Rony Smolar – Israel-uutisviikko 15.4.2024

Korkea-arvoisia iranilaisupseereja Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa toissaviikolla surmanneen pommi-iskun seurauksena ilmassa roikkunut Iranin kostoisku Israeliin toteutui nyt sunnuntain vastaisena yönä, kun Iran hyökkäsi yli kolmella sadalla ohjuksella ja lennokilla Israeliin. Maan ilmatorjunta ampui kuitenkin alas suurimman osan ohjuksista, minkä lisäksi myös Yhdysvallat, Britannia ja Ranska sekä Israelin itänaapuri Jordania torjuivat lähestyviä ohjuksia ja lennokkeja ennen Israelin ilmatilaa.

Lennokkien torjunnassa Israel käytti myös GPS:n eli maailmanlaajuisen paikallistamisjärjestelmän häirintää, mitä Israel on jo kuukausia käyttänyt myös Libanonin rajalla, mistä Iranin liittolaisjoukot Hizbollah ovat lähettäneet lennokkejaan Israeliin. Häirinnästä ovat myös israelilaiset autoilijat joutuneet kärsimään, kun järjestelmä on saattanut ohjata tai paikantaa ajoneuvon Israelissa ties’ minne.

Mutta varsinaiset tapahtumat lähtivät liikkeelle lauantaina illansuussa, kun amerikkalaiset ja israelilaiset tiedustelulähteet olivat havainneet suuren määrän lennokkeja lähetetyn Iranin länsiosista kohti Israelia. Hitaasti ja matalalla lentävien lennokkien laskettiin käyttävän 1500 kilometrin matkaan kuudesta kahdeksaan tuntia, jolloin niiden laskettiin yhdessä ohjusten kanssa iskevän Israeliin sunnuntaina aamuyöllä kello kahden ja puoli viiden välillä.

Israelin sotilastiedustelun arvion tultua viranomaisten tietoon ilmapuolustuksen valmiutta kohotettiin äärimmilleen, mitä reservistä palvelukseen määrätyt oli lähetetty vahvistamaan. Sen lisäksi mm koulut oli päätetty turvallisuussyistä kahdeksi päiväksi sulkea ja myös suuret kokoontumiset kiellettiin. Samalla Israelin ilmatila sulkeutui, mikä lykkäsi saapuvien ja lähtevien lentojen aikataulua ja mikä esti myös ylilennot.

Myös hallituksen sotakabinetti kokoontui pääministeri Benjamin Netanjahun johdolla lauantaina alkuillasta valmistautumaan Iranin iskun varalle. Istunto jatkui myös hyökkäyksen jälkeen lähes koko sunnuntain päivän, kun pohdittavaksi tuli miten Israel aikoisi vastata Iranin massiiviseen ilmahyökkäykseen, vaikka se torjuttuna aiheutti vain vähäistä vahinkoa Israelissa. Mutta Iranin tarkoituksena oli kuitenkin aiheuttaa viholliselleen mahdollisen suurta vahinkoa, mitä maan johto oli päiväkausia uhmakkaasti vannonut tekevänsä ja siksi Israelilla oli tarvetta vastaiskuun.

Iranin armeijan esikuntapäällikkö Mohammed Bagheri totesi sunnuntaina maansa operaation tällä kertaa päättyneen eikä aikomuksena ollut sitä jatkaa. Hän kuvasi hyökkäystä rajoitetuksi mutta onnistuneeksi. Hän kuitenkin varoitti Israelia ja Yhdysvaltoja suuremmalla hyökkäyksellä, mikäli maat aloittaisivat kostohyökkäyksen.

Liittolaisen Yhdysvaltojen keskeinen osa Iranin hyökkäyksen torjunnassa oli ennustettavissa, kun maan asevoimien Lähi-idän sotatoimialueen operaatioista vastaava kenraali Michael Kurilla oli juuri vieraillut Israelissa, missä hän tapasi asevoimien ylintä johtoa. Myös puolustusministeri Yoav Gallant piti amerikkalaista virkaveljeään Lloyd Austinia ajan tasalla.

Yhdysvallat näyttää nyt olevan saamassa Israelista ja erityisesti välillä arvaamattomana nähdystä pääministeri Netanjahusta otteen sen jälkeen, kun presidentti Joe Biden oli välillä menettää kärsivällisyytensä tämän poukkoilevan politiikan kanssa. Miehet keskustelivat varhain sunnuntaina puhelimessa Netanjahun kiittäessä Yhdysvaltojen panosta Iranin torjunnassa. Puhelun aikana Biden teki selväksi, ettei Yhdysvaltoja tulisi vetää syvemmälle konfliktiin eikä se siksi osallistuisi Israelin mahdollisesti suunnittelemaan vastahyökkäykseen mutta haluaa Israelin ilmoittavan siitä kuitenkin etukäteen. Tämä siksi, koska Israel ei etukäteen ollut lähimmälle liittolaiselleen ilmoittanut Iranin hyökkäykseen johtaneesta iskuaikeistaan Iranin konsulaattiin Damaskoksessa.

Yhdysvallat ei selvästikään halua joutua yllätetyksi, jos herkästi syttyvä tilanne johtaisi laajempaan sotilaalliseen yhteenottoon Lähi-idässä. Nimittäin Iranin liittolaisia ovat mm Irak, Syyria ja Jemen sekä Israelin rajoilla toimivat eri terroristijoukot. Tilanne hermostuttaa Lähi-idässä erityisesti Yhdysvaltojen arabiliittolaisia, kuten Egyptiä, Arabiemiraatteja, Jordaniaa ja Saudi-Arabiaa, joilla ennestään on vaihtelevat välit Iranin kanssa.

Oppositiota sotakabinetissa edustava asevoimien entinen komentaja Benny Gantz painotti eilen suhteiden säilyttämisen liittolaisen Yhdysvaltojen kanssa olevan vastahyökkäystä tärkeämpää, vaikka Iranin hyökkäys nähtiin sodanjulistuksena. Israelin sotahallituksen kerrottiinkin eilisiltaisessa istunnossaan toistaiseksi peruneen kostoaikeensa.

Israel vei Iranin iskun eilen YK:n turvallisuusneuvostoon, joka myöhään eilisiltana kokoontui hätäistuntoon käsittelemään asiaa. Israel vaati neuvostoa tuomitsemaan hyökkäyksen ja nimeämään Iranin vallankumouskaartin terroristijärjestöksi.

Iranin hyökkäys on Japania, Kiinaa ja Kanadaa myöten tuomittu maailmalla, myös Suomessa, missä presidentti Alexander Stubb sekä pääministeri Petteri Orpo toivoivat tuomionsa saatteeksi osapuolilta tilanteen rauhoittumista sekä malttia. Myös ulkoministeri Elina Valtonen kiinnitti huomiota siihen, että Iran oli iskenyt Israeliin suoraan eikä käyttänyt välikäsinä liittolaisiaan, mitä se tähän saakka oli tehnyt.

Tilanne Israelissa oli jo ennen Iranin hyökkäystä hermostunut ja jännittynyt, kun tulitaukosopimus Hamasin kanssa oli viipynyt ja nyt jäänyt Iranin iskun seurauksen sen jalkoihin. Osapuolet eivät tulitaukoneuvotteluissa muutenkaan tunnu pitävän kiirettä, sillä monet asetetut aikarajat on jo useaan kertaan ylitetty. Se kertoo siitä, että terroristijärjestönä Hamasilla ei ole muuta menetettävää kuin suurilta osin tuhotun hallintonsa menettäminen Gazassa. Israel taas on vaarassa menettää Hamasin käsissä olevat panttivankinsa, joista kurjissa oloissa yli puolen vuoden vankeudessa olon jälkeen kovin harvan uskotaan olevan enää elossa.

Sopimusta ei viimeisimmän tiedon mukaan ole näköpiirissä, sillä neuvotteluissa mukana olleet Israelin tiedustelupäälliköt arvioivat Hamasin torjuvan myös tulevat ehdotukset, kunnes Israel suostuisi vetäytymään Gazasta.

Se on lisännyt Netanjahun hallitukseen kohdistuneita paineita ja hänen suosionsa on laskenut jopa niin, että viimeisimmässä kyselyssä kaksi kolmasosaa kannattaa hänen väistymistään joko välittömästi tai pian sodan päätyttyä. Yleinen mielipide Gazan sodan päättämisestä näyttää muutenkin jakavan israelilaiset, minkä lisäksi vankeudessa olevien omaiset ovat pyrkineet herättelemään päättäjien omaatuntoa. Netanjahun katse on kuitenkin edelleen Gazan eteläosassa ja siellä Rafahin rajakaupungissa, jota Israel pitää sotansa päätavoitteena. ”Emme voittaisi sotaa ellemme saisi käsiimme Rafahin ja siellä piileskelevän Hamasin johdon”, painottaa Israel, joka joukkojensa osittaisen vetäytymisen jälkeen on jättänyt Gazaan yhden helikoptereiden tukeman prikaatin.

Alueen siviilien turvallisuudesta huolestunut Yhdysvallat kuitenkin vastustaa Rafahin hyökkäystä, minkä lisäksi Netanjahulla on niskassaan myös hallituksen äärioikeiston ministereitä, jotka ovat uhanneet jättää hallituksen, ellei Rafah valloitettaisi.

Muuten Israel on Yhdysvaltojen painostamana suostunut avustusrekkojen lisäämiseen Gazaan 500:een päivässä. Samalla Israel on päättänyt kytkeä puoleltaan kolmannen juomavesiputken Gazaan.

Tällä hetkellä hankalin ja asevoimia paljon sitova tilanne on Jordanjoen länsirannalla, missä armeijan yksiköt ovat Gazan sodan alkamisesta lähtien saaneet vastaansa Hamasia kannattavia ja siltä oppia saaneita aseellisia ryhmiä, jotka operoivat alueen palestiinalaiskaupungeissa ja -kylissä. Tilanne on välillä äitynyt niin vaikeaksi, että Israel on vastarintataistelijoita etsiessään joutunut turvautumaan hyökkäyshelikoptereihin välttääkseen pommiansoitettuja ahtaita kujia.

Armeija on joutunut myös torjumaan alueen asukkaiden, siis palestiinalaisten ja juutalaisten uudisasukkaiden keskinäistä vihanpitoa, mikä useimmiten on johtanut aineellisiin vahingontekoihin mutta välillä vaatinut myös ihmisuhreja. Näin kävi viimeksi perjantain, kun vuorokauden kadoksissa ollut 14-vuotias israelilainen paimenpoika löytyi kotinsa läheltä puukotettuna.

Onneksi diplomatia toi hieman valoa viime viikon synkkiin uutistapahtumiin, kun maapallon suurin saarivaltio sekä suurin muslimienemmistöinen maa Kaakkois-Aasian Indonesia ilmoitti normalisoivansa suhteensa Israeliin. Israel oli jo pitkään käynyt salaisia keskusteluja tämän maapallon neljänneksi väkirikkaimman valtion kanssa ja mm sallinut muslimipyhiinvaeltajien vierailla Jerusalemin Temppelinvuorella. Ajankohta suhteiden virallistamiseksi ilmeni Indonesian nyt hakiessa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n jäseneksi, mitä Israel ilmoitti tukevansa.

Sen sijaan diplomatian takaiskuna Israelille voi pitää Palestiinan jäsenyyden etenemistä YK:ssa. Nimittäin Turvallisuusneuvoston vaihtuvana puheenjohtajamaana huhtikuun ajan toimiva Malta päätti esittää maailmanjärjestössä 12 vuotta tarkkailijavaltiona olleelle Palestiinalle pysyvää jäsenyyttä, mitä palestiinalaishallinto viime viikolla oli hakenut. Harkittuaan jäsenyysehtojen täyttymistä Turvallisuusneuvosto voi joko hylätä tai tuoda hakemuksen neuvoston viidentoista jäsenvaltion ratkaistavaksi. Hyväksyntä edellyttää yhdeksän puoltoääntä, minkä lisäksi pysyvistä viidestä jäsenmaasta mikään niistä ei saa ehdotusta vastustaa.

Diplomaattisen kärhämän rintamalla löytyvät myös Israelin ja Turkin taloudelliset suhteet, jotka ovat ajautuneet kriisiin Turkin kauppaministeriön päätettyä viime viikolla rajoittaa kauppaa Israelin kanssa. Päätös koskee 54 tuotetta, mutta erityisesti Israelin rakennusteollisuuden tarvitsemaa sementtiä, terästä ja rakennusmateriaalia.

Ministeriön mukaan rajoitukset ovat voimassa, kunnes Israel julistaa Gazaan tulitauon ja sallii humanitaarisen avun esteettömän pääsyn perille. Israel oli Turkin mukaan huhtikuun alussa estänyt sen ilmateitse aiotut avustuslähetykset. Israelin kauppaministeriö ilmoitti vastaavansa samalla mitalla, mikä on jatkoa satojen tuhansien israelilaisten lentomatkustajien Turkin kansalliselle lentoyhtiölle sekä Istanbulin lentokentän kauttakululle julistamalle boikotille. Turkki oli jo muutama vuosi sitten menettänyt israelilaisturistien suosikkiasemansa.

Turkin vihanpito Israelin kanssa juontaa presidentti Recep Tayyip Erdoganin valtionpäämiehelle sopimattomiin sekä henkilökohtaisuuksiin menneisiin kuvauksiin pääministeri Netanjahusta nimittämällä tätä ”Gazan teurastajaksi” sekä ”aikamme Hitleriksi”. Miehet ehtivät vähän aikaisemmin sopia edellisen sanallisen yhteenottonsa, kun löivät kättä YK:n yleiskokouksessa.

Vihanpidon pelätään syvenevän Turkin lähettäessä tänään 12 vapaaehtoisen mukana avustustarvikkeita meritse Gazaan. Kuljetukseen aikoo osallistua Turkin lisäksi aluksia mm Libanonista ja Libyasta, joiden päätesatama on Egyptin el-Arishin kaupunki, mistä kuljetuksen toivotaan jatkuvan maitse Rafahiin.

Edellinen tällainen Turkin kokoaman aktivistijoukon avustusoperaatio päättyi 14 vuotta sitten muutamien aktivistien menehtymiseen, kun israelilaiset kommandojoukot valtasivat aluksista yhden. Tuosta välikohtauksesta katsotaan maiden pitkään hyvinä jatkuneiden suhteiden alamäen alkaneen.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR