Rony Smolar – Israel-uutisviikko 18.9.2023

Israelin korkein oikeus ehti ennen viime viikon lopulla alkanutta lähes kuukauden kestävää juhlapyhäkautta aloittaa laajennetulla kokoonpanolla paljon erimielisyyttä aiheuttaneen hallituksen lakiuudistuksen kuulemisen. Viime tiistaina yli kolmetoista tuntia kestänyt ja viidentoista tuomarin läsnä ollessa tapahtunut oikeuden istunto kiinnosti laajalti israelilaisia ja siksi tilaisuus avoimuuden nimissä näytettiin suorana lähetyksenä televisiossa. Ihmisten kerrottiin jopa jääneen etätöihin kotiin seuratakseen lähetystä.

Korkeimman oikeuden julkinen istunto nousi myös kansainvälisessä lehdistössä kärkiuutisten joukkoon, kun pohdittavana oli Israelin demokratian tulevaisuus. Muutamissa uutisissa pitkään sisäpoliittiseen kriisiin juuttunutta Israelia kuvattiin jopa epävakaaksi banaanivaltioksi, missä demokratia ja lait ovat lähes näkymättömissä. Mutta myös asiallisia kansainvälisiä arvioita oli, kun mm tulevaisuutensa kanssa tuskailevan läntisen teollisuusvaltion nähtiin etsivän itselleen uutta suuntaa.

Samalla ruodittiin Benjamin Netanjahun vajaan vuoden ikäistä äärioikeistolaista hallitusta sekä sen radikaaleja ministereitä, jotka ulostuloillaan ovat välillä saattaneet jopa pääministerin kiusallisiin tilanteisiin.

Mutta oikeuden kuulemistilaisuus oli koko vuoden jatkuneen ja Israelin lähes koko yhteiskuntaan levinneen eripuran huipentuma sen jälkeen, kun Netanjahun johtaman hallituksen tukena oleva parlamentti oli kesätauolle lähtiessään hyväksynyt korkeimman oikeuden valtaa rajoittavan kiistellyn lakimuutoksen. Oppositiossa sen nähdään vievän tuomareilta kohtuullisuusperiaatteen antaman mahdollisuuden kumota hallituksen hallinnollisia päätöksiä.

Hallitus taas on nähnyt nykytilanteen epädemokraattisena, kun korkein oikeus on voinut päätösten kohtuullisuutta arvioimalla kumota ja estää myös nimityksiä sekä poliitikkojen päätöksiä.

Vastakkaisena näkemyksenä lakimuutoksen todetaan antavan parlamentille, ts. poliitikoille oikeuden voida yksinkertaisella enemmistöllä kumota korkeimman oikeuden päätöksiä, jopa jo hyväksyttyjä peruslakeja. Uudistus on samalla nähty kaventavan maan demokratiaa, sillä se antaa hallitukselle lisää valtaa tuomareiden valinnassa.

Tästä kaikesta on herätetty kysymys olisiko parlamentilla edes oikeutta säätää demokratiaa loukkaavia lakeja. Jopa Israelin demokratiaan 75 vuotta sitten ankkuroitu itsenäisyysjulistus on saatettu kyseenalaiseksi, mikä omiaan on syventänyt käsillä olevaa perustuslaillista kriisiä.

Yleisessä tiedossa oli, että tuo parlamentin kaksi kuukautta sitten tekemä lakiuudistus päätyisi korkeimman oikeuden käsittelyyn, sillä niin paljon se oli kohdannut israelilaisten vastustusta. Kiistassa kun vastakkain ovat nykyinen oikeistolainen hallitus ja Israelin itsenäistymisestä lähtien vasemmistolaisena nähty oikeusjärjestelmä.

Vakavassa tunnelmassa Jerusalemissa kokoontunut korkeimman oikeuden istunto näyttäytyi paljolti television viihdeohjelmalta, mitä niin tuomarit kuin uudistusta kannattavat hallituksen lakimiehet hyödynsivät, kun puhuivat myös kameroille. Pitkät ja tunteikkaat puheenvuorot saivat vastaansa lähes kivikasvoiset tuomarit, jotka arvovaltaansa tukeutuen haastoivat hallituksen ajamia muutoksia. Yleisvaikutelmaksi jäi, että hallitus olisi kärsimässä tappion, ellei hallitus tekisi lakitekstiin sovintoa edellyttäviä muutoksia.

Hallituksen oikeistohaukat ovat kuitenkin ilmoittaneet, etteivät siihen suostuisi, minkä lisäksi ministereistä valtaosa ei ole julkisesti suostunut kertomaan tyytyisivätkö he korkeimman oikeuden tulevaan ratkaisuun.

Tästä syntyisi Netanjahulle lisäongelmia ja saattaisi Israelin kansainvälisesti hyvin huonoon valoon. Sen lisäksi hallituksessa esiintyvän uhmakkuuden pelätään syöksevän Israelin peruuttamattomasti kohti olemassaolonsa syvintä hajaannusta.

Korkeimmalla oikeudella on kolme kuukautta aikaa määritellä kantaansa, minä aikana hallituksen ja opposition toivotaan presidentti Herzogin johdolla löytävän sovinnon. Ratkaisuksi on noussut myös yhteishallituksen muodostaminen, kun keskustavasemmiston johtajan ja entisen puolustusministerin Benny Gantzin on kompromissin mahdollisesti löytyessä kerrottu harkitsevan istuutumista Netanjahun hallitukseen.

Mutta jos sovintoa ei syntyisi eikä hallitus tyytyisi korkeimman oikeuden ratkaisuun, edessä olisi ennenaikaiset vaalit ensi keväänä eikä mikään poissulje sitä, että ratkaisemattomina niitä käytäisiin taas useaan kertaan.

Kompromissia on kuumeisesti yritetty näinä päivinä löytää myös pyhäkauden hengessä siinä toivossa, jotta Netanjahulla olisi paremmat lähtökohdat, kun hänen on YK:n yleiskokouksen yhteydessä tällä viikolla määrä tavata presidentti Joe Biden New Yorkissa. Kutsua Valkoiseen taloon Netanjahu ei odotuksista huolimatta ole vielä saanut, sillä Bidenin hallinto on antanut ymmärtää, että sen aika koittaa, kun Netanjahu on turvannut Israelin demokratian ytimessä olevan oikeuslaitoksen riippumattomuuden.

Ehkei vielä kaikkia israelilaisia mutta ainakin Netanjahua itseään sekä hallitusta ilahdutti viime viikolla julkisuuteen annettu tieto, minkä mukaan monikansallisiin suunnitelmiin on ilmaantunut valtaisa infrastruktuurihanke, mikä yhdistäisi Aasian ja Euroopan taloudet, maa-, rautatie- ja meriliikenteen, energia-alan sekä valokuitutekniikan muodostaman valtaväylän toisiinsa. Se alkaisi Intiasta ja kulkisi poikki Arabian niemimaan sekä Jordanian ja Israelin kautta edelleen Eurooppaan.

Tämä ainutlaatuinen kansainvälinen suunnitelma julkistettiin saamanaikaisesti Yhdysvalloissa, Intiassa, Saudi Arabiassa ja Arabiemiraateissa sekä EU:n keskeisissä jäsenvaltioissa Italiassa, Ranskassa sekä Saksassa.

Netanjahu otti ilmoituksesta kaiken ilon irti julistamalla Israelin olevan väylän keskeisin solmukohta.

– Tämä on historiallinen maapalloa ja erityisesti Lähi-itää muuttava suunnitelma, mikä mullistuksena ei Israelissa olisi uutta, sillä olemme historiamme kuluessa olleet eri suunnista tulleiden valloittajien läpikulkumaana. Nyt asemamme on täysin toinen, sillä olemme tuon mullistuksen keskiössä, iloitsi Netanjahu.

Samalla hän ilmoitti Israelin keskittävän tähän projektiin kaiken korkean teknologian ja tieteen osaamisensa.

Netanjahu osoitti erityiset kiitoksensa presidentti Bidenille ja hänen hallinnolleen, joka diplomaattisista esteistä huolimatta oli puskenut suunnitelmaa eteenpäin.

Nyt on helpompi ymmärtää sitä kiirettä ja päättäväisyyttä, millä Yhdysvallat on viime aikoina toiminut Israelin ja Saudi Arabian suhteiden normalisoimiseksi. Hallitseehan kuningaskunta pääosin tuota laajaa Intian valtamereltä ja Persianlahdelta aina Punaiselle merelle saakka ulottuvaa Arabian niemimaata.

Tällainen suunnitelma oli ilmaantunut Israelin omiin tulevaisuuden visioihin jo pian sen jälkeen, kun suhteet Persianlahden arabivaltioihin Arabiemiraattien ja Bahrainin kanssa kolme vuotta sitten normalisoituivat juuri Yhdysvaltain avulla.

Viime päivinä on kuitenkin tullut ilmi, että Israelin ja Saudi Arabian suhteiden toteutumisen keskeiseksi ehdoksi on tullut palestiinalaiskysymyksen ratkaisu. Se nousi muutama päivä sitten näkyvästi Israelin ja Yhdysvaltojen uutisiin sen jälkeen, kun Saudi Arabian kerrottiin suhteiden etenemisen ehtona vaatineen palestiinalaiskysymyksen ratkaisuksi itsenäisen Palestiinan valtion perustamista Israelin naapuriin.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken ehti jo viestittää Israelille, ettei palestiinalaisia voisi saudisuhteissa sivuuttaa. Mutta myös presidentti Bidenin hallinnon tiedetään tukevan palestiinalaiskysymyksen oikeudenmukaista ratkaisua, mistä pääministeri Netanjahua on tavan takaa muistutettu.

Viime vuosikymmeninä oikeistolaistunut Israelin yhteiskunta joutunee nyt jatkossa tuskailemaan tuon vaatimuksen edessä, sillä radikalisoituneet palestiinalaiset ovat islamististen näkemysten mukaisesti kyseenalaistaneet Israelin juutalaisvaltion olemassaolon.

Näin sovituspäivän Jom Kippurin alla voi vain toivoa, että rauha ja rinnakkaiselo näyttäytyisivät osapuolille väkivaltaa ja sotaa parempina vaihtoehtoina.

Turvallisuuden kannalta herkkä tilanne näkyy näinä pyhäviikkoina erityisesti Jerusalemissa mutta myös muualla erityisesti synagogien tuntumassa, kun turvallisuustoimia on näkyvästi tehostettu. Pyhäkautena terroriuhka kasvaa, kun ihmisiä on paljon koolla ja liikkeellä, minkä lisäksi viimeaikainen väkivallan kierre on lisännyt ihmisten varuillaanoloa.

Myös maan rajat ovat entistä tarkemmassa valvonnassa ja mm palestiinalaisalueiden rajanylityspaikat on näinä päivinä suljettu.

Pyhäkausi ei kuitenkaan estä turvallisuuden tarkkailua myös Israelin rajojen ulkopuolella. Siitä oli näyttöä, kun Israel muutama päivä sitten iski vuorokauden sisällä kahdesti Syyrian Välimeren satamakaupungin Tartusin alueelle.

Kyseessä oli tiedusteluun liittynyt vastatoimi, kun satama-alueelle oli useaan kohteeseen varastoitu Iranista tullutta asemateriaalia. Iskujen seurauksena alueella syttyi räjähdyksiä ja tulipaloja ja viiden ihmisen kerrottiin saaneen surmansa.

Israel kertoi myös paljastaneensa Turkista Ashdodin sataman kautta Gazaan aiotun salakuljetusyrityksen, mikä rahtiluettelossa mainitun kipsin sijasta sisälsi 16 tonnia ammoniumkloridia. Sitä käyttävät Israeliin suunnattujen rakettien valmistamiseen Gazassa toimivat Iranin tukemat aseelliset ryhmät.

Kaikki israelilaiset eivät pyhinä kuitenkaan aio antautua kotimaassa vaaroille alttiiksi, vaan yli neljän miljoonan on ilmoitettu näinä päivinä matkustavan ulkomaille, mikä on lähes puolet koko väestöstä. Suosituimmat kohteet ovat lähellä sijaitseva ja edulliseksi todettu Turkki, mutta myös Kreikka, Italia, Iso Britannia ja Yhdysvallat.

Viimeistään Lehtimajajuhlan eli Sukkotin jälkeen käynnistyvien paluulentojen uskotaan ruuhkauttavan Israelin kansainvälisen lentokentän Ben Gurionin niin, että päivittäin lasketaan yli 80.000 kulkevan tuloaulan kautta.

Ja lopuksi: Juutalaisen uuden vuoden kynnyksellä Israel perinteisesti julkistaa tilastotietoa väestöstään. Sen mukaan maan väkiluku on vuoden päättyessä 9.8 miljoonaa, mikä on lähes 200.000 enemmän kuin vuosi sitten. Lapsia syntyi hieman yli 170.000 ja maahan muutti vajaa 70.000 uutta asukasta. Vuoden aikana lähes 50.000 ihmistä kuoli.

Väestöstä lähes kolmeneljäsosa on juutalaisia, viidesosa arabeja ja loput edustavat muita vähemmistöjä.

Ennusteiden mukaan Israelin väestö saavuttaa ensi vuoden aikana 10 miljoonan rajapyykin. Israelin perustamisen aikoihin 75 vuotta sitten nuoren valtion väkiluku oli 800.000.

Samalla kerrottiin maapallon juutalaisten väkiluvuksi lähes 16 miljoonaa.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR