Rony Smolar – Israel-uutisviikko 17.6.2024

Rauhanmahdollisuudet Gazan sodassa näyttivät alkuviikolla jonkin verran nytkähtäneen eteenpäin YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyttyä presidentti Joe Bidenin ehdottaman aseleposuunnitelman. Yhdysvaltojen päätöslauselmaesitys sai neuvostossa taakseen neljätoista jäsenmaata Venäjän pidättyessä äänestyksestä. Lähi-idän konfliktissa koskevissa neuvoston äänestyksissä tämä on lähes historiallisen poikkeuksellista, kun puolensa yleensä valinneet suurvallat perinteisesti ovat veto-oikeudellaan torjuneet päätöslauselmien läpimenon.

Gazan sota on kuitenkin sen luokat inhimillinen katastrofi, että se tuli saada mahdollisimman pian loppumaan. Siksi päätöslauselmassa vaadittiin sodan osapuolia täyttämään aseleposuunnitelma ”täysin, viivyttelemättä ja ilman ehtoja”. Päätöslauselman läpimeno oli samalla tunnustus Yhdysvaltain viimeaikaisille ponnisteluille, joilla haluttiin katkaista sodan osapuolten tulitaukoneuvotteluissa käyttämän loputtoman pitkittelyn.

Päätöslauselmassa todettiin Israelin hyväksyneen amerikkalaissuunnitelman, minkä myös äärijärjestö Hamasin edellytettiin hyväksyvän. Äänestyksen jälkeen Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs painotti päätöksen olevan viesti Hamasille: ”Taistelut loppuisivat tänään, jos hyväksytte ehdotuksen!”

Bidenin kolmivaiheisessa suunnitelmassa tulitauosta sovittaisiin ensin kuuden viikon ajaksi. Sinä aikana Israel vetäisi joukkonsa Gazan asutuskeskuksista ja samalla osapuolet toteuttaisivat panttivankien ja vankien vaihdon. Ehdotuksen mukaan tulitauko jatkuisi myös kuuden viikon jälkeen niin kauan kuin neuvottelut rauhan yksityiskohdista jatkuvat. Lopullinen päämäärä olisi konfliktin ratkaiseminen rauhanomaisesti.

Hamas kuvasi ennenaikaisesti turvallisuusneuvoston äänestystulosta ”tervetulleeksi” vaikka Hamasin Gazassa olevan johdon ja sen ulkomailla olevan johdon välillä tiedetään olevan näkemyseroja. Sen lisäksi Gazassa yhä piilottelevalla johtajalla Yahya Sinwarilla tiedetään olevan asiassa viimeinen sana. Hän on jo ehtinyt vakuuttaa, ettei Hamas minkään sopimuksen puitteissa luopuisi aseistaan.

Mutta Jordanjoen länsirannan palestiinalaishallinnossa sekä Israelin naapureissa Egyptissä ja Jordaniassa suhtauduttiin myönteisesti nopeasti laajan kansainvälisen tuen saaneeseen päätöslauselmaan.

Lähi-idän kiertomatkalle viime viikon alussa saapunut Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoi, toiveikkuuden vielä tuolloin vallitessa, pitävänsä Hamasin suhtautumista ehdotukseen lupaavana merkkinä. Tuolloin näytti myös siltä, että Israel ja Hamas olivat suostuneet hyväksymään turvallisuusneuvoston tukeman aseleposuunnitelman, kunnes viikon puoliväliin mennessä lyhyeksi jäänyt optimismi katosi. Nimittäin Hamasin kerrottiin taas kerran jättäneen oman poikkeavan ehdotuksensa välittäjinä toimiville Egyptin ja Qatarin edustajille.

Israelin ja Yhdysvaltojen saatua tuon ehdotuksen, siinä todettiin tehdyn Bidenin suunnitelmaan useita oleellisia muutoksia, joten Israel ei hyväksynyt sitä sellaisenaan. Myös Yhdysvallat torjui Hamasin ”kalasteluyrityksen”.

Israeliin saavuttuaan ulkoministeri Blinken yllätti kuitenkin isäntänsä toteamalla, että osa Hamasin ehdottamista muutoksista olivat kuitenkin sellaisia, että niiden toteuttamisesta voitaisiin neuvotella. Tämä pani Netanjahun hallituksen miettimään Bidenille tarjottua aiempaa ehdotusta uudelleen varsinkin, kun hallituksen laitaoikeiston ministerit ovat tehneet selväksi, etteivät hyväksy sopimusta terroristijärjestön kanssa, ellei se sisällä israelilaisvankien vapauttamista sekä Hamasin hallinnon täydellistä lopettamista.

Tämä jälkimmäinen vaatimus voi osoittautua vaikeaksi toteuttaa, sillä jos Gazan asukkaiden mielipidettä kuultaisiin, niin valtaenemmistö äskettäin tehtyyn suppeaan kyselyyn vastanneista kannatti Hamasin vallassa pysymistä. Gazan hallitseminen tulisi mille tahansa uudelle valtaapitävälle mahdottomaksi myös siksi, että alueen taipumattomista asukkaista selvä enemmistö kannattaa viime lokakuussa Israeliin tehtyä veristä iskua ja 96% jopa kieltää sen kokonaan tapahtuneen.

Nämä tiedot vahvistivat Israelin varovaista suhtautumista Turvallisuusneuvoston sopimusesitykseen, jonka teksti oli saavuttanut Israelin siinä vaiheessa, kun Blinken saapui hakemaan hyväksynnän presidentti Bidenin suunnitelmalle. Vaikka sen vakuutettiin ottavan huomioon Israelin turvallisuusvaatimukset, Israelissa kuitenkin todettiin ehdotuksen rajoittavan armeijan toimintavapautta eikä se muiltakaan osin ollut hyväksyttävissä, koska siinä torjutaan Israelin sodalle asettamat tavoitteet.

Blinkenin neuvottelut Jerusalemissa olivat vaikeat, koska sopimusesitys hiersi Netanjahun riitaisan hallituksen sisäisiä suhteita. Blinken kuitenkin vakuutti Netanjahulle aseleposopimuksen ottavan huomioon Israelin sodalle asettamat tavoitteet. Lehdistölle antamassaan lausunnossa amerikkalaisministeri antoi kuitenkin ymmärtää, ettei Israelin nykyhallituksen kokoonpano juurikaan antanut aihetta toiveikkuuteen. Siksi hän neuvotteli vielä erikseen Israelin oppositiojohtajien kanssa, mikä omiaan lisäsi arvailuja ennenaikaisista vaaleista Israelissa.

Niiden välttämiseksi sekä sovun ylläpitämiseksi presidentti Bidenin kanssa, Netanjahun on veikattu hallituksensa pelastamiseksi sekä tulitaukosopimuksen edistämiseksi luopuvan hallituksessa riippakivinä pidetyistä kahdesta äärioikeistolaisesta puolueesta. Puuttumatta Israelin sisäisiin asioihin, tätä myös Bidenin hallinnon tiedetään kannattavan. Nämä kaksi puoluetta korvattaisiin kahdella poliittisessa keskustassa olevalla puolueella.

Israelin-matkansa päätteeksi vakavailmeinen Blinken pyrki saamaan näkemyksilleen vetoapua myös Israelin julkiselta mielipiteeltä painottamalla haastatteluissa, että YK:n hyväksymä sopimusehdotus käsittää kaikkien vankeudessa olevien israelilaisten paluun omaistensa luo sekä kattaa Israelin pitkän aikavälin turvallisuustarpeet. Samalla sopimus palauttaisi rauhan ja evakkoon joutuneet asukkaat Israelin rauhattomalle pohjoisrajalle, vakuutti Blinken.

Pian alkoi kuitenkin näyttää siltä, että YK:n siunaama sopimusteksti oli murenemassa. Israelin hallitus käsitteli ehdotusta uudestaan torstaina mutta ei julkistanut mielipidettään, mikä nähtiin Lähi-idän kierrostaan jatkavalle Blinkenille annettuna työrauhana.

Tuossa tilanteessa Hamas ei jäänyt odottamaan, vaan julkisti vielä uusia muutoksia aselepoehdotukseensa, mitä Israel piti mahdottomana hyväksyä, koska niissä Hamas esitti joukon sellaisia ehtoja, jotka tulkittiin lopullisen sopimuksen vesittämisenä.

Samanaikaisesti Hamas vaati Yhdysvaltoja painostamaan Israelia rauhaan, minkä takaajaksi terroristijärjestö vaati Kiinaa, Turkkia ja Venäjää. Tämä oli liikaa myös Yhdysvalloille, jolle tuli kiire kerätä kaikki ne toiveikkuutta herättäneet palaset, joita Turvallisuusneuvoston äänestyspäätös oli ehtinyt synnyttää. Siksi sopimusta sovittaneet aloittivat kiireiset pelastusyritykset, vaikka Euroopassa ollut presidentti Biden kaatoi vastuun sopimuksen viivyttelystä yksinomaan Hamasin niskaan. ”Hamas ei halua sovintoa, vaan odottaa Israelin taipuvan kansainvälisen painostuksen alla”, kuului myös amerikkalaishallinnon mielipide.

Aseleposopimuksen syntymistä vauhditti Washingtonista käsin myös Yhdysvaltain turvallisuuspoliittisen neuvonantajan Jake Sullivanin näkemys, minkä mukaan syntyvä sopimus voisi hyvinkin johtaa Israelin ja Saudi-Arabian suhteiden normalisointiin. Sillä olisi merkittävä Lähi-itää vakauttava vaikutus ja samalla sulauttaisi Israelin paremmin alueen arkeen, oli Sullivanin kannustusviesti.

Jotain siihen suuntaan oltiin ilmeisesti valmistelemassa, kun Israelissa kerrottiin asevoimien komentajan Herzi Halevyn lentäneen alkuviikolla kesken sodan Persianlahdella Saudia-Arabian ja Iranin naapurissa sijaitsevaan Bahrainin pieneen kuningaskuntaan. Siellä komentaja Halevyn kerrotaan amerikkalaisjoukkoja Lähi-idässä komentavan kenraali Erik Kurillan johdolla käyneen keskusteluja alueen turvallisuudesta yhdessä Arabiemiiraatteja, Egyptiä, Jordaniaa ja Saudi-Arabiaa edustaneiden kenraalien kanssa.

Gazan sodan takia kokoontuminen toteutettiin huomiota herättämättä ja sille odotetaan myös jatkoa. Amerikkalaislähteiden mukaan tällaisen kokoontumisen yhtenä tarkoituksena on mm jakaa tiedustelutietoa Iranin kasvavasta sotilaallisesta uhasta Lähi-idässä.

Diplomaattisista ponnisteluista huolimatta taistelut ovat Gazassa jatkuneet ahtaalle joutuneen Hamasin tukeuduttua nyt sissisodankäyntiin, mikä viime päivinä on aiheuttanut israelilaisjoukoille kirveleviä mies- ja kalustotappioita. Niiden seurauksena Israelin suhtautuminen sovitteluratkaisuun on käymässä yhä vaikeammaksi ennen kuin Hamas on lyöty. Valitettavasti se vaarantaa vankeudessa yhä olevien israelilaisten kohtalon, mistä omaiset arvostelevat Netanjahua ja hänen hallitustaan.

Netanjahua on oman poliittisen uransa pelastamiseksi useilla suunnilla moitittu myös sodan pitkittämisestä. Viimeisimmän tällaisen lausunnon antoi hänen kanssaan sotakabinetissa kuukausia istunut mutta viime viikolla eronnut armeijan entinen komentaja Gadi Eisenkot, joka totesi Netanjahun voineen päättää sodan jo kolme kuukautta sitten, mutta ei poliittisiin syihin vedoten ollut siihen suostunut. Poikansa Gazan sodassa menettänyt Eisenkot sanoi katuvansa sitä, ettei enempää kyennyt painostamaan Netanjahua joustamaan sodan strategisissa tavoitteissa.

Hallitusta on katkerasti arvosteltu myös Libanonin puolelta toimivien iranilaismielisten Hizbollahin joukkojen aiheuttamista tuhoista Israelin pohjoisosissa. Kymmenet päivittäiset raketti- ja lennokki-iskut ovat viime viikkoina aikaansaaneet merkittävää tuhoa, kun alueelta evakuoitujen kodit ja rakennukset ovat viime marraskuusta lähtien autioituneina vähitellen tuhoutuneet. Evakot ovatkin moittineet viranomaisia pohjoisimman Israelin olevan tätä vauhtia menetetty Iranin tukemalle Hizbollahille.

Israelin ilmavoimien ja tykistön vastahyökkäykset eivät ole kyenneet estämään Hizbollahia, joka on ottanut aseekseen myös luonnon sytyttämällä kuumassa ja kuivassa ilmanalassa laajalle levinneitä maasto- ja metsäpaloja. Siksi ilmavalvonnan sekä paloautojen sireenit ulvovat lähes vuorokauden ympäri Israelin pohjoisosissa, minkä lisäksi ilmahyökkäyksistä annetaan varoituksia radiossa ja televisiossa.

Yhdysvallat on hyvin huolestunut Israelin pohjoisrajan tilanteen kehittymisestä ja siksi puolustusministeri Lloyd Austin on nyt kutsunut israelilaisen virkaveljensä neuvotteluihin Washingtoniin.

Netanjahun hallitus on ennestään paineessa, koska pohjoisen tilannetta ei Gazassa käytävän sodan jatkuessa sekä strategian puuttuessa ole haluttu tunnustaa sodaksi, vaan laajaksi rajaselkkaukseksi. Mutta kynnys sodan syttymiselle myös pohjoisessa madaltuisi, jos Gazassa löytyisi tulitauko. Israel on tehnyt selväksi, ettei se salli rajoilleen terroristijärjestöä uhkaamaan väestöään. Siksi se on muistuttanut YK:ta etelä-Libanonissa palveleville rauhanturvajoukoille vuonna 2006 annetusta tehtävästä ylläpitää rauha Israelin ja Libanonin rajalla sekä valvoa Libanonin puoleista puskurivyöhykettä, jolla aseellisten ryhmien toiminta on kielletty. Näissä YK on kuitenkin epäonnistunut, kun hyvin aseistettu Hizbollah on ottanut koko Israelin vastaisen raja-alueen haltuunsa.

Ja lopuksi: Myös iloa on viime päivinä riittänyt, kun Israelissa annettiin lisätietoa neljän israelilaisnuoren edellisen viikon vapauttamisoperaatiosta Hamasin pitkästä vankeudesta. Myös julkaistu video- ja kuvamateriaali todisti hetkistä, kun kahdeksan kuukautta vangittuina olleet epäuskoisina kohtasivat hepreaa puhuvat vapauttajansa, jotka toistelivat: ”Olette turvassa, viemme teidät kotiin, viemme teidät Israeliin”.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR