Rony Smolar – Israel-uutisviikko 18.1.2021

Isännän vaihtuminen ylihuomenna Valkoisessa talossa Washingtonissa on saanut Israelin johdon uuden todellisuuden eteen, kun presidentti Donald Trumpin neljä vuotta jatkuneeseen lähes automaattiseen tukeen ja turvaan on Israelissa voitu niin diplomatiassa kuin turvallisuudessa nojata. Jatkossa sitä ei enää voi pitää itsestäänselvyytenä, vaan Israel joutuu huomioimaan muutokset niin Valkoisessa talossa kuin demokraattienemmistöisessä kongressissa.

Israelilaiset asiantuntijat arvioivat sopeutumisen tuohon uuteen aikaan voivan olla odotettua vaikeampaa, sillä pääministeri Benjamin Netanjahun johtamien hallitusten ulko- ja turvallisuuspolitiikka on niin luottavaisesti saanut tukea juuri Trumpilta ja hänen Israelin mieliseltä hallinnoltaan. Joe Bidenilta tuo tuki voi olla tiukassa, olkoonkin, ettei Yhdysvaltojen uskota uhraavan strategista liittosuhdettaan Lähi-idän ainoaan demokratiaan. Sen lisäksi uuteen hallintoon on jo ehditty nimittää tunnettuja Israelin tukijoita.

Myös Trumpin hallinnon aikaansaamat uudet rauhankumppanuudet sitovan Yhdysvallat entistä lähemmin alueen tapahtumiin, mistä Bidenin ei strategisista syistä uskota irtautuvan. Vaihtoehtona olisi, että muut kärkkyjät kuten Kiina, Venäjä tai Iran pyrkisivät kohottamaan vaikutusvaltaansa ja löytämään sieltä itselleen uusia liittolaisia.

Selvää on, että Bidenin hallinto perii paraikaa muutoksessa olevan Lähi-idän, minkä varaan tuon rauhattoman alueen turvallisuutta voisi edelleen rakentaa. Mutta siinä on suurena kysymysmerkkinä Iranin uhmakkuus, mikä ennemmin tai myöhemmin pelätään purkautuvan sodaksi.

Vaikka sekä Israel että Yhdysvallat ovat kumpikin julistaneet estävänsä Irania saamasta ydinaseen, niin Israel pelkää Bidenin pehmeän lähestymisen päätyvän jonkinlaiseen sopimukseen, mitä Israel ei usko Iranin kuitenkaan noudattavan. Onhan Israel viime vuosina toistuvasti paljastanut Iranin salaisen ydinohjelman, mitä Iran on valvontasopimuksesta piittaamatta jatkanut.

Iran saattaakin muodostaa ensimmäisen kompastuskiven Israelin ja Bidenin hallinnon välille. Siihen varautuessaan Israel on viime viikkoina lähettänyt turvallisuusasiantuntijoitaan tapaamaan amerikkalaisia virkaveljiään, joiden näkemyksiä Biden joutuu jossain vaiheessa kuuntelemaan. Pääministeri Netanjahu laskee Yhdysvaltain puolustushallinnon sekä tiedusteluyhteisön ymmärtävän Israelin huolen poliitikkoja paremmin. Maiden uskotaan myös jatkossa jakavan tiedustelutietoja ja mm tiedustelupalvelun Mossadin johtajan kerrotaan juuri käyneen neuvottelumatkalla Washingtonissa.

Israel on antanut ymmärtää, että Iranin jatkaessa ydinaseensa kehittämistä sekä maailman harhauttamista se aikoisi toimia yksin. Tämän asenteen toivotaan vaikuttavan Bidenin hallintoon, mihin on liittymässä monia presidentti Barack Obaman aikaisia toimijoita, jotka eivät aina allekirjoittaneet Israelin turvallisuushuolia.

YK:n alaisen Kansainvälisen atomienergiajärjestön pääjohtaja Rafael Grossi totesi äskettäin nykyisen valvontasopimuksen pelastamisen olevan lähikuukausista kiinni, sillä sen jälkeen Iran on rikastanut uraanin ydinaseeseen vaadittavalle tasolle. Kun siitä on vaikeata enää perääntyä, Israelissa toivotaan presidentti Bidenin pikimmiten tunnustavan tuon tosiasian.

Tunnelma on lyhyessä ajassa Persianlahdella kiristynyt, mistä kertovat sotaisat puheet sekä asevoimien uudelleensijoittelut. Israel on viime viikkoina lisännyt ilmapuolustustaan maan eteläosissa ja Iranin on nähty siirtäneen ohjuksiaan Jemenin huthi-kapinallisten hallitsemille alueille, lähemmäksi Israelia. Sen lisäksi Iran on aivan viime päivinä lisännyt merisotaharjoituksia, mitä vahva amerikkalainen sotalaivasto on lähietäisyydeltä seurannut. Ja alueella on nähty myös israelilainen sukellusvene.

Pahoitteluni, hyvät kuuntelijat, että joudun toistuvasti keromaan teille, tällaisista sotaisista tunnelmista, mutta rauhattomassa Lähi-idässä ne ovat monien muiden ajankohtaisten vaikeuksien lisäksi läsnä Israelin arjessa.

Niistä Israelin maaliskuussa lähestyvät vaalit ovat vielä hieman pysyneet sivussa, kun väestön on vallannut koronan tuoma rokotevimma. Etukäteen siellä pelättiin väestöstä jopa viidenneksen välttävän rokotuksia, mutta nyt ihmiset seuraavat toistensa esimerkkejä ja paraikaa rokotukset ovat riskiryhmien ja ikäihmisten tasolta saavuttaneet jo 45-vuotiaat.

Vaalikentässä kyllä tapahtuu tasaista liikehdintää ja uutena voidaan nähdä juutalaisista puolueista yleensä välimatkaa pitävien arabiäänestäjien houkuttelemista pääpuolueiden äänestäjiksi. Jopa oikeistopuolueen Likudin johtaja, pääministeri Netanjahu lähestyi arabiäänestäjiä vierailemalla Pohjois-Israelin väkirikkaimmassa arabikaupungissa Nasaretissa. Tosin, vierailun tavoite jäi häneltä vielä saavuttamatta, mutta hänen uskotaan vielä palaavan arabialueille, sillä nyt ahtaalle joutuneena hän tarvitsee kipeästi lisää kannatusta.

Netanjahu on lisäksi päättänyt ottaa puolueensa vaalikamppailun johdon omiin käsiinsä. Päätös yllätti, mutta se on tulkittu siten, ettei hän enää luota puolueessaan muihin, kun puolueloikkareita on ollut jo useita. Miten tuo on toteutettavissa, kun hänen oikeudenkäyntinsä alkamispäiväksi on nyt ilmoitettu helmikuun 8. eli vaalikamppailun kiihkeimpään ajankohtaan, ihmettelevät jopa hänen vannoutuneimmat kannattajansa.

Myös palestiinalaishallinnon on ilmoitettu järjestävän vaalit, ensimmäiset 14 vuoteen, minkä presidentti Mahmud Abbas kertoi julkisuuteen perjantaina. Ilmoitusta oli pitkään odotettu, jopa vuosia vaadittu, mutta kahden palestiinalaishallinnon, Jordanjoen länsirannan ja Gazan keskinäiset erimielisyydet ovat olleet esteenä. Kevääksi suunnitellun kolmen vaalin paketin on määrä puhdistaa hallintojen ummehtuneeksi kuvattua ilmapiiriä ja tuoda johtotehtäviin selvä sukupolven vaihdos.

Kahdessa erillisessä vaalissa on ensin määrä valita lakia säätävä neuvosto sekä kansalliskokous eli parlamentti, minkä jälkeen kolmas vaali koskee presidentin valintaa. Jasser Arafatin seuraajaksi vuonna 2004 valitun Abbasin virkakauden oli määrä päättyä viisi vuotta myöhemmin, mutta hän ei ollut suostunut uusiin vaaleihin, vaan on jatkanut presidenttinä lähes 15 vuoden ajan.

Mutta 85-vuotias Abbas on aiemminkin ilmoittanut vaaleista, jotka hän sitten on perunut. Tällä kertaa niiden toteutumista pidetään todennäköisenä, kun molemmat palestiinalaishallinnot näyttävät Egyptin väliintulolla päässeen niistä sopimukseen. Yhtenä ongelmana monien joukossa on ollut suhtautuminen Israeliin. Abbasin hallinnon tunnustaessa Israelin Gazaa hallinnoiva Hamas on julistanut päämääräkseen Israelin aseellisen kukistamisen.

Abbasin tämänkertaisen päätöksen takana nähdään myös olevan suhteiden luomisen uuteen amerikkalaishallintoon. Hänhän katkaisi suhteet presidentti Trumpiin tämän Lähi-idän rauhansuunnitelman sekä Israelille myönteisen politiikan seurauksena. Abbas myös etääntyi Israelin ja maltillisten arabimaiden välille syntyneistä rauhansopimuksista, minkä katsottiin sysänneen palestiinalaiset tulevien ratkaisujen ulkokehälle ja näin haitanneen palestiinalaisten omaa edunvalvontaa.

Abbas on presidentti Bidenin mieliksi nyt ilmoittanut olevansa valmis istuutumaan Israelin kanssa neuvottelupöytään.

Mutta rauhankasvatusta voi palestiinalaishallinnossa hyvällä syyllä edelleenkin peräänkuuluttaa, sillä juuri on käynyt ilmi, että YK:n alaisuudessa toimiva palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWA on jakanut satojatuhansia koulukirjoja, joissa marttyyriyttä ihannoidaan sekä kannustetaan Israelin vastaiseen taisteluun.

Asian paljastuttua järjestön edustaja totesi koulukirjojen sisällön olleen erehdys. Näinkö asiat hoituvat asiat maailmanjärjestössä, sopii ihmetellä.

Kansainvälisillä avustusmarkkinoilla aktiivisti toimiva Norja päätti omalta osaltaan viime vuoden lopulla keskeyttää palestiinalaisten koulukirjojen suoran avustamisen, kunnes niiden sisältö muutettaisiin rauhankasvatusta tukeviksi.

Totuuden nimessä myös Israelilta voisi näinä aikoina toivoa parempaa taktista pelisilmää, kun hallitus päätti viikolla yli 800 uuden asunnon rakentamisesta Länsirannan siirtokuntiin. Vaikka päätös tehtiin vielä presidentti Trumpin kaudella, niin ajoituksena se nähdään heti alkajaisiksi koettelevan presidentti Bidenia, jonka tiedetään suhtautuvan kielteisesti siirtokuntien laajentamiseen.

Päätöksen uskotaan liittyvän vaaleihin valmistautuvan Netanjahun tarpeeseen houkutella äärioikeistolaisten uudisasukkaiden ääniä. Heitä lasketaan Jordanjoen länsirannalla asuvan lähes puoli miljoonaa.

Ja lopuksi: Jordanvirran tuntumassa länsirannalla heti Jerikon kaupungin luona Jeesuksen kastepaikkana pidetty pyhiinvaelluskohde on vihitty vuosikymmeniä kestäneiden kansainvälisten kunnostustöiden jälkeen uudelleen käyttöön.

Uuden testamentin mukaisesti Johannes Kastajan kerrotaan kastaneen Jeesuksen Jordanvirran vedessä, ja kahdesta tunnetusta paikasta tämä on se eteläisempi. Paikka on nyt saanut asianmukaiset puitteet, minkä lisäksi siellä sijaitsevat kappeli ja kirkko on restauroitu.

Kohde oli aiemmin hankala pyhiinvaeltajien saavuttaa, sillä Israelin ja naapurimaan Jordanian välisellä rajalla alueelle oli vihollisuuksien ajoilta jäänyt laaja miinakenttä, minkä raivaamiseen sekä byrokratiaan meni turvallisuusviranomaisilta puoli vuosisata.

Mutta paikan uudelleen vihkiminen tapahtui juhlallisesti, tosin virustilanteen takia pienimuotoisena, mutta päivänä, jolloin Jeesuksen kerrotaan kastetun, eli viime sunnuntaina. Pyhän maan fransiskaanikirkon edustajien, Vatikaanin suurlähettilään sekä muutaman kymmenen kutsuvieraan läsnä ollessa tilaisuutta kuuvattiin historialliseksi. Avajaisiin kuului myös fransiskaanipappien johtama juhlamessu.

Sijaintinsa takia Jordanvirran, Jerikon ja Jerusalemin yhdistäneen muinaisen tien varrella, paikasta tuli 1800-luvulla suosittu pyhiinvaelluskohde. Tuolloin usealla kirkkokunnalla oli paikalla oma kappeli ja luostarinsa.

Paikan uskotaan jatkossa palautuvan Pyhään maahan suuntautuvan kristityn matkailun keskukseksi.

Kaksi paavia on 2000-luvulla vieraillut tällä kastepaikalla.

Ja aivan lopuksi hieman korkeantason tekniikkaa:

Öljyvarojen yltäkylläisyydestä nauttivat Persianlahden maat näyttävät Lähi-idän uuden kuluttajamyönteisen ilmapiirin vallitessa viime aikoina päättäneen hemmotella kuluttajiaan mitä erilaisimmilla innovatiivisilla tuotteilla, mihin Israel korkean teknologian maana on nyt halunnut vastata.

Alueella etukäteen paljon huomiota on ehtinyt saada Arabiemiraattien suurimman supermarket-ketjun aikomus tilata suuren määrän israelilaisvalmisteisia äly-ostoskärryjä, joiden yksikköhinta on lähes 5.000 euroa. Korkea hinta johtuu siitä, että nuo kärryt eivät ole aivan tavallisia peruskärryjä, vaan niissä on mm kosketusnäytöllä toimiva värillinen tuotevalikko, viivakoodilukija, minkä lisäksi kärryn pohja toimii vaakana. Kaiken kruunaa maksupääte, mikä samalla tarkastaa tehdyt ostokset ja viestittää tiedot langattomasti eteenpäin kaupan tarkastuskeskukseen. Ostot suoritettuaan asiakas poistuu erillisen valvontaportin kautta valvotulle pysäköintialueelle, missä kärryn palauttaminen avaa poistumisportin.

Emiraateissa kuulemma odotetaan kuumeisesti äly-kärryjen saapumista ja eiköhän myös israelilainen valmistaja odota tilauksen vahvistamista, sillä kaupan arvo on lehtitietojen mukaan jopa satoja miljoonia.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR