Rony Smolar – Israel-uutisviikko 15.2.2021

Vaaleihin valmistautuva ja koronapandemian kanssa kamppaileva Israel on saanut lisämurheekseen suhtautumisen ydinasetta tavoittelevan Iranin kasvaneeseen uhkaan. Se on viime viikkoina selvästi käynyt ilmi, kun asiaa ovat käsitelleet niin Israelin armeijan komentaja kuin maan eri turvallisuusasiantuntijat. Lisää paineita on syntynyt myös siitä, ettei presidentti Joe Bidenin uusi hallinto ole vielä paljastanut aikeitaan Iranin suhteen. Israel toivoo Yhdysvaltojen jatkavan, jopa kiristävän Iranille määrättyjä pakotteita, ellei maa luovu ydinohjelmastaan, minkä se väittää liittyvän vain maan energiatuotantoon.

Näihin Israel odottaa kuumeisesti Yhdysvaltojen kantaa, minkä tiedetään olevan hallinnossa kuuma peruna. Sopuratkaisua tavoittelevan Bidenin uskotaan haluavan takaisin Iranin ydinvalvontasopimukseen, mistä presidentti Trump vetäytyi, kun taas sotilasviranomaiset ovat taipuvaisia myötäilemään Israelin tiukkaa linjaa.

Samalla Israel toivoo Yhdysvaltojen ottavan huomioon Iranin sotilaallisen voimistumisen aiheuttaman huolen myös alueen liittolaisille. Israelin ohella erityisesti Saudi Arabia näkee asemansa uhatuksi.

Israelille, joka viime vuosina on onnistunut paljastamaan Iranin valehtelevan ydinohjelmansa todellisista tarkoitusperistä, kysymys on elämästä ja kuolemasta. Kun Iranin johto on vuosien varrella toistanut hävittävänsä juutalaisvaltion maailmankartalta, niin Israel on selkeästi tunnustanut amerikkalaiselle liittolaiselleen olevansa valmis toimimaan ennaltaehkäisevästi jopa yksin.

Israelista kantautuukin tietoja maan todellakin valmistelevan jotain, mihin ensi kuussa pidettävät vaalit eivät ole esteenä. Mistään sotahysteriasta ei ole kyse, mutta siinä missä Iranin uhmakkuus kasvaa, Israelin puolustautumistoimet lisääntyvät. Armeijan esikuntaa on juuri uusittu ja lehtitietojen mukaan siinä on otettu huomioon sodan johtamiseen kykeneviä kenraaleja. Mutta siinä tapauksessa, että Israel joutuisi toimimaan yksin, siis ilman pääliittolaistaan Yhdysvaltoja, liittyy siihen myös riskejä.

Niihin otti vastikään kantaa YK:n alaisen kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n entinen varapääjohtaja, suomalainen tohtori Olli Heinonen. Hän arvioi israelilaiselle lehdelle antamassaan haastattelussa, ettei Israelin isku kykenisi täysin poistamaan Iranin uhkaa, vaan se korkeintaan antaisi jonkin verran lisäaikaa ja lykkäisi Iranin atomiaseen valmistumista. Heinonen painotti myös, että Iran on hajauttanut ydinohjelmansa strategiset laitoksensa eri puolille maataan, minkä lisäksi osa on piilotettu syvälle maan uumeniin. Näin ollen, kohteiden pommittaminen edellyttää hyvää tiedustelua, jotta tietäisi mitä pommittaa.

Sen lisäksi Israelin tulisi tietää, mitä eri laitoksissa on ja missä kehitysvaiheessa ne ydinaseen valmistuksen suhteen ovat, arvioi Iranin aroissa kohteissa tarkastuskäynneillä itsekin käynyt tohtori Heinonen.

Viime vuosina onnistuneet ja rohkeat vakoiluoperaatiot ja tihutyöt ovat kuitenkin osoittaneet Israelilla olevan hyvä tiedusteluverkosto Iranissa. Eri lähteistä tulleiden tietojen mukaan Iranin ydinase on kahden kuukauden tai kahden vuoden päässä valmistumisestaan, mutta Israelilla voi olla muuta tietoa. Iranissa ydinvalvontaa suorittavia IAEA:n tarkastajia ei sopimuksen vastaisesti ole päästetty valitsemiinsa tarkastuskohteisiin, mikä entisestään on lisännyt myös kansainvälistä huolta. Onhan Iran allekirjoittanut ydinaseen leviämistä kieltävän kansainvälisen sopimuksen.

Lähi-idän ennestään sekava ja jännittynyt yleistilanne ei todellakaan kaipaa lisäjännitteitä, sodasta puhumattakaan, sillä Syyriassa ja Jemenissä käytävät sisällissodat jatkuvat vähäisestä kansainvälisestä huomiosta huolimatta ja ovat vaarassa vetää naapurit syvemmin mukaan. Sen lisäksi Turkki on sekaantunut Syyrian tilanteeseen samoin kuin Iran, joka Jemenissä tukee kapinallisjoukkoja.

Kuten tunnettua, Israel pyrkii ilmaiskuillaan pitämään Syyriassa olevat iranilaisjoukot etäällä rajoiltaan, mutta Syyrian pohjoisosissa toimivan Turkin kanssa Israelilla ei ole alueellista kiistaa. Mutta diplomaattisuhteista huolimatta maiden välit ovat yli vuosikymmenen olleet hyytävän viileät. Presidentti Erdogan ja pääministeri Netanjahu ovat tuon tuosta ottaneet kiivaasti yhteen ja syytelleet toisiaan jopa sotarikollisiksi. Entisten liittolaisten suhteisiin on vaikuttanut palestiinalaiskysymys sekä Turkin antama tuki Gazaa hallitsevalle islamistiselle Hamas-järjestölle.

Israelin yllätykseksi Turkki on nyt viime aikoina viestittänyt, että se olisi valmis kohentamaan suhteitaan, mikä on saanut Israelin hämmästelemään. Mutta sen takana saattaa olla presidentti Bidenin hallinnon kielteinen suhtautuminen Turkin ihmisoikeustilanteeseen, mikä Turkissa on arka asia. Sen lisäksi Turkki on havahtunut huomaamaan, ettei Israel ole Lähi-idässä yksin, vaan saanut siellä uusia arabiystäviä, joille palestiinalaiskysymyksen ratkaisemattomuus ei ole ollut esteenä suhteiden solmimiselle, mitä Turkki viime syksynä kärkevästi arvosteli.

Myös Turkin lähinaapurit Kreikka ja Kypros ovat poliittisesti ja taloudellisesti liittoutuneet Israelin kanssa, mikä entisestään supistaa Turkin liikkumatilaa Aigeianmerellä, missä huomattavien öljy- ja kaasuesiintymien jakaminen aiheuttaa jännitettä.

Suhteissa ei kuitenkaan uskota tapahtuvan merkittävää muutosta ennen kuin Israelissa on käyty vaalit ja poliittinen tilanne on vakiintunut. Mutta pieni merkki muutoksesta näkyi viime viikolla, kun Israelin kansallisen lentoyhtiön El Alin rahtikone nähtiin ensimmäisen kerran vuosikymmeneen Istanbulin kansainvälisellä lentokentällä.

Liennytyksenä yleistilanteessa voidaan ehkä pitää myös sitä, että Netanjahu kävi juuri puhelinkeskustelun Venäjän Vladimir Putinin kanssa. Puhelunsa jälkeen Netanjahu kertoi ylimalkaisesti keskustelun liittyneen Syyrian sekä Lähi-idän yleistilanteeseen. Tuskin Israel paljastaisi aikeitaan Irania vastaan, mutta Venäjällä tiedetään olevan hyvät välit sekä Iranin että Turkin kanssa, eivätkä maat todennäköisesti haluaisi niitä suurvaltaan pilata.

Venäjän läsnäolo Syyriassa on ollut eräs syy Netanjahun ja Putinin vuosia jatkuneelle vuoropuhelulle, millä on voitu välttää yhteentörmäyksiä Syyriassa, Israelin vihollismaassa.

Mutta ystävyys Putinin kanssa on myös nähty johtuvan Israelissa asuvasta venäjää äidinkielenään puhuvasta suuresta väestönosasta. Siksi Putinin on kerrottu lämmenneen Israelin humanitaarisiin tarpeisiin, kuten sodassa kaatuneiden ja todennäköisesti Syyriaan haudattujen israelilaissotilaiden löytämiseksi.

Netanjahu onkin antanut ymmärtää, että venäläiset yrittävät paraikaa paikantaa 1980-luvun alussa kaatuneiksi uskottujen israelilaissotilaiden hautoja Syyriassa.

Niin, ja Netanjahuun liittyen. Jerusalemilaisessa oikeudessa viime maanantaina lyhyeksi jääneen esiintymisensä kuluessa Netanjahu kävi vastaamassa syytteisiin korruptiosta kiistämällä syyllisyytensä. Istunto oli viimeinen valmisteleva ennen siirtymistä varsinaiseen oikeudenkäyntiin. Sen alkamisesta ei ole vielä ilmoitettu eikä sen uskota alkavan ennen maaliskuun lopun vaaleja. Ja mikäli Netanjahu voittaisi vaalit ja muodostaisi hallituksen, saattaa hän pyrkiä suojaamaan itsensä oikeudenkäynniltä hankkimalla parlamentaarisen syytesuojan tai muuttamalla lakia. Sen seuraukset voisivat kuitenkin olla kohtalokkaat Lähi-idän ainoalle demokratialle, sillä niin raivoisasti mielenosoittajat oikeustalon ulkopuolella kohdistivat kiukkunsa Netanjahuun. Häntä pilkattiin englanniksi Crime ministeriksi, siis rikosministeriksi, sen lisäksi hänen väitettiin muodostavan uhan maan demokratialle.

Mutta Israelin kaikkien päättäjien, eikä vähiten Netanjahun peikkona on väestöä edelleen ahdistava koronavirus ja sen hallinnointi. Numeroiden valossa tilanne näyttäytyy kääntyneenä parempaan, kun väestöstä 3.7 miljoona on saanut ensimmäisen rokotteen ja 2.4 miljoonaa tarvittavat kaksi. Israelissa onkin annettu koko maailmassa eniten koronarokotetta väkilukuun suhteutettuna. Myös vuorokauden tartuttavuusluku on rokotteiden vaikuttavuuden ansiosta viime päivinä laskenut 5.000 tasolle, kun se vielä muutama viikko sitten oli 8.-9.000. Myös viime viikkoina voimassa ollut sulku sekä Tel Avivin kansainvälisen lentokentän sulkeminen näkyvät noissa alenevissa luvuissa.

Mutta israelilaiset ovat myönteisiksi muuttuneiden tilastojen seurauksena aiemminkin innostuneet ja palanneet ikään kuin normaaliin, kunnes tartuttavuustilastot ovat heilahtaneet punaiselle ja vieneet uuteen sulkuun.

Viranomaiset ovatkin varoitelleet väestöä holtittomuudesta, mikä saattaa kostautua uusina liikkumisrajoituksina maalis-huhtikuun vaihteessa vietettävänä juutalaisten pääsiäisenä eli Pesachina.

Tuota pyhää vietetään perinteisesti perhe- jopa laajassa sukupiirissä, mistä ensimmäisenä koronavuotena vuosi sitten saatiin monien rajoitusten vuoksi huonoja kokemuksia. Ihmiset pelkäävät tuon toistuvan ja viranomaisilla on täysi työ saada israelilaiset noudattamaan määräyksiä.

Huolen aiheena on myös viikkoa ennen Pesachia pidettävät vaalit ja niiden toteuttaminen poikkeusoloissa, joten Israelissa saatetaan seuraavat viisi-kuusi viikkoa elää melkoisessa paineessa.

Tarkkailussa ovat erityisesti ortodoksijuutalaisten taajamat, missä tartuttavuus on korkea ja missä koronan aiheuttama kuolleisuus yli 65-vuotiaissa on neljä kertaa korkeampi kuin muussa väestössä. Syy löytyy ortodoksien torjuvassa suhtautumisessa viranomaisten antamiin ohjeisiin.

Mutta suurten tartuntojen takia tarkkailussa ollut arabiyhteisö näyttää omaksuneen viranomaisten ohjeistukset, sillä tartuntaluvut ovat nyt laskemassa. Mutta kuuden viikon sulun jälkeen viime perjantaina avatulle pyhälle Temppelinvuorelle tungeksi 15.000 muslimirukoilijaa välittämättä Israelin viranomaisten ohjeista. Israel ei suuremman välikohtauksen välttämiseksi kuitenkaan halunnut asiaan puuttua, sillä Temppelinvuorta ja sen moskeijoita hallinnoi Jordanian alaisuudessa toimiva islamilainen yhdistys.

Pääosa rukoilijoista oli palestiinalaishallinnon alueelta mutta myös Israelille kuuluvan Itä-Jerusalemin arabiasukkaita osallistui perjantain rukoustilaisuuteen.

Ja lopuksi: Yli tuhat Israelin arabiväestöön kuuluvaa hakeutui viime vuonna vapaaehtoiseksi maan armeijaan. Määrä yllätti jopa armeijan johdon, sillä Israelin arabit eivät turvallisuussyistä kuulu pakollisen asevelvollisuuden piiriin.

Nyt armeijaan hakeutuneiden joukossa on ollut niin muslimeja kuin kristittyjä, arabeja ja Golanin druuseja sekä etelän Negevin beduiineja. Kiinnostus on viime vuosina tasaisesti kasvanut, mutta viime vuonna se hypähti johtuen osittain koronan tuomasta arjen epävarmuudesta mutta pääasiassa armeijan netissä tarjoamasta hakumahdollisuudesta. Jopa Israelin vihollismaista, kuten Libanonista ja Syyriasta oli tullut hakemuksia, kun hakijat olivat luottaneet Lähi-idän uuden rauhantilan juurtumiseen. Nämä hakemukset Israel tietenkin torjui mutta muille armeija on tarjonnut teknistä koulutusta sekä kouluttanut arabimiehiä jopa jalkaväen sotilaiksi.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR