Rony Smolar – Israel-uutisviikko 13.6.2022

Monet merkit viittaavat siihen, että jotain suurempaa on lähiaikoina tapahtumassa Israelissa ja sen lähialueilla. Sen verran hermostuneeksi on ilmapiiri sekä sotaisiksi puheet siellä muuttuneet. Asiantuntijat vertaavat ilmapiiriä kuuden päivän sotaan edeltäneisiin päiviin kesällä 1967.

Israelilaisten lähin huomio on kuitenkin maan alati pahenevassa hallituskriisissä, jonka uskotaan kohtalokkaasti päättyvän Naftali Bennettin hallituksen kaatumiseen jopa aivan lähipäivinä. Höltynyt puoluekuri sekä -loikkaukset ovat välillä muuttaneet parlamentin suureksi draamanäyttämöksi, missä käytetään ääntä, hepreaksi ja arabiaksi, sekä suuria käsieleitä, ja kaikkea tätä on voitu seurata suorissa televisiolähetyksissä.

On selvää, että kaoottiseksi muuttuneet äänestykset hämmentävät nyt israelilaisia äänestäjiä, jotka vuosi sitten olivat toivoneet maahan pitempiaikaista taukoa välillä demokratiaa ravistaneeseen ja loputtomalta tuntuneeseen poliittiseen kädenvääntöön. Tätä koeteltiin menneellä viikolla, kun Bennettin hallitus koki parlamentissa äänestystappion, kun sen äänestykseen tuoma esitys Israelin lain ulottamisesta myös Länsirannan juutalaisiin siirtokuntiin kärsi kirvelevän tappion. Koska kyseessä ei kuitenkaan ollut luottamusäänestys, niin tuo sama esitys tullee lähipäivinä uudelleen äänestykseen ja silloin viimeistään mitataan hallituksen luottamus.

Pitkään jatkunut hallituskriisi näkyy nyt myös mielipidemittauksissa, missä enemmistö israelilaisista kannattaa ennenaikaisia vaaleja siitä huolimatta, ettei Benjamin Netanjahun johtama nykyinen oppositio saisi vaaleissa enemmistöä parlamentissa. Netanjahun oma Likud-puolue taas näyttää myös jatkossa säilyttävän parlamentin suurimman puoleen asemansa. Mutta hallituksen lopullinen kokoonpano on yleensä muodostunut poliittisista lehmänkaupoista syntyneistä sopimuksista sekä kansanedustajia houkutelluista puolueloikkauksista.

On ymmärrettävää, että israelilaiset äänestäjät ovat yleensä jälkeenpäin valittaneet, ettei vaalien jälkeen koottu hallitus aina edusta demokraattisesti syntynyttä vaalitulosta.

Poliittisen sekavuuden lisäksi koronaviruksen Omikronmuunnoksesta on viime päivinä lähtenyt leviämään uusi muunnos ja näinä päivinä terveysviranomaisten odotetaan suosittelevan väestölle joidenkin rajoitusten palauttamista. Se on saanut paraikaa raskaassa kesähelteessä tuskailevat israelilaiset hermoilemaan, minkä lisäksi kesäisistä metsäpaloista syntyvä savu myrkyttää siellä ilman.

Eikä Iranin ydinpommin tavoittelukaan lupaa rauhallisempia aikoja, mistä maan vallankumousarmeijan maavoimien komentaja Kiumars Heydari juuri viime viikolla muistutti. Hän nimittäin uhkasi Iranin hävittävän Tel Avivin suurkaupungin sekä Haifan satamakaupungin maan tasalle, jos Israel tekisi pienimmänkin erehdyksen. Sillä hän todennäköisesti tarkoitti Israelin avoimesti julistamaa valmiutta iskeä Iranin ydinlaitoksiin, jos kansainväliset tarkastajat lopulta paljastaisivat Iranin olevan kielloista huolimatta hyvää matkaa kehittämässä omaa atomiasettaan.

Bennett totesi eilen hallituksen istunnossa ytimekkäästi, ettei Iranin ydinaseohjelma pysähdy ennen kuin se pysäytetään.

Pommin valmistelusta on jo ollut merkkejä, kun Iranissa valvontaa suorittava YK:n alainen kansainvälinen Atomienergiajärjestö havaitsi Iranin poistaneen laitoksistaan joitakin valvontakameroita, mikä entisestään vahvistaa jo yleiseksi tulleen käsityksen, ettei Iranin ydinohjelma ole tarkoitettu siviilikäyttöön.

Israel arvioi omien tiedustelutietojensa perusteella Iranin rikastuttaneen uraania salaa jo kolmeen pommiin tarvittavan määrän. Israel välitti tämän tiedon viime viikolla järjestön pääjohtajalle Rafael Grossille, joka joutui toteamaan Atomienergiajärjestön 35 valtiota edustavalle edustustolle, ettei järjestö kohta enää kykene täyttämään sille annettua tehtävää valvoa Iranin ydinlaitosten toimia. Kaiken lisäksi Iran uhmakkaasti ilmoitti irrottaneensa 30 kameraa valvontaverkosta eivätkä eri laitoksissa toimivat muut kamerat kykene enää valvomaan salassa tapahtuvia toimia.

Atomienergiajärjestö on antanut Iranille kuukausi aikaa palauttaa valvontakamerat verkkoon, muussa tapauksessa Iranille on lankeamassa lisäpakotteita.

Kun Iran on kieltäytynyt yhteistyöstä tarkastajien kanssa eikä suostu antamaan selvitystä tarkastajien löytämästä korkeasti rikastetusta uraanista, ei tästä hyvää seuraa.

Pahimmassa tapauksessa Iranin pelätään vetäytyvän kokonaan kansainvälisestä valvontasopimuksesta ja saadessaan lisäpakotteita tarttuu herkemmin atomiaseeseensa. Jos näin on tapahtumassa, niin Israelin uskotaan ehtivän iskeä ennen, ja se saattaa tapahtua milloin vain, kun maan ilmavoimien esikunta ilmoitti juuri muutama päivä sitten, että pommikoneisiin suoritettujen teknisten muutosten avulla koneet voivat jatkossa lentää Iraniin ilman ilmassa tarvittavaa polttoainetankkausta.

Kuten viikko sitten ounastelin, niin tilanteen jatkuessa edelleen jännittyneenä presidentti Joe Biden päätti lykätä heinäkuun puoliväliin matkaansa Israeliin, palestiinalaisalueille sekä Saudi Arabiaan.

Iraniin kerrottiin liittyneen myös pääministeri Bennettin päivän pikavierailu viime viikolla Arabiemiraatteihin. Salassa valmistellusta matkasta ei juuri kerrottu muuta kuin, että Dubai aikoisi avata kansainvälisen kauppakamariedustuston Tel Aviviin.

Hyvät lukijat, olen lähes pakotettu pitämään esillä tätä Iranin muodostaman uhkaa viikkoraporteissani, jottei Israelin mahdolliset vastatoimet tulisi yllätyksenä. Onhan pahimmillaan kuitenkin kyse Israelin olemassaolosta.

Samasta syystä huomiota ovat saaneet myös Israelin kiihtyneet iskut iranilaiskohteisiin Syyriassa. Erityisesti Iranin libanonilaisille liittolaisjoukoille tarkoitetut aselähetykset ovat olleet iskujen kohteena. Viimeisin isku tapahtui viime perjantain vastaisena yönä ja se kohdistui pääkaupungin Damaskoksen kansainvälisen lentokentän tuntumaan aiheuttaen lentoliikenteelle keskeytyksiä. Poikkeuksellisesti Venäjä tuomitsi iskut ja vaati niiden lopettamista, kun se Syyrian ilmavalvonnasta vastaavana yleensä on katsonut Israelin iskuja läpi sormiensa.

Vastaavasti tilanne Gazan rajalla on muutamasta lievästä välikohtauksesta huolimatta pysynyt melko rauhallisena, mistä pääministeri Bennett on pyrkinyt ottamaan itselleen kehut.

Siksi hän viime viikolla lukujen valossa todisti vuoden ikäisen hallituksensa, ainakin toistaiseksi, onnistuneesta rajapolitiikasta verrattuna edeltäjänsä Netanjahun hallitukseen, jonka aikana Israeliin saattoi kohdistua toista tuhatta raketti-iskua. Nyt niitä Bennettin mukaan on ollut alle kymmenen.

Tämän tuloksena Israel on nostanut Gazasta päivittäin sallitun työvoiman määrän yli 15.000:een. Se on suuri helpotus suurtyöttömyydestä kärsivälle alueelle, sillä tunnettua on, että päiväpalkallaan palestiinalainen saattaa ruokkia kymmen nälkäistä suuta.

Gazassa hellekautta helpottaa myös se, että Jordanian, palestiinalaishallinnon sekä Israelin ympäristöä vaalivat aktivistit ovat yhteisen ”ympäristörauhaksi” kutsuman projektinsa nimissä kyenneet parantamaan niin Gazan juomaveden laatua kuin kohentamaan alueen uimarantoja.

Gazan uimarannat ovat nyt turvallisempia sekä puhtaampia vuosikymmeniin, toteavat ympäristöaktiivit, jotka ovat saaneet tukea eri kansainvälisiltä ympäristöjärjestöiltä. Yhteistyön toivotaan samalla edistävän laajempaa kiinnostusta niin ympäristöä kuin juomaveden saatavuutta kohtaan ja siksi suunnitelmissa on kansainvälisten avustusten, kuten Maailmanpankin turvin rakentaa Gazan rannikolle vedenpuhdistamo palvelemaan niin paikallista väestöä kuin vedenpuutteesta suuresti kärsivää Jordanian kuningaskuntaa.

Myös alueiden nuorisoille ollaan ympäristötietoisuuden lisäämiseksi kokoamassa erilaisia koulutusohjelmia mutta kaikki tämä voi toteutua vain, jos naapuruussuhteet pysyvät rauhallisina.

Lastensa kanssa Gazan eteläisellä uimarannalla olleen äidin toteamus kohentuneista olosuhteista kertoo kaiken: ”Aiemmin lapsemme saivat uimavedestä viruksia ja ihosairauksia. Nyt tämä muutos tuntuu kuin olisimme toisessa maassa”.

Veteen ja mereen liittyvät myös Israelin ja sen pohjoisen naapurin Libanonin keskinäiset jännitteet, sillä maat ovat Israelin itsenäistymisestä lähtien teknisesti yhä sotatilassa eikä maiden välillä aikoinaan syntyneessä aseleposopimuksessa määritelty merirajan tarkkaa sijaintia.

Asia on tullut entistä ajankohtaisemmaksi maailmalle nyt leviävän energiakriisin takia, sillä molempien maiden Välimeren rannikoilta on löytynyt suuria öljy- ja kaasuesiintymiä, joita Israel omalla puolellaan on jo vuosikymmenen ajan kannattavasti hyödyntänyt.

Nyt myös talousvaikeuksien kanssa kamppaileva Libanon haluaa päästä käsiksi rannikkonsa läheisyydessä sijaitseviin kaasuesiintymisiin mutta ongelmaksi on tullut rajanvedon puuttuessa niiden sijainnin tarkka määrittäminen. Yhdysvallat on pitkään toiminut välittäjänä, mutta asiat eivät ole ratkenneet. Uuden välittäjän on nyt kerrottu saapuvan lähiviikkoina Libanoniin, missä ei viime kuun vaalien jälkeen ole vielä saatu hallitusta kasaan.

Sisäiset erimielisyydet ovat osasyynä myös merirajan vetämiselle, kun maassa voimatekijänä oleva Iranin islamistinen liittolainen Hizbollah on varoittanut maan hallitusta sopimasta mistään vihollismaan Israelin kanssa.

Israelin ongelmana taas on Välimeressä sijaitsevien porauslauttojensa läheisyys mm Hizbollahin joukkojen tukikohtiin. Siksi Israel on vahvistanut merivoimiaan sekä ilmapuolustustaan lauttojensa yllä.

Israel näkee usein joutuneensa syntipukin asemaan, kun YK:n maailmanjärjestössä on käsitelty tapahtumia Lähi-idässä. Siksi myös israelilaisia diplomaatteja ja asiantuntijoita on harvemmin valittu järjestön johtopaikoille tai erityistehtäviin ja syynä on YK:n yleiskokouksen enemmistön muodostavien valtioiden syrjivä asenne.

Nyt tapahtui muutos, kun Israelin YK-suurlähettiläs Gilad Erdan valittiin syyskuussa kokoontuvan YK:n yleiskokouksen varapuheenjohtajaksi. Tehtävä on yksivuotinen mutta tärkeä ja korostaa Israelin viime vuosina onnistuneesti edennyttä rauhankehitystä muutamien arabi- ja muslimivaltioiden kanssa.

Israel näyttäytyy kansainvälisesti myös muualla, kun sekä Tel Aviv että Jerusalem on ihmisten liikkuvuutta mittaavassa kansainvälisessä vertailussa rankattu maapallon kahdenkymmenen kalliimman kaupungin joukkoon. Kalliimpana jatkaa Hong Kong ja ennestään kalliina tiedetty Tel Aviv on säilyttänyt paikkansa viidentenä mutta Jerusalemin nousu useita sijoja 15:ksi oli yllätys. Erityisesti korkeat asuntohinnat sekä vuokrat, sähkö sekä liikenne näkyvät näiden kahden israelilaiskaupungin sijoituksissa.

Ja lopuksi: Israelin armeijan eliittijoukkoihin voidaan jatkossa ottaa myös naispuolisia sotilaita, päätti valituksen jälkeen Israelin korkein oikeus viime viikolla. Vaikka oikeuden päätös avaisikin naisille pääsyn mm ilmavoimien lentäjäkursseille ja muille fyysistä kuntoa vaativiin joukkoihin, määrän arvellaan kuitenkin jäävän vähäiseksi johtuen hyvin korkeasta vaatimustasosta sekä fyysisesti rankoista testeistä.

Tuhansia naisia on vuosittain kuitenkin hyväksytty Israelin muihin taistelujoukkoihin, kuten panssari- ja pioneerijoukkoihin. Armeijan julkaisemien tietojen mukaan tehtävänsä kesken jättävien määrä on naisilla kolme kertaa suurempi kuin miehillä ja myös todennäköinen loukkaantumisvaara on tuplasti korkeampi.

Demokraattisessa yhteiskunnassa armeija ilmoitta haluavansa kuitenkin antaa mahdollisuuden sukupuoleen katsomatta kaikille.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR