Rony Smolar – Israel-uutisviikko 18.11.2024

Israel-uutisviikon tapahtumiin Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi valitun Donald Trumpin virkaanastumispäivän lähestyminen on erityisesti pannut vauhtia väistyvän presidentin Joe Bidenin hallinnon rauhantavoitteluihin Gazassa ja Libanonissa.

Mutta tuo päivä eli tammikuun 20. näyttäytyy takarajana myös Israelin ja sen vihollisten yhteenotoissa, kun uusi presidentti tunnetaan arvaamattomuudestaan, minkä lisäksi hänen hallintonsa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavat ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vielä lähes tuntemattomia.

Viime päivinä on kuitenkin käymässä selväksi, että vihollisosapuolet pyrkivät tuota vallan vaihdosta ennen sellaisiin itselleen edullisiin asemiin, joihin Trumpin hallinnon odotetaan tarttuvan. Siksi Israel ja Libanonissa taisteleva iranilaismielinen shiialaisjärjestö Hizbollah ovat viime päivinä kiihdyttäneet iskujaan siinä määrin, että tilanteesta huolestuneen presidentti Bidenin on kerrottu tekevän kaikkensa, jotta hän virkakautensa päätteeksi aikaansaisi rauhan sekä YK:n päätöslauselman mukaisen turvallisuusjärjestyksen etelä-Libanoniin.

Mutta Gazan rauhoittaminen ei todennäköisesti mahdu hallintonsa päättävän Bidenin aikatauluun, koska aselevon tavoittelu on viime viikkoina törmännyt Hamasin haluttomuuteen neuvotella. Syynä on Hamasin etääntyminen pääneuvottelijana toimineesta Qatarista, joka toissa viikolla vaati terroristijärjestöä siirtämään päämajansa emiirikunnasta muualle, todennäköisesti Turkkiin.

Israel tiedostaa, että viive sopimuksen saavuttamisessa pahentaa Hamasin vankeina olevien israelilaisten tilannetta ja siksi käytyjen neuvottelujen välillä tauonneet pommi-iskut ovat uudelleen leimahtaneet sellaisella voimalla, että räjähdysten äänet ovat viime aikoina kantautuneet Gazasta jopa Israelin keskiosiin.

Pohjoisessa Hizbollah on viime päivinä jatkanut myös Israelin keskiosien tulittamista raketein ja droonein, mikä on aiheuttamat melkoista tuhoa ja vaikeuttanut arjen sujumista. Vastauksena Israel on ilmavoimillaan pommittanut laajalti Hizbollahin asemia mm pääkaupungissa Beirutissa, mikä on aikaansaanut siellä laajaa tuhoa sekä siviiliväestön pakolaisuutta.

Alueella taistelevat Israelin maajoukot ovat ottaneet käyttöönsä Hizbollahin asevarastoista löytynyttä aseistusta, mikä määrältään ja laadultaan on yllättänyt israelilaiskomentajat. Aseet ovat Iranin toimittamia ja ovat kulkeutuneet Irakin ja Syyrian kautta Libanonin eteläosiin, missä niitä on löytynyt mm asuinrakennusten kellareista, moskeijoista ja jopa koulurakennuksista, ts. samanlaisista piilopaikoista, mitä myös Hamas on Gazassa käyttänyt.

Asekuljetuksen tyrehdyttämiseksi Israel on nyt pommittanut Syyrian ja Libanonin rajanylityspaikkoja sekä välivarastoja ja valvonut myös Libanoniin suuntautuvaa meriliikennettä. Se ei kuitenkaan ole estänyt Iranin liittolaisia Irakia eikä Jemeniä lennättämästä Israeliin ilmatorjunnan alapuolella matalalla lentäviä ja suuntaansa muuttavia drooneja, jotka muodostavat vakavan uhan Israelin siviiliväestölle.

Ajaessaan Hizbollahin joukkoja raja-alueelta pohjoisemmaksi Israel on kohdannut kovaa vastarintaa, kun alueelle jääneet viholliset ovat väijyneet israelilaisjoukkoja pommituksista ehjinä säilyneistä siviilirakennuksista. Sen seurauksena Israel on viime viikkoina kärsinyt suuria miestappioita, mikä on kohdannut erityisesti prikaatia, jonka saavuttama maine Israelin sotahistoriassa on ollut esimerkkinä muille. Tilannetta on selitetty osaksi sotaväsymyksellä, kun suurin osa miehistä on Gazassa alkaneesta sodasta lähtien ollut rintamalla, minkä lisäksi joukoissa on asevelvollisuutensa juuri päättäneitä nuoria reserviläisiä.

Sotaa käydään Lähi-idässä nyt usealla rintamalla, mutta välttääkseen Israelin kostoiskuja, Iran on vuosia rakentanut itselleen Israelin vastaisen liittolaisverkoston, joka käsittää Irakin, Syyrian, Libanonin ja Jemenin lisäksi Israelin rajoilla ja sisällä toimivia palestiinalaisia terroristijoukkoja, kuten Hamasin, Hizbollahin sekä Islamilaisen jihadin.

Eräs israelilainen turvallisuusasiantuntija kuvasi viime viikolla tätä Iranin taktiikkaa eräänlaisena kolonialismina, missä sen ei tarvitse vallata tai hallita liittolaistaan, vaan siihen on riittänyt liittolaismaan armeijaa vahvemman ja paremmin rahoitetun turvallisuusjoukon muodostaminen ja tukeminen. Näin Iran itse välttää Israelin suorat vastatoimet, kun ne kohdistuvat sen liittolaisiin.

Mutta sotimisen lomaan on mahtunut myös jotain myönteistä, kun perjantaina uutisoitiin Yhdysvaltojen suurlähettilään luovuttaneen Libanonin parlamentin puhemiehelle tulitaukoluonnoksen, jota myös Ranskan kerrottiin tukevan. Pääasiassa taisteluja selostava Israelin lehdistö tarttui pian amerikkalaisessa Washington Post-lehdessä aiheesta olleeseen kirjoitukseen. Sen mielestä myös Israelin tulisi suhtautua ehdotukseen myönteisesti, kun se nähtäisiin diplomaattisena palkkiona rauhaa tavoittelevalle Israelin ystäväksi tiedetylle presidentti Bidenille mutta myös lahjana hänen tulevalle seuraajalleen presidentti Trumpille.

Yllättävää tässä Israelin lehdistön päättelyssä oli se, että siihen liittyi myös Venäjä, joka oli ehdotetulle tulitauolle antanut periaatteellisen tukensa, kun oli käynyt ilmi, että pääministeri Benjamin Netanjahun uskottu ja strategisten asioiden ministeri Ron Derner on viime viikkoina sukkuloinut Venäjän ja Yhdysvaltojen väliä. Israelin lehdistö tiesi jopa kertoa Venäjän olevan valmis painostamaan iranilaisaseiden kauttakulkumaana toiminutta liittolaistaan Syyriaa.

Venäjän yllättävä liittyminen Lähi-idän yleistilannetta rauhoittavaan ratkaisuun nähdään lähinnä maan pyrkimyksenä irtautua Ukrainan sotaa seuranneesta diplomaattisesta eristyksestään, mutta myös tarpeesta saada Hamasin vankeudessa olevan Israelin kaksoiskansalaisensa vapaaksi.

Siihen vaikutti Gazassa viime viikolla näytetty video, missä kolmetoista kuukautta vankeudessa oleva Venäjän kansalainen Alexander Trufanov nuutuneena vaati päästä vapaaksi. Videolla hän puhui vanhemmilleen ja kertoi kurjista olosuhteistaan sekä kokemastaan ruoan ja veden puutteesta. Hän kohdisti sanansa myös israelilaisille: ”Pyydän, älkää unohtako meitä täällä, vaan osoittakaa mieltänne ja vaatikaa meitä vapaaksi”. Israelissa muistutettiin videon lähinnä olleen terroristijärjestön aiemminkin käyttämää psykologista terroria.

Yhdysvaltain Libanonin erityislähettilästä Amos Hochsteinia odotetaan huomenna Libanoniin jatkamaan neuvotteluja Libanonin tilanteen rauhoittamiseksi, sillä onnistumisen mahdollisuutta on pidetty hyvänä sen jälkeen, kun Lähi-idän lehdistössä kerrottiin Iranin johtajan Ajatollah Khamenein edustajan käyneen perjantaina tärkeitä keskusteluja Libanonissa. Sopimusehdotuksesta tiedetään sen verran, että Hizbollahia vaaditaan vetäytymään Libanonin eteläosan poikki kulkevan Litanijoen pohjoispuolelle ja että sen tilalle asettuvat Libanonin oma armeija sekä YK:n rauhanturvajoukot, joita amerikkalaiset ja brittisotilaat aluksi tulevat 60 päivän ajaksi tukemaan.

Vielä tänä aamuna ratkaisematta on Israelin vaatima sitoumus Yhdysvalloilta, että vihollistoiminnan, kuten asesalakuljetusten ja Hizbollahin joukkojen uudelleenjärjestäytymisen sekä hyökkäysaikeiden ja asemasodan estämiseksi Israelin sallitaan operoida Libanonin maaperällä. Libanonin suostumus tähän on kuitenkin vielä saamatta.

Israelin tuore ulkoministeri Gideon Saar ehti perjantaina kuitenkin vahvistaa tulitaukoneuvottelujen jonkin verran edenneen. Mutta parhaimmillaan ne voisivat edetä nopeasti, sillä Donald Trumpin läheinen avustaja, teknologiamiljardööri Elon Musk tapasi viime viikolla Iranin YK-lähettilään New Yorkissa, missä keskustelun aiheena kerrottiin olleen jännitteiden vähentäminen maiden välillä. Tunnin kestänyttä salaista tapaamista kuvattiin myönteiseksi, mikä nähtiin hyvänä merkkinä maiden välisissä suhteissa.

Iranin tiedetään varovan ailahtelevaa Trumpia, joka edellisellä virkakaudellaan piti sotilaallista hegemoniaa Lähi-idässä tavoitellutta Irania varpaillaan. Mutta myös Israel pyrkii tässä Yhdysvaltain presidenttivaihdoksen taitekohdassa vaikuttamaan Iraniin ja erityisesti sen väestöön. Nimittäin viime viikolla puhunut Netanjahu osoitti lyhyen ajan sisällä toistamiseen sanansa suoraan iranilaisille, joiden talousahdingossa tiedetään vastustavan maan uskonnollisten johtajien alistavaa valtaa.

”Olen vakuuttunut, että Ajatollah Khomenein hallinto pelkää enemmän juuri teitä iranilaisia kuin Israelia ja siksi älkää luovuttako”, aloitti Netanjahu ja jatkoi: ”Tiedättekö paljonko maanne viimeisin ohjusisku Israeliin tuli teille maksamaan? Sen hintalappu oli yli kaksi miljardia dollaria, mikä olisi voitu käyttää teidän hyväksenne, elintasonne ja palvelujen parantamiseksi. Nyt rahat tuhlautuivat vähäisiin vahinkoihin Israelissa”, vakuutti Netanjahu.

Netanjahu on tiedustelutietoihin perustuen selvästi aistinut hallintoonsa tyytymättömien iranilaisten saattavan tulla uudestaan kaduille osoittamaan mieltään, kuten he aikaisemminkin ovat tehneet. Mutta väkivaltaa käyttävän ja kansaa alistavan Iranin hallinnon kaatamista suunnittelevat myös muut, kuten vuonna 1979 kaadetun shaahin maanpaossa elävä vanhin poika, isänsä nimen ottanut Reza Pahlavi, jota viime aikoina on haastateltu Israelin mediassa. Tämän takana vaikuttaa se, että vallankumousta ennen Israelilla ja Iranilla oli hyvin läheiset suhteet.

Trumpia odotellessa Israel on nyt muutenkin lisännyt paineita Irania kohtaan mm paljastamalla aiheuttaneensa lokakuun hyökkäyksessään laajaa vahinkoa Iranin huippusalaiselle ydintutkimuskeskukselle Parchinissa. Tämän on satelliittikuvien perusteella vahvistanut myös Yhdysvallat, vaikka Iran on sen kieltänyt.

Tuosta Israelin iskusta lähtien Iranin vastaisku on roikkunut ilmassa, mutta todennäköisenä on pidetty, ettei se kuitenkaan tapahtuisi ennen presidentinvaihdosta Yhdysvalloissa. Pidäkkeenä voi lisäksi toimia tuo New Yorkissa tapahtunut Trumpin hallinnon edustajan ja iranilaisen diplomaatin tapaaminen.

Sen lisäksi Israel on ilmaherruudellaan osoittanut kykenevänsä läpäisemään Iranin ilmapuolustuksen ja siten seuraavana iskun kohteena voisi olla Iranin öljyteollisuus, mikä olisi lähes kuolinisku maan muutenkin vaikeuksissa olevalle taloudelle.

Mutta vaikeudet eivät ole kiertäneet Israelia, missä poliittisten skandaalien lisäksi sodasta kärsivän maan talous on joutunut koville. Juuri parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä ollut maan ensi vuoden valtion budjetti osoittaa Israelin olevan pakotettu lisäämään huomattavasti puolustusmenojaan ja vastaavasti leikkaamaan tuntuvasti mm sosiaali- ja opetusmenojaan sekä nostamaan veroja. Syynä on pitkän sodan korkea hinta, johon ensi vuodeksi on varattu yli 60 miljardia euroa vastaavan määrä, sekeleitä.

Kymmenen miljardin budjettialijäämä on tarkoitus paikata veronkorotuksilla sekä erilasilla säästötoimilla. Tuttua myös meillä Suomessa.

Hallituspuolueiden riitauttama budjetti ei ole vielä edennyt parlamentin lopulliseen kolmanteen käsittelyyn, sillä hallituskriisi on Damokleen miekan lailla roikkunut ministerien päitten yllä. Sen lisäksi Netanjahun oma asema on vaakalaudalla, ei vain sodan johtamiseen liittyvistä syistä, vaan myös häneen ja hänen lähipiiriinsä on viime aikoina liitetty useita salaisia tietovuotoja, väärinkäytöksiä, kokouspöytäkirjojen peukalointia mutta myös epäilty hänen kykyään jatkaa tehtävässään, kun hän lähiaikoina joutuu korruptiosta ja asemansa väärinkäytöstä syytettynä oikeuden eteen.

Netanjahun asema ei todellakaan ole kadehdittava, kun hän viime viikolla kärsi pahan takaiskun Jerusalemin piirioikeuden torjuttua hänen anomuksensa oikeuskäsittelyn lykkäämisestä kymmenellä viikolla. Nyt häntä odotetaan joulukuun 2. päiväksi oikeuden eteen. Se tekee hallituksen ja sodan samanaikaisen johtamisen lähes mahdottomaksi, todetaan Netanjahun puolustustiimistä.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR