Rony Smolar – Israel-uutisviikko 12.8.2024

Lähi-idä ylle kerääntyneet sodan tummat pilvet ovat viime päivinä kärjistäneet myös osapuolten kovia puheita, jopa uhkausten tasolle, kun vallitsevasta tilanteesta ei kasvonsa menettämättä tahdota löytää ulospääsyä. Lukkona on yhä ratkaisematon Gazan sota, jota on käyty kymmenen kuukauden ajan ja on nyt vaarassa laajeta alueelliseksi sodaksi. Sota on Gazassa viime viikkoina kuitenkin tuottanut vähemmän uutisotsikoita, kun Lähi-idän uhkana on laajempi sota, jota kohti vihollisosapuolet Israel ja Iran liittolaisineen ovat kulkemassa, vaikka samanaikaisesti odottavat ulkopuolista liennytystä.

Sitä on tarjonnut erityisesti Yhdysvallat ja presidentti Joe Biden, joka ei näe sodan ratkaisevan Lähi-idän monia jännitteitä, vaan pitää sovintoa ainoana ratkaisuna. Uhkana kuitenkin on, että alueellinen sota voisi levitä hallitsemattomasti, mikä ei nykyisessä maailmantilassa sovi presidentinvaaleihin valmistautuvalle Yhdysvalloille. Siksi Yhdysvallat on viime viikkoina lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Lähi-idässä ja käyttänyt myös sotilaallista painostusta osapuoliin. ”Kenenkään ei tule kärjistää tilannetta Lähi-idässä, sillä sodassa kaikki häviäisivät”, on ollut Atlantin takaa kuulunut viesti.

Ulkoministeri Antony Blinken sekä puolustusministeri Lloyd Austin ovat lähes päivittäin pitäneet yhteyttä Israelin hallitukseen tavoitteenaan sovun löytyminen tulitaukoneuvotteluissa sekä Israelin suuresti kaipaaman panttivankien vapauttamisessa.

Kuullakseen isänniltään Israelin valmistautumisesta sotaan myös Yhdysvaltain asevoimien sotatoimialueen CENTCOM:in komentaja kenraali Michael Korilla vieraili viime viikolla kahdesti Israelissa, koska Iranin ja erityisesti sen Etelä-Libanonissa toimivien liittolaisjoukkojen Hizbollahin iskua pidetään hyvin todennäköisenä. Sitä Hizbollah on viime päivinä valmistellut kiihdyttämällä raketti- ja lennokki-iskujaan eri puolille Israelin pohjoista raja-aluetta.

Vastauksena Hizbollahille puolustusministeri Joav Gallant osoitti sanansa libanonilaisille todeten islamin shiialaisuutta edustavien Iranin ja Hizbollahin ottaneen monikulttuurisen Libanonin panttivangikseen ja leikkivän nyt tulella. ”Koska Israel etsii rauhaa ja vakautta molemmin puolin pohjoista rajaansa, emme salli sinne Hizbollahin kaltaista terroristijoukkoa vaarantamaan alueen tilaa, vaan Israel aikoo koko voimallaan taistella Hizbollahia vastaan”, kiteytti ministeri Gallant. Muutamat radikaalit ministerit ovat jopa uhanneet Israelin muuttavan Libanonin Gazan kaltaiseksi tuhotuksi maisemaksi.

Uhmakkuutta on molemmin puolin, kun Iranin on kerrottu antaneen libanonilaiselle liittolaiselleen vapaat kädet toimia sen jälkeen, kun Israel oli heinäkuussa surmannut Hizbollahin komentajan Libanonin pääkaupungissa Beirutissa.

Mutta ilmassa roikkuu myös nöyryytetyn Iranin oma kosto, kun Israelia on syytetty sen toisen liittolaisjoukon, Hamasin johtajan salamurhasta turvajoukkojen valvomassa Iranin pääkaupungissa Teheranissa. Koston viipyessä Yhdysvallat on arvioinut, ettei Iran ainakaan lähiaikoina kostaisi, sillä sen verran Yhdysvallat on liittolaisineen käyttänyt painostusta sekä varoittanut seuraamuksista.

Painostus näyttää purevan, koska virkaansa vasta astunut Iranin maltillisena pidetty uusi presidentti Masoud Pezeshkian on kansainvälisten lehtitietojen mukaan vedonnut maan ylintä valtaa käyttävään ajatollah Ali Khameneihin, jotta tämä peruisi maan eliittijoukoille eli vallankumouskaartille antamansa määräyksen iskeä suoraan Israeliin. Lehtitiedot kertovat presidentin viitanneen Israelin vastaiskun mahdollisuuteen, mikä saattaisi tuhota maan infrastruktuuria ja vahingoittaisi tärkeätä öljyteollisuutta, mikä rampauttaisi maan talouden.

Israelin tiedetään pitävän Iranin keskiaasialaisissa musliminaapureissa vakoiluasemia sekä salaisia tukikohtia, joista käsin Iranin strategisesti tärkeät kohteet ovat saavutettavissa.

Myös Yhdysvallat on pelotteena toistanut, että se vastaisi, jos sen liittolainen Israel joutuisi suoran hyökkäyksen kohteeksi. Sen lisäksi viime päivinä on uutisoitu Yhdysvaltojen vapauttavan 3.5 miljardia dollaria sotilasapuna Israelille.

Irania tarkkailevien amerikkalaisten tiedustelulähteiden mukaan Iran tuntuu tällä hetkellä ennemmin keskittyneen maassaan Israelin hyväksi toimineiden agenttien paljastamiseen kuin hyökkäykseen Israeliin. Agenttien uskotaan kuitenkin jo paenneen Iranista mukanaan kuusinumeroisiksi väitetyt palkkionsa.

Eilen tiedettiin yllättäen kertoa, että antaakseen aikaa ja mahdollisuuden Gazan tulitauon syntymiselle, Iran olisi valmis lykkäämään suunniteltua iskuaan.

Valmiuttaan korottanut Israel on kuitenkin varoittanut omin päin käyttäytyvää ja lähimpänä olevaa vihollistaan Hizbollahia, että se tulee maksamaan ”suhteettoman hinnan”, jos sen kostoiskussa kuolisi israelilaissiviilejä. Israel onkin viime päivinä varoittanut kansainvälistä yhteisöä ennakkoon, että iskut siviilikohteisiin kostettaisiin kovalla kädellä.

Vallitsevassa tilanteessa jopa presidentti Vladimir Putinin on kerrottu vedonneen Israelin siviilikohteiden säästämiseksi. Siksi Hizbollahin on uskottu kohdistavan iskunsa eri puolilla Israelia oleviin sotilaskohteisiin, kuten Tel Aviviin, missä sijaitsee mm asevoimien sekä eri tiedustelupalvelujen päämajat. Sen varalta Israelin hallituksen ja armeijan esikunnan yhteiset kokoukset on pidetty kaupungin maanalaisessa bunkkerissa. Myös Jerusalemissa on maan ylimmän johdon suojelemiseksi vuosia sitten rakennettua maanalaista selviytymistilaa viime päivinä valmisteltu käyttökuntoon. Ja hallituksen avainministereille on juuri jaettu satelliittipuhelimet siltä varalta, että viestintäverkko iskuissa kärsisi.

Mutta laajempaa sotaa ennustavien otsikoiden välistä on löytynyt myös Gazan rauhoittamiseen liittyviä uutisia sen jälkeen, kun Israel oli Netanjahun Washingtonin-matkan tuloksena viime viikolla suostunut jatkamaan aseleponeuvotteluja Hamasin kanssa. Hamas ei kuitenkaan heti vastannut välittäjien esittämään ehdotukseen, mutta suostui lopulta Egyptin, Qatarin ja Yhdysvaltojen ehdotukseen palata neuvotteluihin tämän viikon torstaina.

Neuvottelujen tarkoituksena on edetä vallitsevasta umpikujasta ja sopia aseleponeuvottelujen jatkamisen esteenä olevista avoimista kysymyksistä, kuten vankienvaihdosta. Neuvottelujen pitkittämistä pidetään kohtalokkaana erityisesti Hamasin panttivankeina oleville israelilaisille, joista 115:sta lähes puolet on uskottu jo menehtyneen. Tämä on ollut hyvin ahdistavaa vankien omaisille, jotka äänekkäästi ovat vaatineet Netanjahun hallitukselta inhimillisyyttä.

Sopimuksen on arveltu syntyvän viikon sisällä, kun sen taakse on asettumassa merkittävää arvovaltaa, nimittäin presidentti Joe Biden, Egyptin presidentti Abdel Fattah el-Sisi sekä Qatarin hallitsija, emiiri Tamim bin Hamad Al Thani.                                                            Myös ulkoministeri Blinken sekä Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n johtaja William Burns saapuvat tällä viikolla alueelle varmistamaan sopimuksen syntyä.

Siihen on nyt paremmat mahdollisuudet, kun Netanjahu on Israelin lehtitietojen mukaan valmis sopimukseen jopa hallituksensa kaatumisen uhalla. Ts. hän on valmis uhmaamaan kahta sopimuksen syntymistä vastustavaa radikaalioikeistolaista hallituksen tukipuoluetta, jotka asenteensa vuoksi ovat viime aikoina joutuneet myös presidentti Bidenin hallinnon hampaisiin.

Välittäjävaltiot ovat viime päivinä muutenkin vaatineet osapuolilta vastuullisuutta sekä rohkeutta sopia Gazan rauhoittamisesta, jotta vältyttäisiin alueelliselta sodalta. Siihen liittyen myös Jordanjoen länsirannalla vaikuttavalle Fatah-puoleen johtoiselle palestiinalaishallinnolle etsitään merkittävää osaa Gazan tulevassa hallinnossa, mitä Israel ja Egypti tukisivat. Miten Gazaa tähän saakka hallinnut Hamasin paikallinen johtaja Yahyah Sinwar suunnitelmaan suhtautuu, on vielä arvailujen varassa. Jotkut tahot Lähi-idässä kertoivat kuitenkin eilen Sinwarin haluavan rauhaa, mikä osoittaa hänen heikentyneestä asemastaan tuhotussa Gazassa.

Sen jälkeen, kun Hamasin ulkomailla vaikuttava neuvosto valitsi Teheranissa murhatun Ishmael Haniyehin seuraajaksi järjestön ylimmäksi johtajaksi Gazassa yhä piileskelevän Sinwarin, hän on nyt ainut, joka päättää rauhasta sekä vankien kohtalosta. Hänen oma kohtalonsa terroristijohtajana on kuitenkin jo sinetöity.

Kansainvälisten mediatietojen mukaan Hamasin sisällä on alkanut murhatun Haniyehin 2.5 miljardiksi dollariksi arvioidun omaisuuden paikantaminen. Siitä ovat kiinnostuneet myös läntiset tiedusteluviranomaiset, jotka terrorismin sekä rikollisjärjestöjen vastaisena toimintana haluavat päästä käsiksi tähän humanitäärisinä avustuksina kerättyyn varallisuuteen.

Israelissa on viime päivinä kuulunut huolestuneita moitteita maan strategisen turvallisuussuunnittelun puutteellisuudesta, mihin ei olla suhtauduttu täydellä vakavuudella. Todellisuudessa sen on korvannut asevoimien nopea muuntautumiskyky aina vallitsevaan haasteeseen ja tilanteeseen. Myös komentajatasolle suotu kokemukseen perustuva toimivallan käyttäminen tekee operaatiokohtaisen päätöksenteon suoraviivaisemmaksi, kun siitä on eri komentoportaiden väliltä riisuttu turha muodollisuus.

Kaikki tämä on perua Israelin itsenäisyysajan kokemuksista, kun viholliset ovat eri vuosikymmeninä haastaneet kansanarmeijaksi muodostuneen maan puolustusvoimat.

Tämän johtopäätöksen tekivät Gazan sodan alkamisesta lähtien aina viime viikkoihin asti sotakabinetissa istuneet Kansallisen yhtenäisyyspuoleen kaksi johtavaa edustajaa, asevoimien entiset komentajat Benny Gantz sekä Gadi Eisenkot, jotka avoimesti ovat moittineet myös päivänpolitiikan tunkeutuneen asevoimien strategiseen päätöksentekoon. Näin on tapahtunut erityisesti Netanjahun eri pääministerikausilla, jolloin Israelin koko yhteiskuntaa on vaivannut jyrkkä politisoituminen. Se näkyi ja kostautui Hamasin lokakuun 7. päivän yllätyshyökkäystä edeltäneen riitaisan sisäpolitiikan kautena.

Netanjahun uskotaan joutuvan tästä vielä poliittisesti maksamaan, kunhan sota Gazassa on päättynyt ja puolueettomat tutkimukset aloitettu. Asemaansa varjeleva Netanjahu on toistaiseksi torjunut kaikki vihjailevat syytökset vastuun välttämisestä, vaikka häneltä on sitä julkisesti tivattu. Mutta Gazan sotatilanteen jäätyä viime aikoina taka-alalle sekä onnistuneen Yhdysvaltain matkan parantamasta julkisuuskuvasta Netanjahu ja hänen johtamansa Likud-puolue ovat nyt kasvattaneet suosiotaan.

Se näkyy viimeisimmässä mielipidemittauksessa, missä oikeistolainen Likud on ensimmäisen kerran sitten Hamasin kohtalokkaan yllätyshyökkäyksen ohittanut keskustalaisen Kansallisen yhtenäisyyspuolueen kannatuksen parlamentin Knessetin suurimpana puolueena. Mutta se ei kuitenkaan ole kohentanut hallituskoalition takamatkaa oppositioon nähden.

Ja sitten viimeiset uutiset Pariisin olympialaisista: Israelin voitettua lauantaina vielä yhden hopeamitalin, maan seitsemän olympiamitalin saavutus koostui yhdestä kullasta, viidestä hopeasta sekä yhdestä pronssisesta mitalista.

Mutta saavutuksistaan huolimatta israelilaiset urheilijat joutuivat Pariisissa kasvokkain Lähi-idän jännitteisen tilanteen kanssa, sillä terrorin pelko sekä tappouhkaukset seurasivat heitä lähes ympäri vuorokauden. Kuten mitalisaldo osoittaa, ei se lopulta vienyt heiltä urheiluhenkeä eikä voitontahtoa.

RONY SMOLAR