivat koko maan polvilleen.

Israelilaisten närkästystä on lisännyt myös se, että lainmuutosten taustalla vaikuttaa maan ensimmäisenä pääministerinä virassa syytteen saaneen Netanjahun pelastamisyritykset käynnissä olevalta korruptio-oikeudenkäynniltä. Sen lisäksi Netanjahun tavoittelee lakimuutoksella talousrikoksista hallituksen alkumetreillä erotetun poliittisen liittolaisensa palauttamista sisäministerin paikalle.

Nämä ovat kuitenkin Israelin sisäisiä huolia, mutta niistä ulospäin näkyvät ja tuntuvat ovat lyhyessä ajassa ehtineet kerätä Israelin ylle tummia pilviä jopa niin, että myös israelilaisten huolen jakava liittolainen Yhdysvallat seuraa nyt Israelin historian oikeistolaisimpana pidetyn hallituksen toimia.

Siksi presidentti Joe Bidenin kerrottiin tyytymättömyyden osoituksena päättäneen tiukentaa suhtautumistaan Netanjahuun. Myös ulkoministeri Antony Blinken moitti poikkeuksellisen suorin sanoin hallituksen toimia ja varoitti niiden lisäävän jännitteitä palestiinalaisten kanssa.

Juuri Israelista palannut Blinken oli ehtinyt isännilleen varoittaa yksipuolisten päätösten tekemisestä suhteissa palestiinalaisiin: ”Kaikki, mikä vie osapuolet kauemmas kahden valtion ratkaisusta, on pitkällä aikavälillä haitallista Israelin turvallisuudelle sekä maan identiteetille juutalaisena ja demokraattisena valtiona”, oli Blinkenin tiukka viesti.

Sanailu liittolaisten välillä jatkui vielä eilen, kun Yhdysvaltain suurlähettiläs Israelissa välitti presidentti Bidenin viestin, että Netanjahun hallituksen tulisi sovittelun toivossa pikaisesti painaa jarrua ja keskeyttää lakimuutosprosessin. Israelin vastaus tuli pian hallituksen istunnossa, kun Netanjahu vakuutti Israelin olevan ja säilyvän Lähi-idän ainoana demokratiana.

Amerikkalaishallinnon jyrkäksi muuttuneen asenteen takana on myös Netanjahun hallituksen viime viikolla tekemä päätös laillistaa ja vahvistaa yhdeksän juutalaista siirtokuntaa Juudeassa ja Samareassa eli Jordanjoen länsirannalla.

Pääministeri Netanjahu sanoi päätöksen olevan seurausta Jerusalemin itäosissa viime aikoina tehdyitä terrorihyökkäyksistä, joissa lyhyen ajan sisällä kymmenen israelilaista oli surmattu.

Hallituksen siirtokuntapäätöstä pidetään kansainvälisen oikeuden vastaisena, minkä seurauksena palestiinalaishallinto on pikaisesti vienyt asian YK:n Turvallisuusneuvoston käsittelyyn siinä toivossa, että Israel siellä tuomittaisiin. Asia todennäköisesti törmäisi Yhdysvaltojen käyttämään veto-oikeuteen, mutta Bidenin hallinto tuntuu nyt korjaavan suhtautumistaan liittolaiseensa, kun amerikkalaisten tiedetään laativan neuvostolle yhteisesti tuomitsevaa julkilausumaa. Se olisi Yhdysvalloilta hyvin harvinainen mielenilmaisu, mikä voisi johtaa laajempaan Israelin vastaiseen kansainväliseen kritiikkiin. Siksi Israelilla ei ole varaa menettää läheisintä liittolaistaan.

Mutta myös EU arvosteli Israelin siirtokuntapäätöstä, minkä lisäksi unionin keskeisten jäsenmaiden Englannin, Italian, Ranskan ja Saksan ulkoministerit julkaisivat vielä yhteisen tuomion.

Suolaa Israelin haavoihin aiheutti sisäisestä turvallisuudesta vastaavan poliisiministerin ehdotus vahvistaa poliisijoukkojen läsnäoloa pääasiassa palestiinalaisten asuttamassa itäisessä Jerusalemissa siten, että poliisi näkyisi katukuvassa siellä nykyistä enemmän. Ministeri on myös ottanut tavoitteekseen purkaa ahtaassa kaupunginosassa laittomasti nousseita rakennuksia. Nämä toimet eivät kuitenkaan toteutuisi välikohtauksitta.

Näiden suunnitelmien perumiseksi Netanjahu on vedonnut poliisiministeriinsä, sillä ne juuri paastokuukauden Ramadanin kynnyksellä todennäköisesti lisäisivät jännitystä ja johtaisivat levottomuuksiin Jerusalemissa ja muualla.

Netanjahun hallituksen muista rauhattomuutta aiheuttavista suunnitelmista kertoo myös se, että radikaalioikeistosta on kuulunut toistettavan, että Israelin alue tulee tulevaisuudessa ulottua Välimereltä aina Jordanjokeen. Tämä tulkittaisiin siten, ettei Jordanjoen länsirannan kolmen miljoonan palestiinalaisasukkaalle syntyisi omaa valtiota.

Tämä on saanut myös tuoreet rauhankumppanit Persianlahdella siinä määrin huolestumaan Israelin teoista ja puheista, että ulkoministeri Blinkenin oli pikaisesti vedottava Arabiemiraatteihin arabimaailman rauhallisena pysymiseksi. Arabimaailman uskotaan kuitenkin seuraavan Yhdysvaltojen suhteiden kehittymistä Israelin kanssa.

Israelin hallituksen ei kuitenkaan uskota selviävän aiheuttamastaan tilanteen kiristymisestä kuivin jaloin ja mielenkiintoista on seurata, miten paineen alla oleva kokenut Netanjahu aikoo tilanteessa toimia. Presidentti Isaac Herzog esitti viime viikolla sovitteluehdotuksen, millä hän pyrki saamaan lakimuutoksen puolustajat ja vastustajat pikaisesti yhteiseen neuvonpitoon.

Kumpikaan ei ehdotukseen ole tähän päivään mennessä tarttunut ja vaarana on, että demokratiaa kaventava lakialoite etenee tänään parlamentissa, mutta ei ilman laajoja mielenosoituksia.

Tässä kiistelyn ilmapiirissä osapuolten odotetaan lopulta kunnioittavan presidentin arvovaltaa ja asettuvan neuvottelupöytään tietoisina, että viimeisimmässä mielipidemittauksessa vain yksi neljästä israelilaisesta kannattaa lakimuutosta. Jopa lähes puolet Netanjahua äänestäneistä vastustaa suunniteltuja muutoksia.

Akuutit ongelmat alkavat näkyä nyt myös Israelin taloudessa mm inflaation kiihtymisenä, pörssikurssien laskuna sekä maan rahayksikön sekelin arvon laskuna. On myös kuulunut väitettävän, että israelilaiset siirtelevät varojaan suojaan ulkomaille ja että muutamat korkean teknologian yritykset ovat aikeissa hakeutua rauhallisempaan toimintaympäristöön muualle.

Israelin tulevaisuudesta ovat ilmaisseet huolensa nyt myös kuusi israelilaista eri tiedealojen Nobel-palkinnon voittajaa, jotka presidentti Herzogille sekä pääministeri Netanjahulle osoittamassaan yhteisessä vetoomuksessaan painottavat Israelin korkeatasoisen tieteellisen osaamisen voivan vain demokratian ja vapauden vallitessa säilyä ja kehittyä.

Niiden kadotessa Israel menettäisi tieteellisen ja teknologisen etumatkansa, mikä vakavasti haittaisi maan taloutta, turvallisuutta sekä kansainvälistä mainetta, oli nobelistien huolestuneet arviot.

Israelilaisten tuntemaa huolen painoarvoa lisää myös se, että joukko entisiä ja julkisuudessa vähemmän näkyneitä eri turvallisuus- ja tiedusteluvirastojen johtotehtävissä työskennellyttä on vedonnut presidentti Herzogiin, jottei hän suostuisi allekirjoittamaan parlamentissa aikanaan hyväksytyt lakimuutokset.

Mielenkiintoista on myös se, että tässä satojen naisten ja miesten joukossa on jopa sellaisia, jotka vuosien varrella ovat hyvin läheisesti työskennelleet Netanjahun kanssa. He jos ketkään tiedostavat Israelin vallitsevat turvallisuusuhat, jotka kansaa pahasti jakava eripura nyt vain pahentavat.

Ja lopuksi: Ulkoministeri Eli Cohen vieraili viime viikolla ensimmäisenä Israelin hallituksen edustajana sotaa käyvässä Ukrainassa, missä hän tutustui sodan tuhoihin ja ilmahälytyssireenien ulvoessa keskusteli presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa Kiovassa.

Ukrainan tiedetään toivovan Israelilta apua ilmapuolustukseensa mutta se tietäisi Israelille strategisia ongelmia Venäjän kanssa Lähi-idässä. Israelin lehdistössä oli juuri muutama päivä sitten kirjoitus Venäjän Israelissa olevan suurlähettilään valvovasta suhtautumisesta Israelin ja Ukrainan suhteisiin.

On selvää, että sota on koetellut myös Jerusalemin ja Moskovan keskinäisiä suhteita, minkä lisäksi Israelissa tunnetaan huonoa omaatuntoa siitä, ettei se humanitaarisen avun lisäksi ole voinut auttaa Ukrainaa sotilaallisesti.

Mutta toisaalta, Venäjä on viime aikoina tiivistänyt sotilaallista yhteistyötään Israelin perivihollisen Iranin kanssa. Siksi Israel vieroksuu Venäjän lähettilään intoa syventää maansa suhteita Israelin kanssa. Israelille ei kuitenkaan vielä ole selvinnyt mitä ystäviä menettäneen Venäjän käyttäytymisen takana piilee.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR