Rony Smolar – Israel-uutisviikko 16.11.2020

Maailman edelleen hämmästellessä Yhdysvaltojen presidentinvaalien ääntenlaskun loppukäänteitä itse vaalitulos mietityttää erityisesti Lähi-idässä, missä viime aikoina tapahtuneet myönteiset muutokset sekä niiden toivottu kehityssuunta ovat paljolti olleet vaalit hävinneen presidentti Donald Trumpin ansiota.

Näinä aikoina niin Israelissa kuin arabimaailmassa pelätään orastavan rauhankehityksen saattavan hämärtyä Joe Bidenin asettuessa Valkoisen talon isännäksi. Nimittäin, presidentti Trump on hyvin suoraviivaisesti, jopa voimaperäisesti onnistunut markkinoimaan ”vuosisadan rauhansuunnitelmaansa”, mitä Israel ja sen tuoreet rauhankumppanit Arabiemiraatit sekä Bahrain paraikaa toteuttavat. Sen lisäksi Israel ja Afrikan muslimivaltio Sudan sopivat suhteidensa normalisoimisesta.

Nämä ovat suuria askeleita alueella, mistä yleensä kantautuu vain huonoja uutisia. Lisäksi nuo rauhasopimukset ovat lähteneet vauhdilla liikkeelle, mikä on yllättänyt monet diplomaattiset tarkkailijat. Hyvinä esimerkkeinä niiden on toivottu houkuttelevan myös alueen muita valtioita, joiden väestöille tarjolla olisi valoisampi tulevaisuus.

Alueen arabiankielisissä lehdissä onkin selostettu, miten Emiraattien aluksia käy lähes viikoittain Israelin satamissa tuoden ja vieden elintarvikkeita sekä kulutustuotteita. Sen lisäksi kymmenet viikoittaiset suorat lentoyhteydet Tel Avivin ja Dubain välillä kuljettavat erilaisten laitteiden lisäksi maiden kauppavaltuuskuntia sekä liikemiehiä, ja lopulta tämä kaikki hyödyntää maiden väestöjä.

Lisäksi Israelista lähtee tällä viikolla Sudaniin valtuuskunta neuvottelemaan maiden sovinnon syventämisestä sekä kauppasuhteiden avaamisesta. Sudanin kerrotaan olleen Lähi-idässä kesällä käynnistyneen rauhankehityksen kovin pähkinä presidentti Trumpille, mutta siitä selvittiin Yhdysvaltojen luvattua kohentaa terrorismista syytetyn Sudanin kansainvälistä asemaa.

Mutta ratkaisevana avaimena tähän uuteen ilmapiiriin pidetään sitä, että arabimaailma luopui vuosikymmeniä noudattamastaan ennakkoehdosta, minkä mukaan sovinto Israelin kanssa voisi syntyä vain palestiinalaiskysymyksen tultua ratkaistuksi. Tässä uudessa ilmapiirissä palestiinalaisten onkin toivottu tarttuvan myönteisesti etenevään laajempaan rauhankehitykseen, sillä muussa tapauksessa muut aktiivisemmat osapuolet voivat viivyttää heidän ratkaisuaan.

Palestiinalaisosapuolessa väkivalta istuu kuitenkin tiukasti kiinni, mistä kertoo se, että pitkän rauhallisen jakson Gazan rajalla katkaisi sunnuntain vastaisena yönä Israeliin ammutut raketit. Ilman provokaatiota kärjistynyt tilanne oli poikkeuksellinen, sillä raketit oli raja-alueen sijasta nyt suunnattu rannikon Ashdodin kaupunkiin sekä maan keskiosiin, mikä pelästytti nukkumassa olleita ihmisiä. Israel kykeni torjumaan raketit mutta niiden sirpaleita putosi asutustaajamiin.

Israel piti välikohtausta vakavana ja vastasi pommittamalla Gazaa hallitsevan Hamas-järjestön sotilaskohteita.

Yleensä nämä yhteenotot ovat jääneet lyhytkestoisiksi, kun  Gazassa toimivat eri terroristijärjestöt ovat päässeet tilanteen rauhoittamisesta keskenään sopimukseen.

Mutta ehkä merkittävin poikkeaman rauhankehitykselle muodostaa ydinasetta havitteleva Iran, jolla on sormensa monen valtion sisäisissä konflikteissa ja jota alueen useimmat valtiot pitävät suurimpana uhkanaan.

Jatkossa on mielenkiintoista seurata, miten Lähi-idän laajaan kuvaan sovittautuva Biden aikoo suhtautua Trumpin käynnistämiin rauhansuunnitelmiin. Muistissahan on, että hän toimi Barack Obaman varapresidenttinä eikä tuon demokraattihallinnon Lähi-idän politiikka aina sujunut täydessä yhteisymmärryksessä Israelin kanssa.

Tuoreita esimerkkejä suunnantarkistuksesta kantautui viime viikolla Israeliin, kun Bidenin kerrottiin harkitsevan Trumpin peruuttaman talousavun palauttamisen palestiinalaisille. Trumpin mielestä ilman ennakkoehtoja vuosikymmeniä maksettu apu oli omiaan vain ylläpitämään kriisiä.

Bidenin uskotaan vuorostaan tarttuvan palestiinalaiskysymykseen voimaperäisesti taivuttamalla Israel ja palestiinalaiset takaisin neuvottelupöytään tavoitteena kahden valtion ratkaisu.

Mutta ehkä eniten huolta aiheuttaisi se, jos Biden palauttaisi Yhdysvallat Iranin ydinasetta valvovaan kansainväliseen sopimukseen, mistä Trump kaksi vuotta sitten irtautui. Siinä samassa hän määräsi Iranille lisää pakotteita.

Näiden vahvistamattomien tietojen lisäksi Bidenin uskotaan puuttuvan Trumpin käynnistämään rauhansuunnitelmaan vaikuttamalla Lähi-idässä vallitseviin liittosuhteisiin. Mitä se käytännössä merkitsisi jää nähtäväksi, mutta ainakin Yhdysvaltojen vaalitulokseen tyytymättömien uskotaan tarkkailevan Bideniä tiiviisti.

Pidättyvästä asenteesta kertoo se, että Yhdysvaltain lähimmältä arabiliittolaiselta, Saudi Arabian kuninkaalta heltisi viivyttelyn jälkeen Bidenille lyhyen kohtelias onnittelu.

Saudi Arabia on Iranin takia erityisen varuillaan, kuten myös Israel, joka myös viivytteli oman onnittelunsa kanssa. Persianlahden maltillisista arabivaltioista enemmistön on Israelin lailla uskottu toivoneen Trumpin vaalivoittoa.

Mutta voiko Lähi-itä vielä Trumpin hallinnon viimeisten kahden kuukauden aikana ajautua sotaan, on viime päivinä esitetty kysymys Israelin lehdistössä. Eikä ihan aiheetta, sillä jotain tuntuu olevan tekeillä.

Nimittäin, presidentti Trump siirsi viime viikolla syrjään niskoittelevan puolustusministerinsä ja suoritti puolustusministeriössä Pentagonissa henkilövalintoja, jotka paremmin myötäilevät presidentin näkemyksiä. Tätä on pidetty outona ratkaisuna juuri ennen hallinnon vaihtumista.

Mutta poikkeuksellisen vakavaksi asian tekee se, että Trumpin hallinnossa Iranin asioista vastaava Elliot Abrams vieraili viime viikolla salaa Israelissa käyden neuvotteluja pääministeri Netanjahun kanssa. Ja tällä viikolla ulkoministeri Mike Pompeon on kerrottu tulevan kolmen päivän neuvottelumatkalle, mitä pidetään poikkeuksellisen pitkänä, kun hän maapallolla matkatessaan yleensä viipyy vierailukohteessa vain vuorokauden tai kaksi.

Ja tiedossa on myös se, että Israelin armeijan komentaja neuvotteli viime viikolla videoyhteyden välityksellä Yhdysvaltain asevoimien komentajan kanssa.

Tarkkailijat pitävät tällaista aktiviteettia valmistautumisena johonkin sotilaalliseen toimeen, ehkä iskuun Irania vastaan, mihin Yhdysvallat Trumpin johdolla yhdessä Israelin kanssa olisi valmis. Mutta Israelissa ei lehtitietojen mukaan kuitenkaan näy merkkejä sotaan valmistautumisesta eivätkä tiedustelutiedot tue iskun tarvetta juuri nyt.

Yhdysvallat ja Israel näyttävät kuitenkin lisäävän paineita, kun on käynyt ilmi, että Iran on Kansainvälisen atomienergiajärjestön valvonnasta huolimatta moninkertaistanut hallussaan olevan rikastetun uraanin määrää. Tosin, uraani ei vielä ole saavuttanut ydinaseeseen tarvittavan tason.

Mutta lehdistö pitää Trumpia ja Netanjahua sen verran arvaamattomina, että yhteisenä nähty vihollinen voisi houkutella arvaamattomiin päätöksiin.

Israelissa pian Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen suoritettu mielipidemittaus osoitti israelilaisten huolestuneen Bidenin valinnasta ja siksi siirtyneen poliittisissa mielipiteissään oikealle. Tosin, otos oli hyvin pieni, noin 600 henkilöä, mutta osoitti oikeistopuolueiden saavan selvän enemmistön parlamentissa, jos vaalit pidettäisiin nyt. Nykyisessä parlamentissa oikeistolla on paikoista vajaa puolet.

Asemastaan kamppailevan pääministeri Netanjahun on viime päivinä väitetty miettineen, miten Trumpin hallinnolta voisi jo saadun mittavan tuen lisäksi saada vielä lisää hänen hyvin oikeistolaiselle politiikalleen.

Niistä tärkeimpinä arvellaan olevan Jordanjoen länsirannalla pienempien alueiden liittäminen Israeliin, ehkä suuret asekaupat, uusien rauhankumppanien löytäminen arabimaailmasta sekä tiukemmat boikottitoimet Irania vastaan.

Viitteitä tästä loppuviikkojen hyödyntämisestä on Israelin tuore päätös, juuri Bidenin virkaan astumista ennen, rakentaa 1.200 asuntoa pääasiassa palestiinalaisten asuttaman Jerusalemin itäosassa kylkeen. Bidenin, nimittäin, uskotaan vaativan Israelilta rakennustoiminnan jäädyttämistä palestiinalaisiksi katsotuilla alueilla ja tämä uusi projekti todennäköisesti koettelee tulevan hallinnon asennetta.

Toisaalta, Trumpin hallinnon selvänä tukena voidaan pitää ulkoministeri Pompeon tulevaa vierailua, minkä kuluessa hän Yhdysvaltain ensimmäisenä ulkoministerinä aikoo vierailla Jordanjoen länsirannalla sijaitsevassa israelilaisessa siirtokunnassa sekä Golanilla, minne kiitoksena presidentti Trumpin ystävyydelle viime kesänä perustettiin hänen nimeään kantava siirtokunta. Yhdysvallat kun ei pidä siirtokuntia lainvastaisina.

Tämä osoittaa kahden perättäisen amerikkalaishallinnon välisen suuren eron suhtautumisessa liittolaiseen Israeliin. Nimittäin, presidentti Obaman viimeinen päätös hetki ennen virkakautensa päättymistä ja juuri ennen Trumpin virkakauden alkua oli Israelille täytenä yllätyksenä tullut päätös puoltaa YK:n Turvallisuusneuvostossa esille tullutta päätöslauselmaa, mikä määritteli Israelin siirtokunnat kansainvälisen lain vastaisiksi.

Siten, on oikeutettua odottaa presidentti Trumpilta vielä jotain yllättävää, kuten ehdotonta kieltoa Yhdysvaltojen palaamiselle Iranin ydinsopimukseen, minkä hän on julistanut amerikkalaisten kaikkien aikojen surkeimmaksi sopimukseksi.

Ja lopuksi: Israelissa on jälleen tehty merkittävä arkeologinen löytö, kun Jerusalemin vanhassa kaupungissa uuden rakennustyömaan valmistelutöissä suoritetuissa kaivauksissa päivänvaloon tuli saviruukku, minkä sisältä löytyi neljä hyväkuntoista kultakolikkoa. Ne osoittautuivat olevan peräisin muslimien hallitsemalta ajalta yli tuhat vuotta sitten.

Arkeologeja hämmästytti puhtaasta kullasta lyötyjen kolikkojen hyvä kunto, mikä uutiskuvissa näkyi kirkkaana kullan kimalluksena.

Ja vielä kiinnostavana tietona, että kuluva vuosi on Israelin ja Suomen diplomaattisuhteiden 70. juhlavuosi, mitä vallitsevassa virustilanteessa on jouduttu viettämään hyvin supistetuissa merkeissä.

Viime tammikuussa, jolloin maailmalle leviämässä olleen pandemian koko kuva oli vielä tiedostamatta, presidentti Sauli Niinistö vieraili Israelissa osallistuen 40:n valtion- ja hallituksen päämiehen mukana kansainväliseen natsiuhrien muistotilaisuuteen. Vierailun oli samalla määrä avata tämän juhlavuoden monet tapahtumat.

Mutta olosuhteiden muututtua juhlatapahtumat toteutetaan pääasiassa virtuaalisesti vasta nyt, avauksen oltua Tel Avivissa toissapäivänä lauantaina eli diplomaattisuhteiden solmimisen vuosipäivänä.

Tapahtumia on useita ja ne jatkuvat aina joulukuun 11. päivään saakka. Juhlavuotena Suomi tarjoaa Israelissa erilaisia kulttuuritapahtumia, kuten musiikkia, tanssia, suomalaisia elokuvia sekä seminaareja, joista osa on seurattavissa Suomen Israelin-suurlähetystön nettisivuilta.

Sieltä löytyvät myös molempien maiden ulkoministerien, Pekka Haaviston ja Gabi Ashkenazin onnitteluviestit.

Ja taitaapa sieltä huomisesta lähtien löytyä myös omat muisteloni diplomaattisuhteiden vuosikymmeniltä.

Israelin täällä Suomessa olevan suurlähetystön järjestämistä tapahtumista lähemmin viikon kuluttua.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR