Rony Smolar – Israel-uutisviikko 19.7.2021

Varovaisesti ja tunnustellen aloittanut Israelin uusi hallitus on viime päivinä kohottanut profiiliaan, mikä näkyi ja erityisesti kuului viime viikolla parlamentissa Knessetissä, kun kohteliaan pidättyvästi virkansa aloittanut pääministeri Naftali Bennett päätti vastata edeltäjänsä, oppositiojohtajan Benjamin Netanjahun esittämään ryöpytykseen.

Bennett kehotti Netanjahua katsomaan niitä jälkeensä jättämiä tekemättömiä päätöksiä, joihin koko maa oli odottanut hänen tarttuvan. ”Olet vain peittänyt nuo tekemättömät työsi onnistuneilla koronan vastaisilla toimillasi. Mutta et enää voi piiloutua niiden taakse”, jyrisi Bennett parlamentin puhujakorokkeelta, kun Netanjahun samanaikaisesti nähtiin keskittyvän muistiinpanoihiinsa.

Bennettin parlamentissa niukkaan enemmistöön nojaavalle hallitukselle on toivottu työrauhaa, mitä oppositio ei kuitenkaan ole suostunut antamaan, minkä lisäksi hallitus on nyt kahdessa äänestyksessä kärsinyt tappion. Kuten oli odotettu, hallituksen kriittisenä tukena oleva pieni arabipuolue on omilla vaatimuksillaan lähtenyt kiristyslinjalle, mikä on jo kahteen otteeseen saanut Bennettin muistuttamaan puoluetta hallitussopimuksen sitovuudesta. Arabiedustajat ovat kuitenkin vakuuttaneet jatkavansa hallituksessa.

Mutta hallitus on toistaiseksi vain rimaa hipoen selviytynyt esille tulleista vaikeuksista, ja israelilaiset näyttävätkin nyt jännitysnäytelmän lailla seuraavan hallituksen menestymistä. Asia kiinnostaa suuresti, sillä Bennettin epäonnistuminen toisi Netanjahun takaisin valtaan, mitä viime vaaleissa lievä enemmistö israelilaisista vastusti. Perjantaina julkistetussa mielipidetiedustelussa kuitenkin 46% vastanneista piti Netanjahua sopivimpana pääministeriksi ja myös hänen johtamansa Likud-puolue saisi parlamenttiin eniten paikkoja. Ulkoministeri ja sijaispääministeri Jair Lapid oli mittauksessa toisena 28%:lla, kun Bennettiä kannatti vain 14%.

Hallitukseen tyytyväisiä oli 48% ja tyytymättömiä 42%. Mutta vastaajista selvä enemmistö, eli 56% oli tyytymätön arabipuolueen mukaantuloon hallitukseen. Yleisesti tiedossa oli arabipuolueen mukaantulon mahdollisesti aiheuttava rasite, mutta tätä ei oltu aikaisemmin kokeiltu.

Hallituksella on vaikeuksista huolimatta selvästi ollut tarvetta puskea eteenpäin vaikka koronaviruksen uusi muunnos on kovaa vauhtia levinnyt ja myös rokotettuja on joutunut sairaalaan. Deltamuunnoksen nopean leviämisen myötä uusien tartuntojen määrä vuorokaudessa on jo ylittänyt tuhannen, mikä on korkein sitten maaliskuun.

Terveysviranomaiset ilmoittivat tarjoavansa riskiryhmään kuuluville aikuisille nyt kolmannen rokoteannoksen sen jälkeen, kun Israel oli varmistanut valmistajan Pfeizerin seuraavan rokote-erän aikaistamisen. Vielä ei kuitenkaan ole tehty päätöstä kolmannen annoksen tarjoamisesta koko väestölle.

Koronan uudelleen leviäminen on uuden hallituksen kannalta mahdollisimman huono asia, sillä monet edessä olevat seikat edellyttävät vakaata hallintoa. Niistä päällimmäiseksi on noussut liittolaisen Yhdysvaltojen puuttuminen Israelin turvallisuustoimiin, kuten viikko sitten kerroin. Nimittäin, presidentti Biden ja hänen ulkopoliittinen johtonsa ovat edelleen sitä mieltä, ettei Israelin tulisi terrori-iskujen rankaisuna käyttää terroriteon tehneen asuinrakennuksen tuhoamista, kuten Israel juuri oli tehnyt. Israel suhtautuu hyvin huolestuneena tähän amerikkalaisasenteeseen, sillä siinä puututaan suoraan Israelin itsemääräämisoikeuteen.

Toinen ongelma on Yhdysvaltain aikeet perustaa palestiinalaisia palvelevan konsulaatin Jerusalemiin, siis Israelin pääkaupunkiin. Israel on edellyttänyt toimiston avaamista palestiinalaisten hallintokaupunkiin, Länsirannan Ramallahiin, sillä Jerusalemissa se osoittaisi, ettei yhdistynyt Jerusalem lähimmän liittolaisen mielestä olekaan Israelin pääkaupunki. Tämän kuitenkin vahvisti presidentti Trump vuonna 2018 siirtämällä maansa suurlähetystön Tel Avivista Jerusalemiin.

Ulko- ja turvallisuuspoliittista huolta aiheuttaa myös Iranin kanssa neuvoteltava uusi ydinasetta valvova kansainvälinen sopimus, mihin Iranin salaisen ydinohjelman paljastanut Israel ei lainkaan luota. Presidentti Biden on vuorostaan osoittanut halua palata Iranin kanssa sopimukseen, mistä presidentti Trump irtautui.

Israel on toistuvasti julistanut tekevän kaikkensa, jopa sotilaallisesti, jotta Iran ei saisi ydinasetta. Juuri viime viikolla Israelin armeija pyysi valtiolta miljardeja lisäapua juuri siltä varalta, että tilanne Iranin kanssa etenisi sodaksi. Siitä ei tällä hetkellä näy merkkejä, mutta Iranin uskotaan kostavan Israelille monet oudot palot, räjähdykset ja kyberhyökkäykset, joita maa on viime aikoina kokenut ja mitkä on pantu Israelin syyksi.

Tosin, Iranissa tiedetään olevan maanalaista ja shiialaisen papiston ylivaltaa vastustavaa toimintaa, mikä suorittaa tihutöitä kautta maan. Myös ulkomailla toimivat iranilaiset toisinajattelijat ovat järjestäytyneet ja juuri tällä viikolla heitä saapuu vierailulle Israeliin. Vapautta, ihmisoikeuksia sekä demokratiaa Iraniin ajava ryhmä on mm Gazan tilanteessa avoimesti ilmoittanut kannattavansa Israelia. Ryhmän ohjelmassa on tutustuminen Jerusalemin pyhiin paikkoihin sekä tapaamiset israelilaisten turvallisuusasiantuntijoiden kanssa. Vierailu jatkuu myös Gazan tuntumassa oleviin israelilaisiin asutustaajamiin sekä Libanonin vastaiselle rajalle, missä rajan toisella puolella on jo jonkin aikaa liehunut Israelin kiusaksi Iranin lippu.

Israel tarkkailee edelleen tapahtumia Libanonin puolella, missä epävakaa tilanne on päivä päivältä käynyt yhä huonommaksi ja missä Iranin vaikutusvallan pelätään kasvavan. Sen lisäksi Libanonin sisäpolitiikkaan syvästi sotkeutunut Iranin liittolainen Hizbollah pitää maata lähes kuristusotteessa, mikä estää poliittisen ratkaisun syntymisen. Pohjoisen naapurin huononevaa tilannetta seuraava Israelin lehdistö on kuvannut Libanonin jopa tekevän hiljaista kuolemaa.

Sivujuonteena Iranin kanssa läheisissä väleissä oleva Turkki on nyt yllättäen ryhtynyt lämmittämään vuosia jäätävinä olleita suhteitaan Israeliin, kun presidentti Recep Tayyip Erdoan onnitteli Israelin uutta presidenttiä Isaac Herzogia. Miehet keskustelivat puhelimessa pitkään ja totesivat maiden suhteilla olevan suuri merkitys koko Lähi-idän alueelle. Samalla he lupasivat jatkossa ylläpitää vuoropuhelua. Ja pian perään Turkin hallitseva AKP-puolue julkaisi tiedotteen, minkä mukaan maat ovat sopineet suhteiden parantamisesta. Esteitä sen tiellä on kuitenkin useita ja visaisin niistä on se, että Turkki tukee Gazaa hallitsevaa Israelin vihollisjärjestöä Hamasia.

Iran ja muut jännitteet Lähi-idässä tulevat olemaan keskusteluissa esillä, kun pääministeri Bennett elokuussa suuntaa ensimmäisen virkamatkan presidentti Bidenin vieraaksi Washingtoniin. Viimein tuolloin selviää miesten välinen henkilökemia, millä tulee olemaan vaikutuksia alueen moniin tapahtumiin.

Niihin on vaikutuksensa myös Iranin vastavalitulla kovaotteiseksi kuvatulla presidentillä Ebrahim Raisilla, jonka virkaan astumisen pelätään tuovan alueelle lisäjännitteitä.

Mutta hallitusvaihto Israelissa on selvästi vauhdittanut diplomaattista toimintaa eri suuntiin. Viime viikolla Arabiemiirikunnat avasi suuren mediahuomion vallitessa suurlähetystönsä Tel Avivissa. Se tapahtui muutama viikko sen jälkeen, kun Israel oli avannut oman lähetystönsä Dubaissa. Tel Avivissa presidentti Herzog piti tilaisuutta merkittävänä merkkipaaluna ja toivoi sen tuovan vakautta Lähi-itään. Maat ovat jo solmineet useita kahdenvälisiä sopimuksia eri aloilla ja vähitellen odotetaan tuloksia todistamaan vuoden takaisesta rauhansopimuksesta syntyvät hyödyt.

Ulkoministeri Jair Lapid näyttää toimivan uuden hallituksen myyntimiehenä ulospäin. Hän on lyhyen ajan sisällä ehtinyt vierailla Persianlahdella, Yhdysvalloissa sekä kahdesti Euroopassa. Hänen viimeisin matkansa suuntautui Brysseliin, missä hän aluksi kävi keskusteluja siellä samanaikaisestivierailulla olleen Egyptin ulkoministerin Sameh Shoukryn kanssa. Tapaamisessa käsiteltiin maiden kahdenvälisiä suhteita sekä Gazan tilannetta, mikä toivottiin päätyvän pitävään tulitaukoon. Poikkeuksellista oli se, että Egyptin televisio suostui haastattelemaan ulkoministeri Lapidia, mitä arabilehdistö harvoin suo israelilaiselle poliitikolle.

Seuraavana päivänä Lapid kävi keskusteluja niin EU:n eri edustajien kuin Brysselissä päämajaansa pitävän Naton pääsihteerin kanssa. Israel on vuodesta 1995 lähtien ollut EU:n liitännäisjäsen mutta vuosittain tapahtuviksi sovitut kahdenkeskiset neuvottelut ovat Israeliin eri syistä kohdistuneen kritiikin seurauksena kariutuneet eikä niitä ole yhdeksään vuoteen käyty.

Tapaamisen jälkeen EU:n ulkosuhteiden edustaja Josep Borrell toivoi osapuolten palaavan sopimuksen mukaiseen työskentelyyn todeten samalla, että näkemyseroja edelleen on ja että työskentely on paljolti niistä kiinni. Tällä hän viittasi ratkaisemattomaan palestiinalaiskysymykseen sekä Jordanjoen länsirannalla vientiä harjoittaviin israelilaisyrityksiin.

Hieman yllättäen Lapid kertoi EU-isännilleen kannattavansa kahden valtion ratkaisua palestiinalaisten kanssa ja että tämä asenne ei hänen osaltaan ole uusi, vaan hän oli asiasta samaa mieltä jo silloin, kun hän vuonna 2014 toimi valtionvarainministerinä Netanjahun oikeistohallituksessa. Brysselissä Lapid kuitenkin lisäsi ehdoksi, että syntyvässä palestiinalaisessa naapurivaltiossa tulee vallita demokratia sekä rauhallista rinnakkaiseloa noudattava hallinto.

Lapid keskusteli Brysselissä myös Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa toivoen lähempää yhteistyötä puolustusliiton kanssa. Lapid mainitsi Israelin tarjoavan yhteistyötä erityisesti kyberturvallisuudessa, terrorismin vastaisessa toiminnassa, merenkulun turvaamisessa sekä hätätilan hallinnoinnissa. Näissä Israelilla on kokemusta. Tapaamisen päätteeksi Lapid kutsui pääsihteeri Stoltenbergin vierailulle Israeliin.

Stoltenbergiä ennen liittokansleri Angela Merkelin on kerrottu saapuvan elokuun lopulla pääministeri Bennettin kutsumana vierailulle. Merkel ei ole kolmeen vuoteen vieraillut Israelissa, mutta maiden erityissuhteita ovat viime vuosina hoitaneet myös liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier sekä ulkoministeri Heiko Maas sekä useat israelilaisministerit. Vierailu on todennäköisesti Merkelin 16-vuotisen liittokansleriviran viimeinen, sillä hän on ilmoittanut jättävän tehtävänsä syyskuussa.

Ja lopuksi: Israelissa hiljennyttiin viikonloppuna viettämään juutalaisen kalenterin mukaista surupäivää eli av-kuun yhdeksättä. Tuota päivää muistetaan paastoten ja rukoillen niitä juutalaiskansan historian aikana kokemia tragedioita ja erityisesti Jerusalemin kahden temppelin hävityksiä, mitkä kummatkin tapahtuivat kalenterin mukaan tuona samana päivänä. Temppelien hävitysten lisäksi samaan päivään liitetään myös monia muita historian saatossa juutalaisia kohdanneita onnettomuuksia: Vuonna 1290 juutalaiset karkotettiin Englannista, 1302 Ranskasta ja 1492 Espanjasta ja tuona päivänä alkoivat Natsi-Saksan toimesta juutalaisten kuljetukset Varsovan getosta kuolemanleirille Treblinkaan.

Av-kuun yhdeksäntenä luetaan sovituspäivän Jom Kippurin lailla synagogissa Valitusvirsiä ja rukoillaan:

Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne. Puhukaa lempeästi Jerusalemille ja kertokaa sille, että sen pakkotyö on päättynyt, että sen syyllisyys on sovitettu, sillä kaksin verroin on Herran käsi sitä kurittanut kaikista sen synneistä. (Jesaja 40:1-2)

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR