Rony Smolar – Israel-uutisviikko 19.9.2022

Englannin kuningattaren Elisabeth II poismeno oli koko viime viikon Israelin uutisissa, kun Israelin johto vuoron perään kävi ilmaisemassa osanottonsa Englannin lähetystössä avattuun surunvalittelukirjaan. Sen lisäksi korostettiin, että presidentti Isaac Herzog, yhdessä muiden valtiojohtajien kanssa, osallistuu tänään järjestettäviin hautajaisiin. Israelin lehdistössä samalla pohdiskeltiin kuningashuoneen ja erityisesti kuninkaana seuraavan Charles III:n suhdetta Israelin ja palestiinalaisten väliseen konfliktiin.

Palestiinalaisten näkökulmasta Englannin kuningashuoneen suhde Jerusalemin itäosassa, Vanhankaupungin muurien ulkopuolella sijaitsevaan 3000 vuotta käytettyyn juutalaisuuden pyhään alueeseen eli Öljymäkeen, saattaa olla ongelmallinen. Nimittäin alueella sijaitsee maapallon suurimman juutalaisen hautausmaan lisäksi lukuisia eri kansallisuuksiin ja uskontoihin kuuluneiden ihmisten hautoja sekä useita, aina neljänneltä vuosisadalta lähtien rakennettuja kirkkoja, mm Taivaaseenastumisen kappeli. Tosin myös islamissa Öljymäki on pyhä paikka.

Paikan pyhyys liittyy Raamatun ennustukseen Messiaan ilmestymisestä, juutalaisille ensimmäisen kerran ja kristityille Jeesuksen toiseen tulemiseen, mikä uskomuksen mukaan on herättävä kuolleet haudoistaan.

Mutta Öljymäki on israelilais-palestiinalaisen kiistan ytimessä, kun se sijaitsee Jerusalemin itäosassa eli alueella, jota palestiinalaiset vaativat tulevan valtionsa pääkaupungiksi. Kuten tiedetään, Israel ei suostu luopumaan vuoden 1967 voittoisassa kesäsodassa Jordanialta valtaamastaan Jerusalemin itäosasta, ja minkä se vuonna 1980 yhdisti kaupunkinsa länsiosaan julistaen Jerusalemin ikuisesti jakamattomaksi pääkaupungikseen.

Englannin hovi liittyy tähän Jerusalemista käytävään kiistaan, ei siksi, että Palestiina kuului YK:ta edeltäneen Kansainliiton päätöksellä vuodesta 1922 lähtien aina Israelin itsenäistymiseen saakka mandaattialueena brittivallan alaisuuteen, vaan siksi, että kuningas Charlesin isoäidin prinsessa Alicen ja tämän tädin, arkkiherttuatar Elisabethin haudat sijaitsevat Öljymäen juurella Maria Magdaleenan nimeä kantavan venäläis-ortodoksisen kirkon ja luostarin alueella. Eli heidän viimeiset leposijansa sijaitsevat yksin Israelin hallitsemassa Raamatun aikaisessa Pyhässä maassa.

Asiaa pohtinut Israelin johtava englanninkielinen päivälehti The Jerusalem Post arveli viime viikolla uuden brittihallitsijan suhtautumisen Pyhään maahan voivan muuttua palestiinalaishallinnolle kiusalliseksi. Kirjoituksessaan lehti päätteli Englannin kuningashuoneen hyvinkin tiedostavan, ettei palestiinalaisten tavoittelema Jerusalemin itäosa olekaan yksinomaan palestiinalaisten aluetta.

Lehti tiesi lopuksi kertoa prinssi Charlesin käyneen muutaman kerran julkisuudelta salassa näillä sukulaistensa haudoilla, samalla kun hän kutsuvieraana oli osallistunut muihin Israelissa järjestettyihin tilaisuuksiin.

Israelin lehdistössä on viitattu ajankohdan vuoksi myös kuningas Charlesin läheisiin suhteisiin kuningaskunnan juutalaisiin, kun lähteeksi on otettu Lontoossa ilmestyvä juutalaisyhteisön The Jewish Chronicle-lehti. Sen mukaan uudella kuninkaalla on ollut vakaa mutta hienovarainen suhtautuminen juutalaisiin.

Kruununprinssinä Charles oli usein nähty kunniavieras kuningaskunnan juutalaisyhteisön järjestämissä tilaisuuksissa. Eräässä haastattelussa prinssi kertoi jopa teettäneensä sinisestä sametista itselleen kuninkaallisen kipa-kalotin.

Edelleen tukeudun lehtitietoihin viittaamalla amerikkalaislehden The Washington Postin viime viikkoiseen uutisointiin, mikä nostatti kulmakarvoja Israelissa. Nimittäin lehti kirjoitti lähes järisyttävästä tapahtumasta, minkä mukaan presidentti Donald Trumpin olisi tarjonnut Israelin hallitseman Jordanjoen länsirannan palauttamista Jordanian kuningaskunnalle. Lehti viittasi Yhdysvalloissa pian ilmestyvään kirjaan, mikä käsittelee Trumpin vuosia Valkoisessa talossa. Kirjan kirjoittajat, kahden eri lehden toimittajaa, väittävät Trumpin tehneen tarjouksensa kuningas Abdullahille tammikuussa 2018.

Ehdotus tuli kuitenkin täytenä yllätyksenä Jordanian kuninkaalle, joka kirjan mukaan oli sen kuultuaan kuvannut olotilaansa eräälle amerikkalaiselle tuttavalleen lähestyväksi sydänkohtaukseksi. ”En saanut henkeä, olin lähes luhistumaisillani”, todetaan kuninkaan kirjassa sanoneen.

Kirjan mukaan Trump vuorostaan uskoi ehdotuksellaan tekevänsä Jordanian kuninkaalle suuren palveluksen, sillä Jordania oli menettänyt Länsirannan Israelille kuuden päivän sodassa 1967.

Kirjassa ei kuitenkaan mainita tiesikö Israel tai silloinen pääministeri Benjamin Netanjahu tästä Trumpin ehdotuksesta. Miehet olivat kuitenkin läheisiä. Netanjahu ei toistaiseksi ole kommentoinut amerikkalaislehden kirjoitusta.

Tuo pääasiassa palestiinalaisten asuttama Länsiranta on kiihtyneiden yhteenottojen seurauksena pysynyt edelleen uutisissa. Viime viikolla eräs Israelin armeijan eliittijoukkojen majuri sai surmansa palestiinalaisten väijytyksessä, minkä seurauksena Israel on tehostanut terrorismin vastaisia toimiaan sulkemalla joitakin rajanylityspaikkoja, mikä rajoittaa palestiinalaistyövoiman pääsyä Israeliin.

Israelin kiristyneet toimet johtuvat osin siitä, että yksi väijytyksessä mukana olleista palestiinalaisista oli palestiinalaishallintoon kuuluvien sekä Israelin kanssa yhteisymmärryksessä toimivien turvallisuusjoukkojen upseeri. Sekä pääministeri Jair Lapid että puolustusministeri Benny Gantz moittivat tästä voimakkaasti palestiinalaisjohtoa, joka ei kykene valvomaan hallintonsa toimia.

Lisäksi viikolla Israel pysäytti Länsirannalta Israeliin matkalla olleen linja-auton, joka kiinnitti rajasotilaiden huomion. Suoritetussa tarkastuksessa paljastui ajoneuvoon lisätyn lattian, minkä alta löytyi 17 laittomasti Israeliin töihin pyrkinyttä paperitonta palestiinalaista. Myöskään kuljettajalla ei ollut ajokorttia. Tarkastuksessa paljastui samalla salakuljetusta harjoittanut rinki, jonka jäsenet pidätettiin.

Nämä Israelin tehostuneet varotoimenpiteet liittyvät viikon kuluttua alkavaan pyhäkauteen, jolloin ihmisiä on paljon liikkeellä ja lomailevat. Israelin matkatoimistojen mukaan kuukauden kestävänä matkailun huippukautena miljoona israelilaista viettää ulkomailla.

Mutta palatessaan lokakuun loppupuolella takaisin matkailijoita odottaa marraskuun ensimmäisenä päivänä vaaleihin valmistautuva kotimaa. Kyseessä on vajaan neljän vuoden sisällä jo viidennet parlamenttivaalit, mikä osoittaa sen poliittisen umpisolmun, mihin maa viime vuosina on ajautunut. Oikeammin voisi todeta maan demokratian ajautuneen kriisiin neljä vuotta sitten, jolloin pitkään pääministerinä ollut Benjamin Netanjahun asema heikkeni. Siitä lähtien toistuneet vaalit on käyty kahtiajakautuneessa poliittisessa ilmapiirissä, missä Netanjahu on yrittänyt paluuta, kun taas hänen vastustajilleen on kelvannut kuka muu tahansa, mutta ei Netanjahu.

Tulevia vaaleja edeltäneiden puolueiden keskinäisten sekä sisäisten neuvottelujen käynnistyttyä näyttää nyt siltä, että kokeneena pelurina tunnettu Netanjahu on uskonto- ja oikeistopuolueista onnistunut kokoamaan yhtenäisemmän puolueblokin kuin hänen vastustajansa.

Määräaikaan mennessä vaaleihin ilmoittautui kaikkiaan 40 puoluetta ja ehdokaslistaa, joista 120-paikkaiseen parlamenttiin ei ennakkotietojen mukaan näidenkään vaalien tuloksena saada maahan enemmistöhallitusta. Tämänhetkisten tietojen mukaan Netanjahun johtama ryhmittymä on saamassa 60 paikkaa, eli saman määrän kuin neljässä aikaisemmassa vaalissa. Häntä vastustavat ovat saamassa 56 paikkaa ja loput neljä ovat lähinnä arabipuolueiden tai äärivasemmiston täyttämiä paikkoja. Edellisissä vaaleissa yhtenäisenä säilynyt ja hallitusta tukenut arabipuolueiden rintama on nyt hajonnut eikä alhaiseksi veikattu arabiväestön äänestysvilkkauskaan lupaa paikkajakoon vahvistusta.

Näin ollen Israelin presidentti saattaa vaalien jälkeen antaa hallituksen muodostamistehtävän parlamentin todennäköisesti suurimman puolueen eli Likudin johtajalle Netanjahulle. Jos hän siinä onnistuu, niin seuraavaksi kädenväännöksi tulee kysymys hänen ajankäytöstään pääministerinä, kun hän samanaikaisesti joutuu edelleen käytävässä oikeudenkäynnissä puolustautumaan korruptiosyytteiltä.

Asiantuntijat ovat varoittaneet Israelin pattitilanteessa olevan politiikan uhkaavan demokratiaa sekä syövän myös maan voimavaroja. Tästä ovat myös turvallisuusasiantuntijat ilmaisseet huolensa, kun myös Euroopasta on kertynyt tummia pilviä Lähi-idän ylle.

Mutta Israel haastaa edelleen perivihollistaan Irania sen liittolaismaassa Syyriassa, minne Israel on jatkanut ilmapommituksiaan, viimeksi nyt viikonvaihteessa. Kohteina ovat olleet siellä Iraniin kytköksissä olevat sotilaslaitokset, erityisesti asetuotannon laitokset. Israelin tiedustelun mukaan Iran toimittaa niihin lentoteitse osia, tarvikkeita ja teknologiaa ja valmiit aseet jatkavat sitten mm Libanonissa toimiville Hizbollahin joukoille.

Iranin ilmakuljetusten estämiseksi Israelin ilmaiskut ovat viime aikoina kohdistuneet myös Syyrian lentokentille nyt ehkä vapaammin, kun Venäjä on siirtänyt sieltä ilmapuolustustaan Ukrainassa käytävään sotaansa.

Koska Syyrialla ei ole varaa haastaa Israelia sotilaallisesti eikä Iran ole vielä valmis laajempaan yhteenottoon Israelin kanssa, on Israel toistaiseksi voinut melko vapaasti puolustaa välittömiä turvallisuusetujaan rajojensa ulkopuolella.

Rauhallisempia suhteita on näinä aikoina Israelissa muistettu, kun kaksi vuotta sitten solmittiin diplomaattisuhteet Persianlahden kahden muslimivaltion Arabiemiraattien sekä Bahrainin kanssa ja pian näiden jälkeen myös pohjoisafrikkalaisen Marokon kanssa.

Sopimusten toivottiin etenevän Persianlahdella myös muualle, kuten Saudi Arabiaan, Qatariin ja Kuwaitiin mutta näin ei toistaiseksi ole tapahtunut. Israel kuitenkin uskoo nykyisten sopimusten viitoittavan tietä myös muille muslimivaltioille, sillä sopimusosapuolet ovat jo nyt kyenneet osoittamaan kaikki ne taloudelliset sekä strategiset hyödyt, joita hyvät suhteet ovat tuoneet mukanaan.

Ajankohdan korostamiseksi Emiraattien ulkoministeri Sheikh Abdullah bin Zayed Al Nahyan vieraili viime viikolla Israelissa, missä maan suurlähetystö järjesti suhteiden kaksivuotispäivän kunniaksi juhlavastaanoton, jolle myös presidentti Isaac Herzog osallistui.

Samalle viikolle osui myös Israelin ja palestiinalaishallinnon välillä 1993 syntynyt nk. Oslon puitesopimus, joka nyt pysähtyneenä näyttäytyy noiden kaksi vuotta sitten syntyneiden vilpittömien ystävyyssuhteiden vastakohtana.

Varovaisen myönteisenä on Israelissa pidetty Gazan rajalla viikkoja jatkunutta hiljaisuutta, mitä pessimistisimmät tosin ennustavat enteilevän myrskyä, jonka ajoitus on viikon kuluttua alkavalle juutalaisten pyhäkaudelle. Tuolloin erityisesti Jerusalem ja siellä Temppelinvuori saattavat syttymisherkkinä joutua Gazaa hallitsevan islamistisen Hamas-liikkeen provokaation kohteiksi, mikä pahimmillaan johtaisi yhteenottoihin Gazassa. Mutta Israelissa on myös muualla varauduttu terrori-iskuihin ja siltä varalta 20.000 poliisia ja rajasotilasta on määrätty jalkautumaan kaduille.

Ja lopuksi: Jos rauhattomasta Gazan arjesta voisi jotain päätellä, niin tuon ahtaan rannikkokaistan asukkaat pyrkivät näin rauhallisina aikoina viettämään mahdollisimman normaalia elämää. Se näkyy mm siinä, että muutamat Gazan naiset ovat yhdessä perustaneet vain naisille tarkoitetun pienen ruokaravintolan, minne miehillä ei ole asiaa. Ravintolassa naiset myös itse työskentelevät ja suunnittelevat ruokalistansa. Aluksi tarjolla on pizzaa, voileipiä ja piiraita sekä erilaisia tuoremehuja.

Ravintolassa naisten toivotaan tuntevan itsensä vapaiksi, mikä miesvaltaisessa ja vanhoillisessa Gazassa on vierasta. ”Tämän on meidän juttumme, haluamme olla omassa rauhassa ja viihtyä toistemme seurassa”, toteaa Rahem Hamouda, joka oli ravintola-ajatuksen takana.

Kuukauden toiminut ravintola työllistää nyt kahdeksan naista, joille lisäansio on tervetullut. Nyt avatun ravintolan on kerrottu herättäneen kiinnostusta myös Gazan muissa toimeentuloa etsivissä naisissa, joten toivottavasti siellä rauha säilyy.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR