Rony Smolar – Israel-uutisviikko 13.5.2024

Gazaan toivotun tulitauon odottelusta johtunut hermostuneisuus purkautui viime viikolla Israelin pitkään valmistelemaan hyökkäykseen humanitäärisenä ongelmana pidetyn Rafahin kaupungin lähimaastoon. Egyptin rajalla sijaitsevan kaupungin alueella lasketaan olevan yli miljoona taisteluja muualta paenneita siviilejä. Israelin päätös ulottaa Gazan sota Rafahiin tuli sen jälkeen, kun Hamasilta odotettu vastaus tulitaukoesitykseen osoittautui lopulta hämäykseksi.

Israelilaisjoukkojen rajoitetuksi ilmoitettua sotilasoperaatiota edelsi Rafahin alueelle pudotetut lentolehtiset, joissa asukkaita sekä avustusjärjestöjä kehotettiin siirtymään länteen kohti Välimeren tuntuman kaistaa. Viikon loppuun mennessä arviolta 100.000 oli poistunut Rafahista. Vaikka varotoimenpiteet johtuivat lähinnä Yhdysvaltojen kielteisestä asenteesta Rafahin hyökkäykseen, Israel näkee kaupungin valtaamisen Hamasin johdolta seitsemän kuukautta jatkuneen Gazan sodan päätavoitteena. Samalla Israel uskoo tavoittavansa Hamasin vankeudessa yhä olevat israelilaiset, joiden vapauttamisella mitataan myös Israelin johdon tulevaisuus.

Ilmapommitusten seurauksena israelilaisjoukot ottivat haltuunsa Rafahin rajanylityspaikan ja asettivat panssarivaunut asemiin kaupungin itäpuolelle odottamaan hyökkäyskäskyä. Myös rajan Israelin puolelle koottu jalkaväki on valmiudessa. Rafahin lähistöltä on jo löytynyt kymmenkunta tunneliverkoston suuaukkoa, joihin Israel aikoo Hamasin tuhoamiseksi hyökkäyksensä kohdistaa. Tunneleista osan uskotaan ulottuvan Egyptin puolelle ja toimineen tavaroiden ja henkilöiden salakuljetusreitteinä, joita Egypti on tarkemmin nyt valvonut ja joista osa on suljettu.

xxx

Tulitauosta neuvottelevien osapuolten syytellessä umpikujasta toisiaan odottava tilanne sen kuin jatkuu. Neuvotteluissa tiiviisti mukana ollut Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n johtaja William Burns kävi viime viikolla Israelissa mukanaan tietoja Kairossa käydyistä mutta nyt keskeytyneistä viimeisimmistä neuvotteluista. Hän arvioi sopimuksella olevan vielä mahdollisuus toteutua, mutta samalla ohjeisti pääministeri Benjamin Netanjahua ja hänen turvatiimiään katsomaan Rafahia pidemmälle, millä Burnsin kerrotaan tarkoittaneen Israelille rohkaisuksi sodan jälkeen mahdollisesti käynnistyvään prosessiin, minkä päässä olisi suhteiden normalisointi Saudi-Arabian kanssa.

Mutta viikon puolivälissä Israel sai niskaansa melkoisen uutispommin presidentti Joe Bidenin vahvistettua puolustusministerinsä Lloyd Austinin ilmoituksen, minkä mukaan Yhdysvallat harkitsee tykistöammusten ja joidenkin aseiden toimittamisen lopettamista Israelille, jos se hyökkäisi laajamittaisesti Rafahiin. Yhdysvallat oli jo vähän aikaisemmin keskeyttänyt yhden, erityisesti hyvin raskaiden pommien toimituksen sen jälkeen, kun Bidenin hallinto oli tunnustanut siviilien kuolleen Yhdysvaltain toimittamiin pommeihin.

”Me emme luovu Israelin turvallisuuden tukemisesta mutta emme myöskään halua tukea sotimista siviiliväestön asuinalueilla”, painotti Biden.

Virkakaudelleen jatkoa hakevan presidentti Bidenin ulostulo uutiskanava CNN:n haastattelussa liittyi hänen vaalikampanjaansa eikä se tullut yllätyksenä, koska demokraattipuolueen sisällä sodanvastaisen siiven painostus oli viime aikoina kasvanut. Myös amerikkalaisyliopistojen alueilla jatkuneet Israelin sekä juutalaisopiskelijoiden vastaiset mielenosoitukset on nähty heikentävän Biden suosiota, sillä niiden on arveltu vievän Bidenilta demokraatteja perinteisesti kannattavien juutalaisten ääniä.

Siitä tuli pian näyttöä, kun eri juutalaisjärjestöt ottivat voimakkaasti kantaa presidentin sanomisiin. ”Arvoisa presidenttimme, älä vie Israelilta oikeutta puolustautua, sillä silloin voimme joutua kohtaamaan Hamasin vielä uudelleen. Muista, että se oli Hamas, joka konfliktin aloitti, se on Hamas, joka estää panttivankien vapauttamisen sekä yhteenottojen lopettamisen ja se on Hamas, joka vaarantaa niin israelilaisten kuin palestiinalaisten elämää”, kuuluivat vetoomukset Washingtonissa.

Siitä huolimatta, että Biden on vuosia julistanut olevansa Israelin vankkumaton ystävä ja tukija, hänen boikottivaroituksensa otettiin Israelissa kuitenkin tyrmistyksellä vastaan. ”Biden palkitsee Hamasin terroristisen järjestön”, ”Yhdysvallat on pettänyt liittolaisensa” ja ”Israelin on valittava Rafahin ja amerikkalaisaseiden välillä!”, huusivat uutisotsikot Israelissa.

Myös lehtien pääkirjoitussivut pureksivat amerikkalaispäätöstä todeten luottamuspulan maiden välillä olevan nyt koetuksella, minkä lisäksi boikottipäätöksen ajoitus nähtiin ongelmallisena, kun sodan päättyminen sekä Israelin uhkana olleelle Hamasille annettava kuolinisku olivat näköpiirissä, minkä lisäksi myös panttivankeina olevien israelilaisten kohtalo olisi nyt vaarassa.

Myös muutamat amerikkalaislehdet, kuten laatulehtenä tunnettu The Wall Street Journal piti Bidenin päätöstä strategisena takaiskuna maan Israel-suhteille. Siitä hyötyy hengähdystauon nyt saava Hamas, mikä on vaarassa pitkittää konfliktia, lehti kirjoitti.

Pääministeri Benjamin Netanjahu ei piilotellut pettymystään, vaan uhosi Israelin tarvittaessa kykenevän puolustautumaan yksin ilman ulkopuolista apua eikä kukaan voisi viedä sitä oikeutta. ”Olemme vahvoja ja päättäväisiä kukistaaksemme vihollisemme”, Netanjahu sanoi.

Myös puolustusministeri Yoav Gallant, jolla sodan aikana on ollut näkemyseroja Netanjahun kanssa, varoitti Israelin vihollisia ja ilmaisi Israelin kykenevän käymään sotansa yksin. Lisäksi Israelin asevoimien tiedottaja vakuutti Israelilla olevan riittävästi aseistusta Rafahiin tehtävään operaatioon.

Israelissa muistutettiin Yhdysvalloissa myös aiemmista presidenttihallinnoista, jotka olivat kieltäneet tai rajoittaneet asetoimituksia Israelille.

Mutta viikon lopulla Netanjahu muuttui sovittelevammaksi, kun hän amerikkalaiskanavan haastattelussa totesi Israelin ja Yhdysvaltojen kyenneen sopimaan aiemmat erimielisyytensä mutta lisäsi, että ”meidän on kuitenkin tehtävä kaikkemme puolustaaksemme maatamme, sillä onhan Iran ja sen liittolaiset avoimesti julistaneet tavoitteekseen maamme tuhoamisen”.

Tulehtuneista suhteista huolimatta Biden ja Netanjahu olivat alkuviikolla puhelinyhteydessä, jolloin Israelissa muisteltiin juutalaisten kansanmurhaa toisessa maailmansodassa. Puhelu oli lyhyt ja asiallinen, mutta Biden tiesi jo silloin minkä uutisen hän oli Israelille pian välittämässä. Israelissa toivotaan erimielisyyksien kuitenkin sovittavan hiljaisen diplomatian kautta.

Israelissa on kuitenkin moitittu Netanjahun huonoa suhdetoimintaa Bidenin hallintoon, mikä mm näkyy siinä, ettei hän itse ole vuosiin saanut kutsua Valkoiseen taloon. Sen lisäksi muut, kuten Israelin puolustusministeri, oppositiojohtaja, tiedusteluviranomaiset sekä kansanedustajat ovat olleet läheisessä yhteydessä amerikkalaishallintoon.

Siksi Israelin hallituspiireissä on moitittu Netanjahua, ettei hän ollut täydellä vakavuudella suhtautunut presidentti Bidenin ilmaisemaan kielteiseen suhtautumiseen jo siinä vaiheessa, kun Israelin hyökkäysaikeet Rafahiin olivat tulleet julki. Sen lisäksi Israel ei ollut toimittanut Bidenin hallinnon kaipaamia hyökkäyssuunnitelmia, joihin nyt perutettavia pommeja olisi käytetty. Israel ei liioin ole kertonut liittolaiselleen suunnitelmistaan Rafahin hyökkäyksen sekä sodan mahdollisen päättymisen jälkeen.

xxx

Lähi-itä on Yhdysvalloille strategisesti tärkeä alue ja siksi se näkee uutisten keskiössä nyt olevan Rafahin ja sen humanitäärisen tilanteen voivan aiheuttaa lisähuolia johtuen kaupungin sijainnista Egyptin rajalla. Nimittäin pelättävissä on, että Israelin hyökkäys johtaisi palestiinalaisten joukkopakoon rajan yli Egyptiin, mistä Yhdysvallat on Israelia varoittanut. Myös Egypti on ilmaissut huolensa maiden suhteiden tulevaisuudesta, jos Israel työntäisi palestiinalaisia Siinain puolelle.

Yhdysvallat on vuodesta 1979 lähtien toiminut naapurien Israelin ja Egyptin rauhansopimuksen takaajana eikä se siksi kaipaa Gazan konfliktiin lisäongelmia.

Mutta toteutuessaan aseviennin rajoittamisella sotaa käyvään liittolaismaahan pelätään olevan Yhdysvalloille pitkävaikutteiset geopoliittiset vaikutukset ei vain Lähi-idässä, vaan myös muualla. Jos ei sodan aikana voisi liittolaiseen luottaa, niin milloin, ihmeteltiin Israelin lehdistössä, mutta samalla muistutettiin Yhdysvaltain antamasta turvasta, mikä on toiminut pidäkkeenä Israelin vihollisille niin sodissa kuin kansainvälisen diplomatian areenoilla.

Kaikkeen ei Yhdysvaltain vaikutusvalta kuitenkaan ulotu. Se nähtiin perjantaina, kun YK:n yleiskokouksen selvä enemmistö päätti äänin 143-9 hyväksyä tarkkailijajäsenenä olleen Palestiinan maailmanjärjestön pysyväksi jäseneksi, tosin vielä ilman äänestysoikeutta. Sen se voi saada vain Turvallisuusneuvostolta, missä Yhdysvallat on veto-oikeudellaan tähän saakka torjunut Israelille kielteisiä päätöslauselmia. Mutta tarkkailijana ollut Palestiina löytää nyt yleiskokoussalin takarivillä olleen uuden istuinpaikkansa muiden jäsenvaltioiden joukosta. Yleiskokouksessa Suomi äänesti 25 maan lailla tyhjää.

xxx

Menneellä viikolla israelilaisille tuotti mielihyvää seurata Eurovision laulukilpailuun osallistuneen 20-vuotiaan Eden Golanin valmistautumista ja etenemistä kisan loppukilpailuun, sillä vastassa olivat niin Israelin osallistumista äänekkäästi vastustaneet palestiinalaismieliset mielenosoittajat kuin tunteita herättänyt eurooppalainen yleinen mielipide. Siksi lauantai-illan koitosta odotettiin jännityksellä, kun ennakkoveikkauksissa Israelin kappale löytyi suosituimpien kärkijoukosta.

Varhain sunnuntain puolella päättyneessä loppukilpailussa Eden Golan suoriutui kauniilla Hurricane-laulullaan hyvin sijoittuen 25 maan joukossa kunnioitettavalle viidennelle sijalle, mikä samalla nähtiin torjuntavoittona Israelin hylkäämistä kisoista vaatineita vastaan. Suomen jury ei tuossa hengessä antanut Israelille pistettäkään mutta yleisöääniä eli Suomen kansalta sekä useammalta muulta Euroopan maalta Israel sai runsaasti pisteitä osoituksena kauniin laulusuorituksen voittona rumasta politikoinnista.  Suomen sijoitus oli 19.

xxx

Israelissa vietetään tänään kaatuneiden muistopäivää, mikä tänä vuonna on Gazan sodan ja siihen viime lokakuussa johtaneen Hamasin yllätyshyökkäyksen seurauksena saanut korostetun merkityksen. Nimittäin edellisestä kaatuneiden päivästä kulunut vuosi on tilastollisesti ollut hyvin synkkä, sillä sinä aikana lähes 2.000 sotilasta ja siviiliä on eri aseellisissa yhteenotoissa ja terrorismissa saanut surmansa. Siksi kaatuneiden muistopäivä luo tänä vuonna synkän varjon huomenna yleensä hyvin iloisissa merkeissä vietettävän itsenäisyyspäivän ylle. Syynä on vallitseva suuri suru kun omaiset eri puolilla maata tänään kerääntyvät hautausmaille, erityisesti sotilashautausmaille, missä lepää aivan viime päivien kaatuneita, kun sotaa edelleen käydään myös Israelin pohjoisrajalla.

Siten on vaikeata siirtyä tästä muistopäivästä huomiseen, Israelin 76. itsenäisyyspäivään varsinkin, kun sisäpolitiikan monet erimielisyydet sekä kansan keskuuteen asettunut syvä juopa tuntuvat myös vallitsevissa sodan olosuhteissa. Tänä päivänä muistetaan myös niitä 132 israelilaista, jotka Hamas lokakuun 7. sieppasi vankeuteen Gazaan. Heistä arviolta sadan uskotaan yhä olevan elossa.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR