Rony Smolar – Israel-uutisviikko 17.7.2023

Israelilaiset eivät edelleenkään ole voineet nauttia rauhaisasta lomakauden arjesta, kun poikkeuksellisen 40 asteen helteen lisäksi politiikan kädenvääntö jännitteineen sekä turvallisuuden monet haasteet ovat alituisesti läsnä. Lisäksi lehdistö on pitänyt kansaa kahtia repineitä ongelmia esillä niin paljon, että maan presidenttiä myöten myös poliitikot ovat ryhtyneet muistuttamaan Raamatun Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta tututtua lausahdusta, kun Abrahamin ja veljenpojan Lootin välillä ilmeni riitaa: ”Älköön olko riitaa meidän välillämme, minun ja sinun, älköön minun paimeneni ja sinun paimentesi välillä, sillä olemmehan veljeksiä, samaa perhettä.”

Tuosta on nyt arjen käyttöön irrotettu sanonta, että ”olemmehan veljeksiä” varoittamaan, että nykymenolla israelilaiset ovat uhkaavasti etenemässä kohti turmiollista veljessotaa. Niin paljon ja laajalle ovat eri yhteiskunnan keskeisille aloille kapinoinnin eri muodot levinneet. Ja kaikki tämä on seurausta Netanjahun oikeistolaisen hallituksen alkumetreillä tekemästä päätöksestä tuoda muutoksia maan oikeusjärjestelmään, mitä Israelissa demokratiaa uhkaavana on vuoden alusta saakka kiivaasti vastustettu.

Se sai kuluneella viikolla uusia kierroksia, kun muutosta koskeva lakiehdotus viime maanantaina läpäisi parlamentin Knessetin ensimmäisen käsittelyn, mitä seurasi hallituksen päätös edetä vielä lähipäivinä toiseen ja kolmanteen äänestykseen ennen kuin parlamentti vetäytyy syksyyn asti kestävälle tauolle.

Tuon parlamentin äänestystuloksen seurauksena heti seuravana aamuna puhkesi laajoja mielenilmaisuja ja mm suurimpia kaupunkeja ohittaville moottoriteille pystytettiin telttaleirejä häiritsemään liikennettä. Sen lisäksi mielenosoittajat palasivat Tel Avivin kansainväliselle lentokentälle häiritsemään sinne johtavia tieliittymiä minkä lisäksi he tunkeutuivat myös lentokentän lähtöhalliin. Poliisi ei voinut sitä estää, sillä mielenosoittajat olivat etukäteen varmistaneet hallin olevan julkista tilaa, missä joukkokoontuminen sallittaisiin.

Näyttää ilmeiseltä, että oikeusjärjestelmän muutosta vastustavat pyrkivät löytämään Israelin arkea mahdollisimman paljon häiritseviä toimintatapoja ja kohteita, jotta hallitus lopulta ymmärtäisi demokratian olevan todellisessa vaarassa ja maa ajautumassa kohti anarkiaa. ”Ilman demokratiaa ei ole tutkimusta eikä tiedettä, ilman demokratiaa ei ole korkean teknologia osaamista eikä talouden kasvua ja ilman demokratiaa ei ole Israelia”, ovat vastustajat toistaneet. Vastarinta on iskenyt pahasti myös ilmavoimien aktiiveihin reservilentäjiin, joista yli sata on vastikään torjunut saamansa kutsun kertausharjoituksiin. Israelin media kertoi eilen jopa 4000 erikoisalojen reserviläisen olevan valmiina kapinoimaan, jos lakialoite läpäisee parlamentin viimeisen käsittelyn.

Vastustajat eivät mitenkään suostu hyväksymään lakiuudistuksen mukanaan tuomaa korkeimman oikeuden aseman heikentämistä, kun sillä tavoitellaan hallituksen eli poliitikkojen vallan kasvattamista. Kun se vielä lisäksi nähdään loukkaavan koskemattomana pidettyä Israelin itsenäisyysjulistusta vuodelta 1948, niin ei ihme, että Israel on ajautunut itsenäisyysaikansa pahimpaan poliittiseen kriisiin.

Siksi mielenosoitukset ovat vuoden alusta lähtien jatkuneet joka viikko, viimeksi nyt lauantai-iltana, kun kymmenet tuhannet marssivat suurimpien kaupunkien kaduilla toistaen puolustavansa maan demokratiaa ja vastustavansa diktatuuria.

Uutena tähän vastarintaan on tullut Israelin lähimmän liittolaisen eli Yhdysvaltojen suurlähetystön ulkopuolella viime aikoina järjestetyt mielenosoitukset. Niihin ovat kokoontuneet lähinnä hallituksen ja erityisesti Netanjahun omat kannattajat, jotka vastustavat Yhdysvaltain puuttumista Israelin sisäisiin asioihin, joiksi presidentti Joe Bidenin toistuvat arvostellut Israelin asutuspolitiikasta Jordanjoen Länsirannalla on koettu. Sen lisäksi tyytymättömyyttä aiheutti Bidenin eräässä televisiohaastattelussa ilmaisema epäily, että Netanjahu oli joutunut oikeistohallituksensa radikaalien vietäväksi, mitä pidettiin jopa painostuksena.

Bidenin mielipidettä on myötäillyt Yhdysvaltain Israelin-suurlähettilään tehtävänsä pian jättävä Tomas Nides, joka eräässä lehtihaastattelussa sanoi kehottaneensa Netanjahua etenemään lakimuutoksessa varovasti jarruttaen.

Bidenia on vuosikymmeniä pidetty Israelin vankkumattomana tukijana, jolle Israelin poikkeuksellisen radikaali oikeistohallitus kuitenkin nyt tuottaa diplomaattista mielipahaa. Ärtymystä on aiheuttanut myös se, että presidentti Isaac Herzogin johdolla käydyt hallituksen ja opposition väliset sovitteluneuvottelut ovat katkenneina turhauttaneet amerikkalaista liittolaista varsinkin, kun osapuolet eivät näytä halukkaita palamaan neuvottelupöytään.

Tässä pattitilanteessa presidentti Herzog vierailee huomenna Washingtonissa, missä hän tapaa virkaveljensä presidentti Bidenin sekä varapresidentti Kamala Harrisin ja puhuu seuraavana päivänä Kongressin erikoisistunnossa. Matkallaan Herzogin uskotaan avaavan Israelin nykypolitiikkaa amerikkalaisille sekä antavan Bidenille maltillisemman käsityksen Netanjahun hallituksen politiikasta.

Mutta tapaaminen Valkoisessa talossa nähdään piikkinä Netanjahulle, joka edelleen odottaa sinne omaa kutsuaan.

Kokenut Netanjahu on kuitenkin suhtautunut tilanteeseen realistisesti ja ehti lauantaina saamaansa sairauskohtausta ennen käydä evästämässä presidentti Herzogia, jolle Israelissa ei päivänpolitiikka muuten kuulu.

Netanjahun vuoro Bidenin tapaamiselle voisi tulla YK:n yleiskokouksen yhteydessä syksyllä, jolloin Netanjahun uskotaan matkustavan kokouspaikalle New Yorkiin.

73-vuotiaan Netanjahun terveydentila muuttui yleiseksi pohdinnan aiheeksi nyt viikonvaihteessa, kun hänet huonovointisena kiidätettiin lauantaina sairaalaan. Hänen kerrottiin kotona pyörtyneen ja lyöneen päänsä. Sairaalaan vietäessä hän oli kuitenkin ollut tajuissaan. Sairaalan tiedotteessa Netanjahun todettiin painostavan helteen seurauksena kärsineen pahasta nestehukasta ja jäävän vuorokaudeksi tarkkailtavaksi. Sairaalasta julkaisemassaan videolausunnossa Netanjahu vakuutti vointinsa olevan ”erittäin hyvä” ja palaavansa pian työhön. Hallituksen eilinen viikkoistunto siirrettiin kuitenkin tälle päivälle.

Sairaalasta käsin Netanjahu myönsi itse toimineensa väärin, kun hän perjantaina ilman päähinettä ja juomaa oli viettänyt aikaa helteisellä Genesaretinjärvellä. ”Se ei ollut hyvä ajatus. Siis, muistakaa juoda nestettä ja käyttää päähinettä, niin pidätte huolta terveydestänne”, muistutti Netanjahu, joka yli yön tarkkailun jälkeen kotiutettiin eilen. Sairaalan tiedotteen mukaan hänelle oli kokeiden yhteydessä asennettu terveydentilan tarkkailemiseksi ihonalainen implantti.

Välimeren alueella vallitseva poikkeuksellisen paahtava hellesää on jatkunut Israelissa jo yli viikon ja ihmisiä on kehotettu juomaan vettä ja pysyttelemään poissa auringosta.

Rinnan Netanjahun terveydentilan ja poliittisen tulevaisuuden kanssa Israelin lehdistössä on viime aikoina pohdiskeltu Yhdysvaltain-suhteiden nykytilaa ja tulevaisuutta vuonna 2024 pidettävien presidentinvaalien ja erityisesti ehdokkaiden Joe Bidenin ja Donald Trumpin valossa. Kummastakin Israelilla on kokemusta mutta kansainvälinen tilanne saattaa kuitenkin tuoda yllätyksiä. Joka tapauksessa Israel haluaa presidentti Herzogin matkan vahvistavan maiden hyviä ja muuttumattomia suhteita.

Epäilyjä on kuitenkin ilmassa, kun Lähi-itää hyvin tunteva amerikkalainen kolumnisti Thomas Friedman viime viikon The New York Times-lehden kirjoituksessaan väitti Yhdysvaltojen paraikaa arvioivan uudelleen suhteitaan Israeliin. Vaikka väite sai paljon huomiota Israelissa, ei sitä kuitenkaan pidetty ennenkokemattomana. Nimittäin maiden syvässä istuvia suhteita on myös menneinä vuosina ja vuosikymmeninä eri presidenttien aikana välillä kriittisesti tarkasteltu.

Näin kävi mm. Gerald Fordin aikana Jitzhak Rabinin ollessa pääministerinä, Ronald Reaganin aikana, kun Menachem Begin toimi pääministerinä, George Bush vanhemman aikana, kun Jitzhak Shamir oli pääministerinä sekä George Bush nuoremman hallinnon aikana, jolloin Ehud Barak ja Ariel Sharon olivat pääministereitä. Suhteet kriisiytyivät myös presidenttien Clintonin sekä Obaman aikana.

Maiden suhteita ovat jännittäneet lähinnä vuonna 1967 käydyn nk. kuuden päivän sodan jälkeiset vuosikymmenet, kun Yhdysvallat aika ajoin on arvostellut Israelin politiikkaa Jordanjoen länsirannalla. Mutta ajankohtaisin jännitys taitaa sittenkin johtua Netanjahun hallituksen demokratiaa kyseenalaistavasta politiikasta.

Vihamielisessä Lähi-idässä Israel ja Yhdysvallat tarvitsevat kuitenkin toisiaan; Israel turvallisuutensa ja aseistuksensa varmistamiseksi ja Yhdysvallat omien turvallisuusetujensa valvomiseksi. Erityisesti Lähi-idän öljylähteiden läheisyydessä muuttumassa olevat liittosuhteet ovat Yhdysvaltojen huolen kohteina, kun Iran, Turkki, Venäjä ja Kiina ovat lyömässä siellä toistensa kanssa kättä. Koska se on huolen aihe myös Israelille, ovat Israel ja Yhdysvallat usein harjoittaneet asevoimiaan sekä tiivistäneet sotilastiedusteluaan.

Israelin pitäessä silmällä omaa ydinasettaan tavoittelevaa Irania on Israel viime aikoina avoimesti kohentanut suhteitaan Iranin rajanaapureihin, Azerbaidzaniin ja Turkmenistaniin. Israelin presidentti sekä ulkoministeri vierailivat keväällä näissä maissa ja viime viikolla puolustusministeri Joav Gallant matkusti Azerbaidzanin presidentin Ilham Aliyevin kutsusta pääkaupunkiin Bakuun. Maan sotilasjohdon läsnä ollessa keskustelut keskittyivät alueen yleistilanteeseen ja haasteisiin, joihin Israelilta tiedetään löytyvän hyödyllistä tiedusteluaineistoa.

Israel pitää Iranin naapurista löytyviä strategisia suhteita hyvin tärkeinä ja on pyrkinyt vastaamaan molemman liittolaismaan sotilaallisiin sekä muihin tarpeisiin. Iranin lailla maat noudattavat islamin shiialaista suuntausta ja siksi Israel-suhteiden tiedetään veljeskansoina ärsyttävän suuresti rajan läheisyydessä olevaa Israelin päävihollista Irania.

Iran on vastannut tukemalla Israelin rajoilla toimivia aseellisia ryhmiä, jotka uhkaavat rajan läheisyydessä olevaa siviiliasutusta. Näin on tapahtunut kolmella raja-alueella, Libanonin vastaisella pohjoisrajalla, idässä Syyriassa sekä etelässä Gazan rajalla. Kuten aikaisemmin on koettu, voi tilanteen kärjistyminen johtaa helposti sotimiseen.

Ja lopuksi: Israelissa heräsi viime viikolla yleinen paheksunta, kun tukholmalaismiehen uutisoitiin aikovan polttaa Tooran ja Raamatun Israelin Tukholman suurlähetystön ulkopuolella. Se ehti herättää vihastusta lähes koko juutalaisessa maailmassa, sillä se palautti mieliin Saksan natsihallinnon polttamat synagogat ja niiden mukana palaneet pyhät kirjoitukset.

Israel oli erityisen pettynyt siitä, että Tukholman poliisi oli myöntänyt luvan kokoontumiselle, missä lupa-anomuksessa oli mainittu aikeesta polttaa Tooran ja Raamatun vastauksena kesäkuussa tapahtuneelle Koraanin polttamiselle moskeijan ulkopuolella Tukholmassa.

Koraanin polttamissuunnitelman aiemmin tuominnut presidentti Herzog piti suunnitelmaa jopa puhtaana vihanosoituksena ja myös Israelin päärabbit sekä ulkoministeriö ilmaisivat tuomionsa.

Lauantaiksi suunnitellussa tapahtumassa tapahtui kuitenkin käänne, kun mies päättikin olla polttamatta uskonnollisia kirjoituksia. Sen sijaan hän piti rauhallisen mielenosoituksen, missä hän painotti, ettei pyhiä kirjoituksia pidä polttaa.

RONY SMOLAR