Rony Smolar – Israel-uutisviikko 18.5.2020
Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:15 ja 21:10.
Puolitoista vuotta kestänyt poliittinen piina on tältä osin Israelissa nyt ohi, kun maahan syntyi eilen uusi, itsenäisyysajan järjestyksessä 35. hallitus.
Pitkä ja kiemurainen poliittinen näytelmä oli vaikeasti seurattavissa, sillä äärimmilleen pingotettu poliittinen peli muutti perinteistä käsikirjoitusta jopa niin, että päivänpolitiikasta syrjässä yleensä pitäytyvä maan presidentti joutui lain suomin oikeuksin puuttumaan asioiden kulkuun.
Hallituksen kokoamisessa esiintyi aivan loppumetreille niin paljon viime hetken käänteitä, että viime keskiviikoksi aiottua hallituksen valatilaisuutta jouduttiin lykkäämään neljällä päivällä eiliseen.
Kahden vuorottelevan pääministerin, Benjamin Netanjahun sekä Benny Gantzin omissa kilpailevissa ryhmissä ilmeni ministerinsalkkujen jaossa sen verran vaikeuksia, että välillä näytti jo siltä, ettei hallituksen haluttukaan syntyvän.
Ongelmien taustalla oli keskinäinen luottamuspula hallituskumppanien oikeistolaisen Netanjahun ja keskustalaisen Gantzin välillä ja se mm. näyttäytyi pokeripeliksi kuvatussa ministeripaikkojen jaossa, missä salkut pantiin ensin tärkeysjärjestykseen, minkä jälkeen ne israelilaisten hämmästellessä kummankin leirin tyydyttämiseksi pilkottiin vielä aivan uusiksi ministeriöiksi.
Tuon seurauksena hallitus paisui paisumistaan ja nyt siinä on ennätykselliset 37 varsinaista ja 16 varaministeriä.
Osaksi hallitussopimusta tulivat myös suurlähettiläsnimitykset avainkohteisiin, kuten Washingtoniin, YK:hon, Lontooseen ja Pariisiin.
Nyt syntynyt hallitusratkaisu tuskin on sellainen, mitä äänestäjät maaliskuun vaaleissa halusivat. Mutta hallituksen kokoamisella kuitenkin vältettiin neljännet ennenaikaiset vaalit.
Hallituksen kokoaminen jättää jälkeensä myös melkoisen jälkipyykin, mikä on arveltu pestävän vielä pitkään. Nimittäin, hallituksen kokoaminen johti muutaman pienemmän puolueen hajoamiseen, puolueloikkauksiin sekä uusiin liittosuhteisiin, mitkä eivät voi olla jättämättä jälkensä Israelin lähiajan sisäpolitiikkaan. Samalla niiden on ennustettu lyhentävän jo etukäteen hauraaksi kuvatun hallituksen elinikää.
Nyt viidennen kerran pääministeriksi asettuneen Netanjahun johtamistapaa on Israelin lehdistössä viime päivinä kuvattu lähes kaoottiseksi, jopa sirkukseksi, mikä väillä herätti avointa kapinahenkeä hänen johtamassaan Likud-puolueessa.
Häntä syytettiin annettujen lupausten rikkomisesta sekä suosikkijärjestelmästä, missä kokemus ja osaaminen sivuutettiin salkkujaossa.
Netanjahu onkin nimittänyt ministereiksi vain uskollisimpia kannattajiaan, mikä on johtanut puolueen pirstoutumiseen eri kuppikuntiin. Israelin lehdistössä on arveltu eripuran kostautuvan seuraavissa vaaleissa, jotka voivat tulla eteen hyvinkin pian ja joihin puolueen ei ole katsottu olevan valmis.
Kehityssuunta on selvä, sillä Netanjahun perinnönjako puolueessa on jo täydessä käynnissä. Sen lisäksi syytteen saanutta Netanjahua odottaa ensi viikolla alkava oikeudenkäynti.
Sitä vastoin Gantz on omassa Sinivalkoisessa puolueessaan selvinnyt pienemällä päänsäryllä, vaikka vielä vaaleissa hän oli esiintynyt neljän eri puolueen muodostaman vaaliliiton johtajana.
Hallitukseen lähtö yhdessä Netanjahun kanssa hajotti kuitenkin tuon liiton, mutta siitä yhtenäisenä säilyneen suurimman osan Gantz on johdattanut yhtenäishallitukseen, jonka avainsalkut jakautuivat seuraavasti:
Pääministerinä aloittavan Netanjahun jälkeen vetovuoro pitäisi puolentoista vuoden jälkeen siirtyä Gantzille, armeijan entiselle komentajalle, joka parlamentin puhemiehen paikalta on nyt siirtynyt puolustusministeriksi.
Sini-valkoinen puolue saa tärkeimmistä salkuista vielä oikeusministerin salkun sekä keskeisten valiokuntien puheenjohtajuudet.
Likud saa vuorottelevan pääministerin salkun lisäksi parlamentin puhemiehen paikan sekä mm. talous-, opetus- ja terveysministeriöt.
Apupuolueeksi kutistunut työväenpuolue saa talous- ja sosiaaliministeriöt ja sisäministerin salkku säilyy Netanjahun uskollisella liittolaisella, ortodoksipuolueen ministerillä.
Viime viikolla yhden päivän pikavierailulle maski kasvoillaan saapunut Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo keskeytti hetkeksi nuo hallituksen kokoamisponnistelut. Moni ihmetteli tuon koronarajoitusten yhä jatkuessa tehdyn lyhyen työvierailun sisältöä ja tarkoitusta.
Etukäteen vierailun sanottiin liittyvän Lähi-idän turvallisuustilanteeseen, mikä ylimalkaisena jäi kuitenkin täsmentämättä. Israelin lehdistön mukaan amerikkalaisvieras neuvotteli Netanjahun ja Gantzin sekä myös tiedustelupäällikön Josi Cohenin kanssa ja tärkeimmiksi aiheiksi nimettiin Iranin sotilaallisen uhan, Israelin suunnittelemat alueliitokset Jordanjoen länsirannalla sekä virustorjuntaan liittyvät yhteiset rokotetutkimukset.
Tapaaminen jätti kuitenkin joukon kysymyksiä, sillä noista asioista olisi hyvinkin voinut keskustella nykyaikaisten digitaalisten yhteyksien välityksellä.
Mutta juuri tuo digiyhteyden välttely paljasti todellisen syyn pitkälle lennolle Israeliin. Nimittäin, Yhdysvallat ei pidä digitaalisia yhteyksiä kyllin turvallisina ja siksi se on viime aikoina syyttänyt Kiinaa teknologiateollisuutensa valjastamisesta kansainvälisen vakoilun käyttöön.
Pompeon lähdettyä paluumatkalleen Israelin lehdistö tiesi kertoa, että juuri Kiina oli keskeisesti ollut keskusteluissa esillä. Pompeo, nimittäin, oli ilmaissut huolensa Kiinan Israeliin tekemistä ja tulossa olevista suurinvestoinneista, jotka huolestuttavat amerikkalaisia ja voivat muodostaa strategisen uhan niin Israelille kuin Yhdysvalloille.
Juuri tätä pidettiin perimmäisenä syynä Jerusalemissa kasvokkain tapahtuneille keskusteluille.
Kiinan ja Yhdysvaltojen kiistan keskelle jääneelle Israelille tilanne on hankala, sillä Yhdysvallat on sotilaallisesti ja taloudellisesti tärkeä liittolainen.
Mutta eri alojen yhteistyö Kiinan kanssa on ollut hyödyllinen ja kannattava, minkä lisäksi maa on viime vuosina tehnyt merkittäviä investointeja Israeliin.
Erityisesti israelilais-kiinalainen yhteistyö teknologian alalla on saanut amerikkalaiset havahtumaan, sillä niiden on katsottu vaarantavan lännen turvallisuusetuja.
Israelin uusi hallitus joutuukin hyvin pian päättämään miten se pääsisi tilanteesta ulos, sillä koronakriisin aikana Kiina on kymmenillä rahtikoneilla lennättänyt Israeliin apu- ja torjuntavälineitä samaan aikaan, kun muualla niistä on ollut pulaa.
Kiina nousi Israelin uutisiin myös eilen, kun maan 58-vuotias suurlähettiläs oli löytynyt Israelin kodistaan kuolleena. Toistaiseksi tapausta pidetään sydänkohtauksena, mutta kansainvälisessä lehdistössä sen ympärille on jo ehditty virittää erilaisia salaliittoteorioita.
Palestiinalaiskysymyksen ratkaisemattomuus on alituisesti läsnä israelilaisten arjessa, välillä yhteenottoina Gazan rajalla, välillä Jerusalemin tuntumassa Länsirannalla.
Viime viikolla iskuja ja niiden yrityksiä oli Jordanjoen länsirannalla poikkeuksellisen useita, joiden on katsottu liittyneen paraikaa vietettävän Ramadanin paastokuukauden tuomaan uskonnolliseen tunnelataukseen.
Sen lisäksi palestiinalaiset viettivät juuri kansallisen katastrofinsa vuosipäivää eli Naqbaa, jolloin he surevat Israelin perustamista. Eikä sekään päivä ei sujunut ilman välikohtauksia.
Ilmassa tuntuu muutenkin olevan jännitystä, mikä kytkeytyy amerikkalaisten rauhansuunnitelmaan sekä Israelin liitosaikeisiin Länsirannalla. Lisäksi palestiinalaishallinto on koronaviruksen takia taloudellisesti yhä ahtaammalla, minkä lisäksi EU on viemässä siltä kouluopetukseen maksettuja tukia. Syynä on palestiinalaisten koulukirjoissa edelleen esiintyvä vihamielinen, jopa vihaan lietsova suhtautuminen Israeliin.
EU:n parlamentti muistutti avustusten tukevan YK:n kasvatus,- tiede- ja kulttuurijärjestön UNESCO:n suosittelemaa opetusohjelmaa, mikä painottaa rauhaa, suvaitsevaisuutta, rinnakkaiseloa sekä väkivallasta pidättymistä.
EU on vuodesta 2016 lähtien avustanut palestiinalaista kouluopetusta miljardilla eurolla.
Israelin ja palestiinalaisten viileitä suhteita hämmentävät myös ulkoa tulevat paineet, joista tuorein on Jordanian kuninkaan Abdullahin muutama päivä sitten saksalaisen lehden haastattelussa ilmaisema varoitus, minkä mukaan Israelin alueliitokset voisivat johtaa valtaisiksi kuvaamiinsa yhteenottoihin Lähi-idässä.
– Alueelle tulisi entistä enemmän kaaosta ja kiihkomielisyyttä ja se johtaisi massiiviseen konfliktiin Jordanian kuningaskunnan kanssa, arvioi kuningas Abdullah haastattelussa.
Israelissa tuota lausuntoa tutkitaan tarkoin, sillä naapurimaan hallitsija toteaa lisäksi Israelin ja Jordanian välillä vuonna 1994 solmitun rauhansopimuksen olevan purettavissa, mikäli Israel toteuttaa suunnitelmansa.
Pitkän itärajan rauhallisena säilyminen on Israelin turvallisuusajattelun ytimessä ja siksi alueliitoksilla on laajempi merkitys kuin vain Netanjahun kannattajilleen antama vaalilupaus.
Yhdysvallat on siunannut Israelin liitossuunnitelman osana alueen laajempia rauhanjärjestelyjä, mutta painottanut, että se tulee tapahtua neuvotteluteitse palestiinalaisten kanssa.
Israel on liitosaikeistaan edelleen myös EU:n silmätikkuna, ja yhteisön ulkoministerit pohtivat viime perjantaina Israelille mahdollisesti langetettavia vastatoimia.
Ne edellyttävät kuitenkin yksimielisyttä, mikä tuskin syntyisi, sillä Israelilla on EU:n jäsenvaltioiden joukossa muutamia vannoutuneita ystäviä. Mutta Israel joutuu kuitenkin huomioimaan EU:n kanssa tehtyjä tärkeitä sopimuksia, mm. tieteen ja tutkimuksen aloilla, minkä lisäksi Israelilla on EU:n kanssa vapaakauppasopimus, mikä on tehnyt EU:sta Israelin suurimman kauppakumppanin.
Ja lopuksi: Koronaviruksen korkeasta tartuttavuudesta sekä menehtyneiden suuresta lukumäärästä kärsinyt Israelin ortodoksi-juutalainen yhteisö on viime aikoina alkanut pohtia kohtaloaan juutalaisuudessa esiintyvän palkitsemisen ja rangaistuksen kautta.
Yhteisössä ei aluksi suostuttu uskomaan viruksen tartuttavuuteen, sillä johtavat rabbit olivat vakuuttaneet ortodoksista elämää noudattavien olevan Kaikkivaltiaan suojeluksessa.
Eräs johtava rabbi jopa vastusti viranomaisten kokoontumiskieltoa toteamalla uskonnollisten Toora-opistojen sekä synagogien sulkemisen olevan virusta vaarallisempi vaihtoehto.
Useimmat tulkitsivat rabbin viestin siten, että ortodoksit olivat virukselle immuuneja. Hätäkeinona muita ihmisiä kehotettiinkin pikaisesti noudattamaan uskonnon määräyksiä.
Mutta viruksen iskiessä tappavasti ortodoksien asuttamille alueille monet jäivät aluksi ihmettelemään kohtaloaan, kunnes kovan käden kautta alistuivat maallisten viranomaisten määräyksiin.
Nimittäin, 70% virukseen menehtyneistä on ollut juuri ortodokseja.
Tartuntalukujen nyt laskettua sisäministerinä toimiva ortodoksipoliitikko kehotti yhteisöä menemään itseensä ja miettimään tartuntaan mahdollisesti johtaneita tekemisiään.
”Syvä itsetutkiskelu auttaa meitä kaikkia ymmärtämään mitä Jumala on tässä tilanteessa halunnut meille viestittää”, vakuutti ministeri.
Myös monet muut uskonnolliset johtajat ovat ryhtyneet tulkitsemaan tapahtunutta ihmisen ja Jumalan välisen suhteen kautta ja yleisenä neuvona on ohjattu itsetutkiskelun kautta parannuksen tekoon.
Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.
Rony Smolar