Rony Smolar – Israel-uutisviikko 16.1.2023

Vauhdikkaasti liikkeelle lähtenyt Benjamin Netanjahun uusi hallitus tuottaa edelleen tapahtumarikkaita ja välillä jopa dramaattisia uutisotsikoita. Valitettavasti niiden on pelätty jakavan kansan kohtalokkaasti kahtia, mitä koventuneet puheet ovat syventäneet. Samanaikaisesti israelilaisia huolettaa maan demokratian tulevaisuus, kun sen kestokykyä on nyt monilla uudistuksilla ja rajoituksilla haluttu koetella. Tähän voimanmittelyyn on liitetty myös Israelin, ainakin toistaiseksi, vapaa mielipide- ja lehdistönvapaus, joihin uusi oikeusministeri yhdessä pääministerinsä kanssa on nyt suunnitellut ahtaampia rajoja.

Niitä koeteltiin lauantai-iltana, kun Tel Avivin keskustaan kokoontui arviolta 80.000 ihmistä protestoimaan hallitusta ja sen oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevia suunnitelmia vastaan. Tel Avivin suurmielenosoituksen kanssa samanaikaisesti oli mielenosoituksia myös Jerusalemissa sekä Haifassa, missä ihmiset halusivat puolustaa demokratiaa ja ilmaista mielipiteensä oikeistohallitusta vastaan.

Mielenosoittajien kantamissa kylteissä pääministeri Netanjahua verrattiin presidentti Putiniin sekä omassa maassaan eurooppalaisia arvoja haastavaan Unkarin pääministeriin Viktor Orbániin.

Nykyinen oikeistohallitus oli etukäteen leimannut mielenosoitukset vaaleissa tappion kokeneen vasemmiston tyytymättömyydeksi. Mutta mielenosoittajat olivat kuitenkin saaneet merkittävää tukea korkeimman oikeuden nykyisiltä sekä entisiltä tuomareilta. Tuomareista osa oli muutama päivä aikaisemmin jopa julkaissut eräässä johtavassa päivälehdessä yhteisen mielipidekirjoituksen, missä tuomitsivat hallituksen aikeet sallia lainsäätäjille enemmän valtaa mm tuomareiden nimittämisessä sekä korkeimman oikeuden päätösten muuttamisessa.

Oikeuslaitoksen ylimmältä tasolta heitettiin vielä lisää löylyä, kun korkeimman oikeuden istuva presidentti sekä oikeuskansleri kohdistivat kahdessa erillisissä televisioiduissa tiedotustilaisuudessa tiukat mielipiteensä hallituksen aikeista. Molemmat suorapuheiset naistuomarit tuomitsivat hallituksen oikeuslaitokselle suunnittelemat uudistukset demokratian alasajona, jopa diktatuurin vallankaappauksena. Samalla he painottivat, että Israel on keväällä täyttyvän 75-vuotisen itsenäisyytensä aikana säilynyt ainoana demokratiana Lähi-idässä , mutta ei enää jatkossa olisi sellainen. Israelin perustajaisät kääntyisivät haudoissaan, jos tämän tietäisivät, lisäsivät vielä monet muut oikeusoppineet.

Oikeuslaitokseen suunniteltujen muutosten uskotaan auttavan korruptiosta oikeuteen joutunutta Netanjahua siten, että tuomio peruuntuisi tai että oikeudenkäynti keskeytyisi ja asia vähitellen unohtuisi. Netanjahu on vuosia pitänyt saamaansa syytettä poliittisena ajojahtina ja on siksi oikeudenkäyntinsä mitätöimiseksi odottanut itselleen suotuisempia aikoja.

Poliittista ilmapiiriä myrkytti viime viikolla myös radikaalioikeistoon kuuluvan hallituspuolueen kansanedustajan esittämä vaatimus määrätä entinen pääministeri Yair Lapid sekä hänen hallituksessaan puolustusministerinä toiminut Benny Gantz pidätettäviksi heidän nykyhallitusta arvostelevista mielipiteistään.

Pidätysvaatimuksen teki erityisen vakavaksi se, että sitä esittänyt kansanedustaja on ehdolla maan sisäistä turvallisuutta käsittelevän parlamentin valiokunnan puheenjohtajaksi.

Tuo vaatimus nähtiin niin vaarallisena ulostulona, että päivänpolitiikasta välimatkaa pitävän presidentti Isaac Herzogin oli ilmaistava sille tuomionsa. ”Oppositiojohtajia ei demokratioissa pidätetä”, oli presidentin napakka kannanotto.

Samalla presidentti ilmoitti demokratian turvaamiseksi olevansa yhteydessä oikeuslaitokseen sekä poliittiseen johtoon mutta arvioi väliintuloaan haastavaksi. Presidentti halusi mielenosoitusaallon keskellä kuitenkin muistuttaa osapuolia Israelin itsenäisyysjulistuksessa mainittujen yhteiskunnan arvojen noudattamisesta.

Vuorokauden odottelun jälkeen myös Netanjahu yhtyi presidentin tuomioon viittaamalla kuitenkin hallituksen vastaisiin mielenosoituksiin, joihin kansalaistottelemattomuus ei tulisi kuulua.

Myös Israelin lehdistö on osallistunut maan nykytilanteesta käytävään keskusteluun tuomitsemalla vihapuheet. Niissä Netanjahun radikaalioikeistosta sekä ortodoksisista uskontopuolueista koostuvan hallituksen on vaalivoiton jälkeen todettu aloittaneen kostohyökkäyksen Israelin politiikassa vahvoilla ollutta vasemmistoa sekä liberaalisuuntausta vastaan. Lehdet ovat mm raportoineet kiihkomielisen poliisiministerin Itamar Ben-Gvirin vaatineen poliisia tarttumaan voimakkain ottein hallitusta vastustaviin mielenosoituksiin määräämällä niihin tuhansia poliiseja, kuten lauantaina oli tehty.

–      Tämä ei tule päättymään hyvin, kun oikeisto ja vasemmisto syyttävät toisiaan demokratian vastaisesta kiihottamisesta, todettiin lehtikirjoituksissa. Onneksi lauantai-illan mielenosoitukset sujuivat rauhallisesti.

Oikeiston suunnalta kuuluvat mielipiteet kuvaavat nykytilaa kapinoinniksi laillisesti valittua hallitusta vastaan, kun ihmisiä on kehotettu kaduille häiritsemään liikennettä ja tarvittaessa tarttumaan väkivaltaan. Jotkut lehdet ovat uskaltaneet varoittaa jopa sisällissodan puhkeamisesta, mihin myös Israelin päärabbi yhtyi varoittaen samalla kahden vastakkaisen poliittisen leirin leikkivän nyt tulella.

Tällaista ilmapiiriä ei aikaisemmin ole Israelissa koettu, ja sen on pannut merkille myös vihollismaa Iran, joka on jo ehtinyt ennustaa juutalaisvaltion alasajoa. Toisaalta Israelin armeijan johto vakuutti juuri viime viikolla maan olevan valmis iskemään Iraniin milloin tahansa, jopa ilman Yhdysvaltojen apua.

Mutta Yhdysvallat pyrkii nykytilanteessa poikkeuksellisen tiiviisti seuraamaan liittolaisensa toimia. Se näkyy mm siinä, että Israelin tilanteesta huolestunut presidentti Joe Biden on päättänyt lähettää tällä viikolla turvallisuuspoliittisen neuvonantajansa Jake Sullivanin ja myöhemmin ulkoministerinsä Antony Blinkenin Israeliin saamaan paremman käsityksen Netanjahun hallituksen politiikasta. Samalla on tarkoitus kuunnella myös opposition ääntä.

Toistaiseksi yllättävän hiljaa pysyneen Netanjahun etujen mukaista olisi tilanteen pikainen rauhoittuminen, sillä lähipäiviksi on suunniteltu pikavierailu Arabiemiraatteihin ja pian sen jälkeen odottaa presidentti Bidenin kutsusta matka Washingtoniin. Nämä matkat saattavat jäädä toteutumatta, ellei kuohuva yleistilanne Israelissa rauhoitu. Sen lisäksi Israelin tulee pikimmiten saada myös kauppakumppaninsa maailmalla sekä kansainväliset luottolaitokset vakuuttuneiksi rauhan sekä järjestyksen säilymisestä maassa.

Myös arabimaista löytyvät rauhankumppanit haluavat vakuuttua suhteiden jatkuvuudesta sekä rauhan säilymisestä. Arabimaista tiennäyttäjänä toimii Persianlahdella Arabiemiraatit, joka kolme vuotta sitten normalisoi suhteensa Israelin kanssa. Nyt maa aikoo kouluissaan opettaa juutalaisten kansanmurhasta kertovaa holokaustin historiaa. Tätä pidetään Emiraateissa tärkeänä, sillä juutalaiset ovat vuosisatoja kuuluneet alueen historiaan.

Maa on muutenkin toiminut alueella edelläkävijänä, kun Dubaissa viime vuonna järjestettiin holokaustin muistonäyttely.  Lisäksi useat holokaustista selvinneet ovat vierailleet maassa kertomassa toisen maailmansodan aikana kokemistaan kauhuista.

Tiedossa on lisäksi, että pääministeri Netanjahu haluaisi järjestyksen ja rauhantilan säilyvän, jotta hänen tavoittelemansa suhteiden normalisoituminen Saudi Arabian kanssa toteutuisi. Hänen aikaisemmalta pääministerikaudeltaan tiedetään salaisesta yhteydenpidosta maiden välillä, jota myös Yhdysvallat oli tukenut.

Mutta Israelin lähivuosien vaikeutena tulee olemaan yhteiskunnassa ilmenevä syvä jakautuneisuus maallisten liberaalien ja ortodoksisen radikaalioikeiston välillä. Siinä missä rauhallista ja mukavaa elämää kaipaavat maallistuneet ovat lopullisen sovinnon aikaansaamiseksi valmiita luovuttamaan kiistellyn Länsirannan palestiinalaisille, raamatunaikaisesta suur-Israelista unelmoiva radikaalioikeisto saa voimakasta tukea nopeasti kasvavasta ortodoksisesta väestönosasta, joka on valmis torjumaan kaiken sovintoratkaisun palestiinalaisten kanssa.

Ei ihme, että Länsirannan Ramallahin kaupungissa hallintopäämajaansa pitävä palestiinalaisjohto pelkää Netanjahun hallituksen pahimmillaan pyrkivän kansainvälisesti tunnustetun hallinnon kaatamiseen. Siitä ei ole vielä näyttöä, vaikka Israel on viime päivinä määrännyt palestiinalaisille joukon rajoituksia. Ne eivät kuitenkaan koske niitä tuhansia, jotka päivittäin käyvät Israelin puolella töissä.

Israelin sisäpolitiikan kokonaiskuva on vähitellen hahmottumassa, kun marraskuussa käytyjen vaalien jälkeen hallituksen avainpaikoille on istutettu ortodoksijuutalaisia ministereitä. Samalla he ovat lyhyessä ajassa saaneet kannattajakuntansa tuomaan suljettuna pidettyä elämäänsä israelilaisten tietoisuuteen. ”Olemme saavuttamassa voittoja kulttuurisodassa”, kuvaili innoissaan eräs ortodoksiministeri.

Esimerkkinä:

–      Modernin suurkaupungin Tel Avivin kyljessä sijaitsevassa ortodoksien esikaupungissa asuva monilapsisen perheen äiti kuvaa arkeaan eräässä lehtikirjoituksessa seuraavasti: ”Perheessämme on 12 jäsentä, asumme ahtaassa asunnossa ja arkemme pyörittäminen muistuttaa tehdastyötä. Kun kaikkia tulee ruokkia kolmasti päivässä, käytämme kertakäyttöastioita, muussa tapauksessa joutuisin koko päivän seisomaan tiskialtaan äärellä. Tietenkin olisi juhlavampaa nauttia sapattiateriat keraamisista astioista, mutta meillä ei olisi edes tilaa astiastoille eikä varaa tiskikoneelle. Onneksi meillä on sentään pyykinpesukone. Meitä ei mitenkään voi verrata kahden auton maallistuneeseen israelilaisperheeseen, joka tilaa kotiinsa pikaruokaa ja matkustaa lomalla ulkomaille.

Vaikka meitä on moitittu ympäristöä haittaavien muovisten kertakäyttöastioiden suurkuluttajiksi, niin uskon olevamme luontoystävällisempiä kuin israelilaiset keskimäärin. Nimittäin me ortodoksit ostamme vähemmän vaatteita ja elämme pääasiassa kierrätystaloudessa emmekä lennä ulkomaille.”

Ja lopuksi: Useat Israelin taide-, tiede sekä eri kulttuurialojen toimijat ovat jo vuosia yrittäneet houkutella kansainvälisiä elokuvayhtiöitä tekemään kuvauksensa juuri Israelissa. Etuina on mainittu tarvittava infrastruktuuri, puitteet ja tilat, vaihteleva luonto ja ilmasto, korkea ammatillinen osaaminen, luovuus sekä tuotannon tekninen jälkikäsittely ja ehkä tärkein; rahoituksen saatavuus.

Näillä Israel pyrkii filmiteollisuuden yhdeksi keskukseksi maapallolla. Näyttöäkin löytyy elokuvia ja televisiosarjoja suoratoistona tarjoavasta amerikkalaisesta tilausvideopalveluyhtiöstä, missä israelilaiset ja Israelissa kuvatut laatuelokuvat ovat hyvin suosittuja.

Kaksitoista kansainvälistä tuotantoyhtiötä on nyt tarttunut tähän Israelin tarjoamaan mahdollisuuteen, mihin on jo varattu miljoonia euroja.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR