Rony Smolar – Israel-uutisviikko 17.5.2021

Viime päivinä on nähty miten jyrkästi ja dramaattisesti tapahtumatäyteinen uutisviikko voi muuttaa yleistilannetta Israelissa, missä tuskin oli päästy nauttimaan koronaepidemian jälkeisestä arjesta sekä pyhiinvaeltajien Meronin vuorella kohtaaman suuronnettomuuden suruajasta, kun tilanne ehti muuttua sodaksi.

Jerusalemissa lähes aina vallitsevan jännitteisen ilmapiirin purkautumista edesauttoi kahden kulttuurin yhteentörmäys, kun juutalaisilla ja muslimeilla oli tänä vuonna samanaikaisesti omat pyhä- ja muistopäivänsä, joiden keskipisteenä oli molemmille pyhä Jerusalem.

Yllättävää oli kuitenkin se, että tuon sodan osapuoliksi tulivat Israel ja Gazaa hallitseva Hamas, joka tarttui tilaisuuteen. Nimittäin nopeasti edenneen tilanteen taustalla oli Jerusalemin syttymisherkällä Temppelivuorella israelilaispoliisien kanssa päiviä jatkuneiden yhteenottojen ryöstäytyminen taisteluiksi kaupungin kaduille, missä kivin ja polttopulloin varustautuneet arabinuoret kävivät israelilaisten kimppuun. He toistivat Temppelivuorella kuullutta huutoa, että pyhä al-Aksan moskeija oli vaarassa ja että juutalaiset olivat aikeissa valloittaa tuo pyhä vuori.

Tilannetta pahensi juuri se, että Hamas asettui tukemaan riehuneita arabinuoria aloittamalla hillittömän rakettihyökkäyksen Israeliin. Raketteja lensi jopa Jerusalemin ympäristön kukkuloille, mikä Israelissa nähtiin selvänä sodanjulistuksena. Hamas ei jättänyt Israelille vaihtoehtoa kuin vastata tulitukseen, sillä Jerusalem nähdään Israelin puolustuksen eturintamassa.

Itsenäisenä ja järjestäytyneenä yhteiskuntana Israelilla on täysi oikeus ja velvollisuus puolustaa väestöään sekä aluettaan ja siksi se on asevoimillaan vastannut tulittamalla Hamasin eri kohteita. Sen seurauksena Hamas uhkasi laajentaa raketti-iskujaan, minkä se pian tekikin ja sitä on jatkunut nyt viikon päivät ja yöt ja iskut ovat kattaneet Israelin eteläosista 100 kilometrin syvyisen alueen. Raketteja on osunut myös suurkaupunkiin Tel Aviviin ja sen ympäristöön sekä Ashdodin ja Ashkelonin rannikkokaupunkeihin ja siksi miljoonat israelilaiset ovat näinä päivinä joutuneet viettämään aikaansa pommi- ja suojatiloissa tai niiden läheisyydessä.

Israelin rakettipuolustusjärjestelmä on onnistunut ampumaan alas suurimman osan noin 2000:sta raketista mutta puolustuksen läpäisseet ovat tähän mennessä aiheuttaneet kymmenen ihmisen kuoleman sekä suuria omaisuusvahinkoja. Tilanteesta johtuen yli miljoona koululaista on koulujen sulkeuduttua jäänyt vanhempiensa kanssa kotiin ja sadat yritykset ovat keskeyttäneet toimintansa. Lisäksi Tel Avivin kansainvälinen lentokenttä oli välillä suljettuna, kunnes liikenne ohjattiin Eilatin lentokentälle lähelle Jordanian rajaa. Mutta monet kansainväliset lentoyhtiöt ovat ehtineet perua lentojaan Israeliin.

Hälytyssireenit ovat ulvoneet läpi vuorokauden ja taivaalla kuuluva pauke sekä maahan osuneet iskut valvottavat israelilaisia, mikä näkyy yleisenä hermostuneisuutena. Lisäksi israelilaiset ovat harmissaan, ettei ulkomaailma ymmärrä tilannetta, missä joutuvat elämään. Kun tämä asenne on raketti-iskujen seurauksena vuosien aikana toistunut, on Israelilla ollut vaikeata saada ulkomaailma tunnustamaan Israelin oikeuden puolustautua. Sen lisäksi Israel on joutunut puolustelemaan vastaiskujaan Hamasin kohteisiin samalla, kun Hamas laajalti tulittaa Israelin siviilikohteita.

Myös Suomen mediassa on jäänyt selvittämättä, että Israelin lisäksi mm Yhdysvallat ja EU ovat luokitelleet Hamasin terroristijärjestöksi, joka peruskirjansa mukaisesti vastustaa Israelin olemassaoloa sekä rauhanomaista ratkaisua palestiinalaiskysymyksessä.

Raketti-iskujen levittyä kahteen-kolmasosaan maata Israelin siviilejä on sijainnista riippuen ohjeistettu hakeutumaan minuutin sisällä suojaan. Ihmisten apuna ovat myös radion ja television vuorokauden ympäri lähettämät tilannetiedotteet sekä uutiset.

Raketti-iskujen kestäessä väkivaltaisuudet kaduilla lähtivät kulovalkean tavoin leviämään ja ne pahenivat hetki hetkeltä ikään kuin paha henki oli päässyt pullosta ulos. Televisiossa näkyi, miten joukko arabinuoria piiritti israelilaisen autoilijan ja yritti joukolla lynkata tämän, kunnes paikalle ehtinyt poliisi ampui ilmaan ja joukko hajaantui.

Tuon seurauksena levottomuudet ja väkivalta levisivät nopeasti Israelin arabitaajamiin, erityisesti Akkon, Lodin sekä Ramlan kaupunkeihin, joissa juutalaiset ja arabit ovat vuosikymmeniä asuneet sulassa sovussa, mutta missä al-Aksaa nyt toistaneet arabinuoret ottivat väkivallan kohteiksi kaupungin juutalaiset. Uskonsodalta näyttävien väkivaltaisuuksien edelleen levitessä Israelin juutalaisista näytti yhtäkkiä tulleen vapaata riistaa omassa valtiossaan, sillä niin julkeata tuo väkivalta on ollut. Arabinuoret vaihtoivat mm Lodin kaupungissa katuja reunustaneet Israelin liput Palestiinan ja jopa Isisin lippuihin. Raivon ja vihan vallassa kaupungissa käytiin juutalaisten kimppuun ja tuhottiin juutalaisten omaisuutta, kuten ajoneuvoja ja kauppaliikkeitä, ja jopa synagogia on poltettu, mitä ehdittiin verrata juutalaisten kokemuksiin natsi-Saksan käsissä. Kaupungin venäläislähtöiset asukkaat ovat vuorostaan kuvanneet tapahtumia pogromiksi, ts. Venäjällä 1880-luvulla juutalaisiin kohdistuneeksi hävitykseksi.

Tuossa tilanteessa Israelin arabijohtajat ovat näyttäytyneet nuorisonsa tekemisistä täysin voimattomilta eikä tuomitsevia kannanottoja heiltä ole kuulunut, ei edes arabikansanedustajilta, jotka sentään edustavat lakia ja järjestystä. Sen seurauksena Lodin kaupunkiin julistettiin yöllinen ulkonaliikkumiskielto ja muualla arabialueilla Israel vahvisti lisävaltuuksia saaneiden poliisien läsnäoloa. Sen lisäksi poliisi otti käyttöön lennokit valvomaan tilannetta ilmasta käsin.

Rinnakkaiselo on lähes koko maassa nyt pahasti järkkynyt, kun juutalaisnuoret ovat kostaakseen käyneet arabien kimppuun, minkä seurauksena pääministeri Netanjahu antoi televisiossa tiukan varoituksen maan olevan vaarassa ajautua anarkiaan, jopa sisällissotaan, elleivät rauhattomuudet loppuisi. Kun myös palestiinalaisten kolmas kansannousu eli intifada on ollut vaarassa syttyä, niin puolustusministeri Gantz määräsi rajasotilaita poliisivoimien vahvistukseksi valvomaan järjestystä, sillä niin poikkeuksellisen vaaralliseksi oli tilanne Israelissa muuttunut. Muutamat ovat levottomuuksissa menettäneet henkensä ja sadat loukkaantuneet, mitä pidetään pahimpana levottomuusaaltona vuosiin.

Viime päivinä on kuulunut ääniä, ettei juutalaisten ja arabien rinnakkaiselo voisi enää palautua entiselleen ja että arabien nuori sukupolvi on omaksunut ääri-islamilaisen ajattelun ja siksi on samastunut palestiinalaisten radikaalisuuntausten, kuten Hamasin kanssa. Uutiskuvissa onkin nähty arabinuorison juhlivan, kun Tel Avivin alueelle on satanut raketteja.

Mutta kuten monesti aikaisemminkin, niin Israel on jo saanut vastaansa kansainvälistä arvostelua ja tuomioita, jotka eivät kuitenkaan tähtää Hamasin toistuvan uhittelun lopettamiseen, vaan tehottomiin tilapäisratkaisuihin.

Ulkoministeri Gaby Ashkenasi on viime päivinä ollut yhteydessä eri valtioiden edustajiin ja pyrkinyt tulkitsemaan heille nyt syntynyttä tilannetta. Myös presidentti Rivlin on kuvannut tilannetta Israelissa oleville EU-maiden diplomaateille, ja Netanjahu on keskustellut mm presidentti Joe Bidenin kanssa.

Nykytilanne osoittaa Hamasin koonneen itselleen melkoisen rakettiarsenaalin lähes kurjuudessa elävän väestönsä hyvinvoinnin kustannuksella. Raketteja uskotaan olevan jopa kymmeniä tuhansia, kun niiden valmistamiseen on käytetty varoja, joita Persianlahden öljyvaltio Qatar on kuukausittain toimittanut avustuksena Gazan väestölle. Aseistuksensa lisäksi Hamas on rakentanut itselleen maanalaisia turvabunkkereita ja joukoilleen ammusvarastoja sekä viesti- ja komentokeskuksia.

Niiden tuhoamiseen Israel on nyt tähdännyt iskuillaan mutta on myös täsmäiskuilla surmannut joukon Hamasin johtajia. Samanaikaisesti Israel on kutsunut reservejä aseisiin ja koonnut Gazan rajalle lisää joukkoja sekä panssareita, mikä enteilee mahdollista maahyökkäystä. Asia on ollut esillä hallituksen turvallisuuskabinetissa, mutta päätöstä ei ole vielä tehty, vaikka sen on todettu kuuluvan armeijan keinovalikoimaan.

Mutta se ei juurikaan saa kannatusta ja siksi Israel iskee asevoimillaan nyt sellaisella tulivoimalla, jotta Gazan johto miettisi kannattaako enää seuraavaa yhteenottoa käynnistää. Siinä hengessä Israel on suhtautunut torjuvasti tulitaukoehdotuksiin, kun ne näyttäisivät tapahtuvan Hamasin ehdoilla.

Jordanjoen länsirannalla Ramallahin kaupungissa hallintoaan pitävälle palestiinalaisjohdolle on käsillä olevassa tilanteessa jäänyt sivustakatsojan osa. Hamasin sotaisuus on lumonnut arabinuoria niin palestiinalaisalueilla kuin Israelissa ja järjestön suosio on nähty palestiinalaisjohdon ja erityisesti sen presidentin, Mahmud Abbasin tappiona.

Abbasia on kovasti arvosteltu palestiinalaisvaalien lykkäämisestä, mikä nähdään estävän Hamasin suosion mittaamisen palestiinalaisten keskuudessa.

Israelissa on viime päivien tapahtumien seurauksena pohdittu suhtautumista Abbasiin, johon Israel on tähän saakka pitänyt etäisyyttä, mutta joka nykytilanteessa on sittenkin nähty neuvottelukumppanina. Jopa hallituksen läheltä on myönnetty, että Abbasin laiminlyönti on johtanut Hamasin vahvistumiseen ja että tilanne tulisi korjata. Jopa presidentti Bidenin hallinto on ehtinyt lämmittää suhteitaan Abbasin kanssa sen jälkeen, kun Trumpin hallinto oli hänet täysin torjunut.

Tapahtumien keskellä Israelissa ehdittiin pohdiskella miten nykytilanne vaikuttaa käynnissä oleviin hallitustunnusteluihin, sillä hätätilanteissa yleensä on löytynyt sovinnonhalua. Hallituksen kokoamistehtävän kaksi viikkoa sitten saanut Tulevaisuus-puolueen johtaja Jair Lapid törmäsi kuitenkin muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen, missä hänen johtamansa hallitus olisi liian kokematon. Sen lisäksi ongelmaksi tuli pienen arabipuolueen mukaantulo, mikä lopulta ei sopinut Lapidin oikeistolaiselle liittolaispuolueelle.

Lapidille on kuitenkin jäänyt vielä vajaat kaksi viikkoa koota hallitus, mutta viidennet ennenaikaiset vaalit häämöttävät jo syyskuussa.

Poliittiseen aikatauluun liittyy myös kesäkuun alussa Israeliin valittavan presidentin ehdokasasettelu, sillä ehdokkaat tulisi olla tiedossa jo tällä viikolla. Tähän hyvin seremonialliseen seitsemänvuotisvirkaan on aina pyritty löytämään joku arvostettu entinen poliitikko, tiedemies tai kulttuuripersoona mutta tällä kertaa ehdokkaita on ollut hyvin vähän. Suppeasta joukosta on kuitenkin erottautunut työväenpuolueen entinen puheenjohtaja ja ministeri, 60-vuotias Isac Herzog, jonka isä Chaim Herzog toimi 1980-luvulla maan presidenttinä, joka suoritti valtiovierailun Suomeen.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR