Rony Smolar – Israel-uutisviikko 18.12.2023

Israelin pitkittynyt sota Gazassa ei kuluneen viikon tapahtumien valossa eikä sodanjohdon vakuutteluista huolimatta sittenkään ole sujunut yhtä suoraviivaisesti kohti tavoitettaan, vaan etenemistä ovat hidastaneet Gazan pohjoisosassa yhä taistelevat Hamasin joukot sekä Yhdysvaltojen lisääntynyt painostus sotatoimien rajoittamisesta sekä muistutus sodalle antamansa aikarajan umpeutumisesta. Lisäksi YK:n yleiskokouksen enemmistö vaati viime viikolla välitöntä tulitaukoa sekä kaikkien panttivankien ehdotonta vapauttamista. Suomi äänesti päätöslauselman puolesta.

Koska Iso Britannia ja Saksa eivät tukeneet päätöslauselmassa mainittua välitöntä tulitaukoa, he saivat osakseen monen Euroopan maan arvosteluja. Siksi Iso Britannian ja Saksan ulkoministerit David Cameron ja Annalena Baerbock puolustautuivat englantilaisessa The Sunday Times-lehdessä julkaisemassaan yhteisessä kirjoituksessa, missä he mm totesivat, ”ettei tavoitteena voi olla sotimisen päättäminen vain nopealla ja välittömällä tulitauolla, vaan sen tulisi syntyä sopimuksella, mitä osapuolten tulee noudattaa päiviä, vuosia, jopa sukupolvien ajan. Siksi kannatamme sopimusta vain pysyvästä tulitauosta”, kirjoittivat ministerit.

Myös Israelissa on pohdiskeltu sodan jatkumista, kun tavoite Hamasin terroristijoukkojen lyömiseen näyttää menevän odotettua enemmän aikaa. Samalla se kuluttaa israelilaisjoukkoja, kun kaatuneiden määrä on jyrkässä kasvussa ja haavoittuneiden määrä lähentelee kahta tuhatta. Tähän eivät vaikuta vain tunneliverkostossa käytävät taistelut, vaan myös sotiminen tiheästi asuttujen ja raunioituneiden kaupunkien ahtailla kujilla, missä ympäristön hyvin tunteva vihollinen kykenee virittämään väijytyksiä ja surmanloukkuja.

Kuluneella viikolla sellaiseen joutui eräs eliittijoukko, joka kerralla menetti yhdeksän miestä, joukossa komentajansa, nuoren ja taitavan everstiluutnantin, jolle oli veikattu jyrkästi nousevaa uraa kohti armeijan korkeinta johtoa. Mutta Israelin armeijan sotilasopin mukaisesti komentaja johtaa joukkojaan edestä, mikä tässä tapauksessa oli kohtalokasta.

Ja viime perjantai-illan televisiolähetys keskeytyi armeijan dramaattisella tiedotteella, että israelilaisjoukot olivat ampuneet Gazassa hengiltä kolme Hamasin vankeudesta vapauteen päässyttä israelilaista. Armeijan mukaan etäällä olleet sotilaat olivat erehtyneet luulemaan miehiä uhaksi, vaikka he antautumisen merkiksi heiluttivat valkoista lippua ja olivat hepreaksi huutaneet ”pelastakaa, pelastakaa”.

Tapahtuman jälkeen armeija tunnisti pian uhrit Hamasin lokakuussa sieppaamiksi panttivangeiksi. Armeija aloitti välittömästi tutkinnan, minkä lisäksi armeijan komentaja kävi lauantaiaamuna rintamalla kuulostelemassa järkyttäneiden joukkojen mielialoja. Jo nyt on käynyt ilmi, että sotilaiden tulenavaus oli tapahtunut annettujen ohjeiden vastaisesti.

Tulen avanneiden sotilaiden puolesta kertoo se, että jotkut Hamasin asemiehet olivat sotilaiden hämäämiseksi viime aikoina pukeutuneet Israelin armeijan varusteita muistuttavasti sekä matkineet heprealaisia sanontoja.

Mutta tragedia oli tapahtunut ja perjantai-iltana Israelin sodanjohto esitti sotilaiden omaisille syvän osanottonsa myöntäen samalla kohtalokkaan erehdyksen tapahtuneen. Sadat ihmiset kokoontuivat pian Tel Avivissa sijaitsevan pääesikunnan eteen osoittamaan mieltään ja vaatimaan panttivankeina yhä olevien yli sadan pikaista vapauttamista.

Mielenosoittajien joukossa oli panttivankien omaisia, joiden keskuudessa tyytymättömyys viranomaisiin on viime päivinä kasvanut. ”Tuokaa heidät kotiin nyt. Voittoa ei ole ennen kuin jokainen panttivanki on vapautettu”, väkijoukko huusi.

Vankien tyytymättömät omaiset ovat jopa julkisesti julistaneet luottavansa presidentti Joe Bideniin enemmän kuin omiin viranomaisiinsa. Vankien kohtalo on hyvin arka asia ja siksi epätoivoiset omaiset ovat kuumeisesti odottaneet viranomaisten toimia. Ajan myötä tilanne vain pahenee, kun tietoja on kantautunut vankeudessa menehtyneistä. Kolmen vankeudessa olleen ruumiit löytyivät juuri viime viikolla.

Varovainen toivonkipinä on kuitenkin herännyt Israelin tiedustelupäällikön ja edellisen tulitaukosopimuksen välittäneen Qatarin pääministerin viikonlopun salaisesta tapaamisesta Oslossa. Tapaamisen tavoitteena tiedetään olleen humanitaarinen tulitauko, mikä käsittäisi kaikkien panttivankien vapauttamisen sekä Gazan avustuskuljetusten lisäämisen useamman rajanylityspaikan kautta. Israel on jo ilmoittanut Yhdysvalloille olevansa valmis avaamaan puoleltaan uuden rajanylityspaikan.

Yhdysvallat on viime aikoina selvästi ottanut Gazan sotatapahtumat sekä Israelin toimet tarkkailuunsa, millä se Israelin liittolaisena ja tukijana pyrkii torjumaan itseensä kohdistuneet arvostelut. Sen lisäksi ensi vuoden presidentinvaaleissa jatkokautta tavoitteleva Biden haluaa varmistaa demokraattipuolueensa vasemmalla laidalla olevien kannatuksen.

Bidenin hallinnon edustajat ovatkin viime viikkoina yhä tiiviimmin vierailleet Israelissa. Toissa viikolla käyneen ulkoministeri Antony Blinkenin jälkeen viime viikolla oli Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantajan Jake Sullivanin vuoro löytää yhdessä isäntiensä kanssa ratkaisun taistelujen keskeyttämiseksi.

Israelin näkemyksenä taas on, että Hamas hyötyisi tulitauosta eikä suostuisi vapauttamaan kaikki panttivangit. Hamas ei liioin halua päästää Kansainvälisen Punaisen Ristin edustajia vierailemaan vankien luona.

Mutta amerikkalaisvieraalleen Jake Sullivanille Netanjahu painotti Israelin taistelevan Hamasia vastaan täydelliseen voittoon saakka, mihin puolustusministeri Yoav Gallant vielä lisäsi, ettei sodan voittaminen onnistu muutamassa kuukaudessa. Sen lisäksi amerikkalaisvieraalle painotettiin Israelin taistelevan olemassaolonsa varmistamiseksi vuosiksi eteenpäin ja siihen on Israelin kansan tuki.

Israelin sotakabinetin kokoontumisen yhteydessä Sullivan ilmaisi mielipiteenään, ettei sodan päättyminen Israelin pitkäaikaiseen miehitykseen palvelisi maan etua, vaan että Gazaan tulisi yhdessä arabimaiden, kuten Arabiemiraattien ja Saudi-Arabian kanssa löytyä oikea ratkaisu sekä uusi hallinto samalla, kun alueen jälleenrakentamista suunniteltaisiin.

Siihen Bidenin hallinto pyrkii kytkemään Jordanjoen länsirantaa hallinnoivan palestiinalaisten pääliikkeen Fatahin yhdistämällä hajanaiset palestiinalaiset yhdeksi hallinnoksi. Bidenin mukaan se helpottaisi neuvottelujen aloittamista kahden valtion ratkaisusta Israelin kanssa. Siksi sekä ulkoministeri Blinken että turvallisuusasiantuntija Sullivan vierailivat Israelin matkojensa yhteydessä myös palestiinalaisten presidentin Mahmud Abbasin luona Länsirannalla.

Tällä Yhdysvallat haluaa pedata toimivalle mutta uudistusta tarvitsevalle palestiinalaishallinnolle osaa Gazan tulevissa hallintojärjestelyissä.

Ennen seuraavien amerikkalaisvieraiden saapumista lähipäivinä, Netanjahu ehti tavata maassa vierailleen Kansainvälisen Punaisen Ristin presidentin Mirjana Spoljaricin. Vieraalleen Netanjahu painotti yli kaksi kuukautta Hamasin panttivankeina olevien epäinhimillistä asemaa vaatien Punaisen Ristin edustajia käymään heidän luonaan. Samalla Netanjahu käytti tapaamista hyväkseen luovuttamalla vieraalleen joukon lääkkeitä, joita vankeudessa yhä olevien vanhusten ja sairaiden tiedetään tarvitsevan.

Myös Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin on yhdessä asevoimien päällikön kenraali Michael Korillan kanssa tulossa lähipäivinä Israeliin. Nämä diplomaattien ja sotilasjohdon tiivistyneet tapaamiset osoittavat Gazan sodan etenevän kohti lakipistettään, vaikka Hamasin tappioon onkin vielä matkaa. Amerikkalaisia pitää liikkeellä myös Gazasta pelätty yhteenottojen leviäminen muualle Lähi-itään, sillä Iranin tiedetään oman strategiansa mukaisesti ohjailevan useita alueella sotivia liittolaisryhmiään.

Siksi Gazan tilanne ei yksin uskota olleen lauantai-iltana kokoontuneen Israelin sotakabinetin asialistalla, vaan siellä valmisteltiin myös puolustusministeri Austinin tapaamista.

Israel on tähän asti ollut tyytyväinen Yhdysvalloilta saamaansa tukeen, kun se sodan kestäessä on seissyt Israelin rinnalla ja sallinut hyökkäyksen Gazassa jatkua. Säröjä on viime päivinä kuitenkin ilmaantunut, kun presidentti Biden on puuttunut sodan kulkuun ilmoittamalla julkisesti toivovansa hyökkäyksen Gazassa päättyvän tammikuun alkuun mennessä. Tämän uskotaan olevan myös puolustusministeri Austinin viesti presidentiltään.

Sen lisäksi Biden on Netanjahun kanssa viime viikkoina käymiensä puhelinkeskustelujen tuloksena myöntänyt näkemyseronsa ystävänään pitämänsä Netanjahun kanssa. Viime viikolla Biden meni kuitenkin pidemmälle todettuaan, että Netanjahun tulisi vaihtaa äärioikeistoon ja uskontopuolueisiin nojaavan Israelin kaikkien aikojen oikeistolaisimman hallituksen. Tämän mielipiteen takana on Bidenin esillä pitämä kahden valtion ratkaisu palestiinalaisten kanssa, mitä Israelin nykyhallitus jyrkästi vastustaa.

Netanjahu vuorostaan ilmaisi, ettei pidä suunnitelmaa edes pohdinnan arvoisena, ei ainakaan ennen kuin Gazan tulevaisuus on ratkaistu, ja siihenkin menisi vielä useampi kuukausi.

Nämä julkisuudessa esitetyt mielipiteet ovat saaneet israelilaiset hämilleen, sillä he ovat sodan alkamisesta lähtien luottaneet vahvan armeijansa voittoon sekä uuden hallinnon asettamiseen naapuriinsa Gazaan.

Nyt sotaa on käyty pian kaksi ja puoli kuukautta, mutta puolustuskannalla oleva Hamas kykenee edelleen virittämään hyvin varustautuneille israelilaisjoukoille surmanloukkuja Gazan pohjoisosassa, mikä armeijan tiedonantojen perusteella uskottiin jo olleen Hamasin terroristeista puhdistettua aluetta.

Sen lisäksi tilanne on Libanonin vastaisella pohjoisrajallakäynyt yhä kuumemmaksi iranilaismielisten Hizbollahin joukkojen ja Israelin tulittaessa kiivaasti toisiaan. Vaikkei tulitusta voi aivan vielä kutsua sodaksi on se vaarassa johtaa myös Libanonin armeijan mukaantuloon. Silloin vihollisuudet voivat muuttua suuremmaksi selkkaukseksi Lähi-idässä. Siksi Yhdysvallat ja Ranska ovat viime päivinä lähettäneet neuvottelijansa Beirutiin sopimaan Hizbollahin joukkojen vetämisestä kymmenen kilometrin päähän Israelin rajasta.

Mutta Israelille löytyy myös etelästä uusi vihollinen Jemen, mistä maan sisällissotaan ajaneet Iranin tukemat huthi-kapinalliset ovat tehneet ohjus- ja lennokkihyökkäyksiä kohti Israelia. Ne on tähän mennessä kuitenkin onnistuttu yhdessä Yhdysvaltojen laivaston kanssa ampumaan alas. Mutta uudeksi aseeksi huthit ovat ottaneet rahtiliikenteen häirinnän Punaisellamerellä, mistä Israelin lisäksi kärsii myös muu maailma, joka on riippuvainen Suezin kanavan kautta häiriöttömästi kulkevasta meriliikenteestä.

Sen jälkeen, kun huthi-joukot viime perjantaina olivat iskeneet maailman suurimman merikontteja kuljettavan tanskalaisyhtiön alukseen, yhtiö päätti lopettaa liikennöinnin Suezin kanavalla. Koska siitä koituvat seuraukset saattavat olla melkoiset, on Punaisenmeren laivaliikennettä turvaamaan perusteilla Yhdysvaltojen johtama kansainvälinen sota-alusarmada.

Ja lopuksi: Vaikkei Suomessa valtamedia juurikaan ole ollut kiinnostunut sotatapahtumista Israelin puolella, ovat Hamasin ja Hizbollahin ampumat raketit yli kahden kuukauden ajan päivittäin uhanneet israelilaisten arkea.

Haluan omasta puolestani toivottaa Radio Patmoksen kuuntelijoille rauhallista ja siunattua joulua.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR