Rony Smolar – Israel-uutisviikko 12.7.2021

Tuttu tapahtumarikas uutisviikko kietoi Nafatli Bennettin uuden hallituksen otteeseensa samalla voimalla, kuin mitä Benjamin Netanjahun hallitukset olivat kokeneet. Yhdelle viikolle mahtui uuden presidentin virkaanasettaminen, ensimmäinen takaisku parlamentin äänestyksessä, tärkeää naapuridiplomatiaa sekä liittolaisen Yhdysvaltojen suhteissa tapahtunut lievä kriisiytyminen.

Mutta tuota kriisiä ennen oli kuitenkin tapahtunut paljon myönteistä siitä huolimatta, että viikko alkoi hallitukselle äänestystappiolla, kun kansalaisuuslakiin haluttu rajoite ei saanut taakseen parlamentin enemmistöä, vaan tasatuloksella 59-59 esitys kaatui. Vaikka tuo tappio jäi kirvelemään, niin sillä ei kuitenkaan mitattu tuoreen hallituksen luottamusta. Se kuitenkin paljasti parlamentissa olevan yhden edustajapaikan enemmistön varassa toimivan hallituksen haavoittuvuuden. Netanjahun johtama oikeisto-oppositio onkin luvannut jatkossa hikisiä aikoja hallitukselle samalla, kun Netanjahu itse on uhonnut paluusta hallitusvastuuseen.

Mutta israelilaisten huomio oli viime päivät pääministerin virka-asunnossa, kun arvailtiin, muuttaisiko Netanjahu perheineen asunnosta määräaikaan toissailtana, eli sapatin päättymiseen mennessä. Paikalla oli kyllä näkynyt muuttoautoja, mutta seuravaksi pohdiskeltiin, minne Netanjahu muuttaisi. Hänellä tiedetään olevan asunto Jerusalemissa ja talo Caesarean rannikkokaupungissa.

Käytännöstä poiketen Netanjahu ei heti Bennettin hallituksen synnyttyä suostunut virka-asunnostaan lähtemään, sillä siihen hänellä ei kahdentoista vuoden pääministeriyden jälkeen todennäköisesti vielä tuolloin ollut valmiutta. Mutta kuukauden viiveen jälkeen Netanjahun perheen nähtiin lauantai-iltana mieltään osoittaneiden huutojen saattelemana lopulta jättävän pääministerin virka-asunnon.

Sitä vastoin huomattavasti helpommin ja perinteisten seremonioiden mukaisesti sujui isännän vaihtuminen presidentin talossa, kun presidentti Reuven Rivlin vertauskuvallisesti luovutti avaimet seuraajalleen Isaac Herzogille, nyky-Israelin 11. presidentille. Vaihto sujui lämminhenkisesti ja suosittua Rivliniä kiiteltiin kautta poliittisen kentän. Tosin suhteet Netanjahuun olivat virkakauden alusta alkaen viileät, kun Netanjahu ei kannattanut puoluetoveriaan presidentiksi. Vuosien varrella myös hyvin erilaiset yhteiskunnalliset arvot erottivat miehet, minkä lisäksi Rivlin ei viimeisten parlamenttivaalien jälkeen suostunut antamaan Netanjahun hallituksen tunnustelutehtävälle lisäaikaa.

Rivlin, joka vierasti korruptiosyytöksistä oikeutta käyvän Netanjahun jatkamista pääministerinä, halusi antaa mahdollisuuden myös muille, päätyen Jair Lapidiin, mistä sopimusjärjestelyin sitten syntyi Bennettin johtama hallitus.

Ja mitä Netanjahun oikeudenkäyntiin tulee, niin kuten sen alkaessa ounasteltiin, näyttää taitavien puolustusasianajajien sekä oikeussalissa tapahtuvan taktikoinnin seurauksena pitkittyvän. Nyt kolme viikkoa lykkääntyneinä olleet istunnot jatkuvat ensi maanantaina vain päiväksi, minkä jälkeen oikeus jää kesätauolle sekä sitä seuraavalle syksyn juutalaisten pyhäkauden vapaalle. Se merkitsee sitä, että istunnot jatkuvat todistajien kuulemisella vasta lokakuussa, joten tiedossa on hyvin pitkä oikeussalidraama.

Diplomatian monet käänteet veivät pääministeri Bennettiä viime viikolla eri tahoille. Sen jälkeen, kun hän oli käynyt ensimmäiset puhelinneuvottelut presidentti Vladimir Putinin sekä Iso-Britannian pääministerin Boris Johnsonin kanssa, niin sitten paljastui hänen vierailleen salaa naapurimaan Jordanian kuninkaan Abdullahin luona. Vierailu oli harvinainen, sillä Netanjahun ja kuninkaan välit olivat jääneet viileiksi, kuten myös maiden väliset suhteet.

Bennettin ja kuninkaan tapaamista kuvattiin lämminhenkiseksi ja suhteille uutta vauhtia antavana. Sitä todisti ulkoministeri Jair Lapidin pikainen pistäytyminen Jordanian puolelle rajaa, missä hän tapasi virkaveljensä. Siinä yhteydessä Israel sitoutui juoksuttamaan 50 miljoonaa kuutiota vettä kuivuudesta kärsivään aavikkokuningaskuntaan. Samalla Jordania päätti avata Punaisenmeren rantakohteensa Aqaban israelilaisille matkailijoille, minkä lisäksi maat sopivat kauppasuhteiden tiivistämisestä.

Ja osoituksena suhteiden merkittävästä lämpenemisestä oli kuningas Abdullahin onnittelupuhelu juuri virkaansa astuneelle presidentti Herzogille. Siinä yhteydessä kuningas totesi olevansa tyytyväinen Israelin uuden hallituksen haluun parantaa maiden suhteita ja toivoi yhteydenpidon jatkuvan, mihin presidentti Herzog täysin yhtyi.

Myös palestiinalaishallinnon presidentin Mahmud Abbasin uskotaan liittyvän näihin lämmenneisiin suhteisiin, sillä myös hän vieraili Jordanian kuninkaan luona. Tähän voidaan lisätä vielä se, että kuningas Abdullah, presidentti Abbas ja pääministeri Bennett vierailevat lähiaikoina, mutta kukin erikseen, presidentti Joe Bidenin luona Washingtonissa.

Kun Biden on hyvin lämpimin sanoin siunannut Israelin ja Jordanian nyt käynnistyneen vuoropuhelun, niin siitä voisi päätellä, että jotain on todellakin tekeillä, kuten viikko sitten ohjelmassani ounastelin.

Samassa hengessä Israelissa huomioitiin Abbasin puhelinsoitto eroavalle presidentti Rivlinille. Puhelun kuluessa miehet toivottivat toisilleen tilanteen pikaista rauhoittumista.

Israelia on hieman jäänyt kismittämään se, että Jordanian hallitsija on ensimmäisenä Lähi-idän johtajana saanut vierailukutsun Bidenin luo Valkoiseen taloon. Yleensä uuden hallinnon ensimmäisen kutsun on saanut lähin liittolainen, Israel.

Bidenin sekä oikeistolaisen ja juutalaisia siirtokunttia kannattavan Bennettin suhteissa piilossa olleet jännitteet ryöpsähtivät viime viikolla julki, kun Israel politiikkansa mukaisesti tuhosi Jordanjoen länsirannalla sijaitsevan terroristin asuinrakennuksen. Se on oikeuden päätöksellä toteutettu rankaisumuoto silloin, kun terroriteko on vaatinut israelilaisuhrin. Nyt terrori-iskun suorittanut oli Yhdysvaltain sekä palestiinalaisalueiden kansalainen, mikä sai Bidenin sekä hänen ulkoministerinsä Anthony Blinkenin ärähtämään. Heidän mielestään rangaistus oli liian raju, kun siinä kokonainen perhe menetti kotinsa. Biden kehottaa Israelia jatkossa luopumaan tästä rankaisukäytännöstä.

Bennett vastasi kunnioittavansa Yhdysvaltoja, mutta sanoi Israelin toimivan omien turvallisuusetujensa mukaisesti. Jättääkö se jatkossa ryppyjä, on vaikeata vielä arvioida, mutta Yhdysvallat aikoo kuitenkin Israelin lievästä vastustuksesta huolimatta perustaa palestiinalaisille konsulaatin Jerusalemiin.

Israel on oma-aloitteisesti viime päivinä pyrkinyt levittämään lähialueella hyvää tahtoa tarjoamalla vakavissa talousvaikeuksissa sekä yhteiskunnallisissa ongelmissa olevalle pohjoiselle naapurilleen Libanonille apua. Sen esitti puolustusministeri Benny Gantz, joka ehdotti avun jakamista maiden välillä toimivien YK:n rauhanturvajoukkojen kautta. Vaikka Israelin tarjoama apu esitettiin puhtaasti humanitäärisenä kädenojennuksena, niin Israelin uskotaan samalla pyrkivän torjumaan Iranista liittolaisensa Hizbollahin kautta maahan tulevan avun.

Islamistisen Hizbollah-järjestön politiikkana on ollut Iranin vaikutusvallan istuttaminen Libanoniin, mikä on pahoin sotkenut ennestään pirstoutuneen mutta osittain länsimaisen valtion. Nykytilaa on kuvattu täydeksi kaaokseksi, kun kaikesta on pulaa, elintarvikkeiden hinnat ovat kohonneet lähes saavuttamattomiin, niukkaa polttoainetta joutuu jonottamaan lähes vuorokauden ja kesähelteellä sekä vettä että sähköä säännöstellään. Tämä kaikki on aiheuttanut rauhattomuutta ja muuta liikehdintää, mitä viranomaiset eivät ole kyenneet rauhoittamaan. Syyttävä sormi osoittaa terroristijärjestöä Hizbollahia, joka on Libanonissa muodostanut valtion valtiossa, kuten palestiinalaisjärjestö PLO oli 1970- ja 80-luvuilla siellä tehnyt.

Hizbollahia pidetään vastuussa myös viime kesänä Beirutin satamassa tapahtuneesta valtaisasta räjähdyksestä, mikä tuhosi laajalta alueelta rakennuksia ja surmasi toistasataa ihmistä.

Libanon ei toistaiseksi ole vastannut Israelin tarjoukseen ja tuskin suostuu suoraan apuun, mutta ehkä välikäsien kautta, mihin syyrialaiset siviilit olivat sisällissodan alkuvuosina suostuneet.

Pääministeri Bennett sanoi eilen Israelin pitävän pohjoisella rajalla valmiutta siltä varalta, että puutteen keskellä eläviä libanonilaisia pyrkisi rajan yli tai että sieltä salakuljetettaisiin huumeita ja aseita.

 

Mutta Bennettin hallituksella on paljon tekemistä myös kotona, missä ajankohtaisin on vahvassa kasvussa olevat koronatartunnat ja niistä erityisesti ärhäkkä deltamuunnos. Hallituksen ohjausryhmä on toistaiseksi päättänyt tarkkailla tilannetta eikä ole vielä päättänyt uusista rajoituksista. Tosin yli 50-vuotiaita koskeva kolmas rokotuskerta on ollut pohdinnoissa esillä. Samalla Israelissa ollaan kallistumassa oman rokotetuotannon aloittamiseksi, sillä siihen löytyy maasta osaamista sekä kumppaneita muutamista EU-maista.

Hallitus on myös tarttunut alati kasvaneeseen byrokratiaan ja lupaviidakkoon, mistä syntyisi satojen miljoonien säästöt. Säästöihin pyritään myös ortodoksimiesten määräämisestä asevelvollisiksi. Asia on usein ollut esillä, mutta ortodoksipuolueisiin nojanneet Netanjahun hallitukset eivät kyenneet asiasta sopimaan. Armeijan kautta ortodoksit halutaan tuottaviksi mukaan työmarkkinoille, sen sijaan, että valtion tukemina jatkavat opiskelujaan uskontolaitoksissa.

Uusi valtionvarainministeri Avigdor Lieberman on ottanut tiukan asenteen ortodokseille maksettavista tukiaisista ja on asettanut ehdoksi juuri osallistumisen maan puolustamiseen, mukaantulon työmarkkinoille sekä hakeutumisen jatko-opiskeluihin.

Lieberman on painottanut, ettei tämä ole yhteen yhteisöön suuntautuvaa kiusantekoa, vaan vastuun tasapuolista jakamista maan koko väestön kesken. Netanjahulle uskollisina ortodoksipuolueet ovat toistaiseksi jääneet oppositioon mutta yleisesti on veikattu, etteivät kauan siellä kykene olemaan, kun aiemmin valtiolta saadut avustukset ovat kuivumassa.

Ja lopuksi: Tukalan kesähelteen keskelle Israeliin on muutamille alueille asettunut uusi vitsaus, super-termiitiksi nimetty maaperässä elävä mutta lentämään kykenevä tuholainen. Se kykenee pureutumaan läpi muovin, kumin ja jopa betonin sekä pehmeän metallin päästääkseen syömään kasveja.

Israelin ympäristöviranomaiset kertovat tuholaisen yleisimpinä esiintymisalueina maapallolla olevan Kiinan eteläosat sekä siellä rannikon ulkopuolella sijaitseva Taiwanin saari. Tuholainen tunnetaan Taiwanin nimeä edeltävästä Formosasta, eli Formosan termiittinä. Se aiheuttaa paljon tuhoa ja lisääntyy hyvin nopeasti, sillä termiittikeon kuningatar tuottaa 2.000 munaa vuorokaudessa.

Kiinassa termiittien tiedetään aiheuttaneen suurtuhoja, kuten satojen menetyksiä sekä tulvia, kun ovat syöneet heikkorakenteisia tulvapatoja.

Viime vuonna Israelissa ensimmäisen kerran havaitut termiitit voivat aiheuttaa suuria tuhoja erityisesti puustolle, kun ne juuria myöten syövät niitä sisältäpäin ja pystyyn kuollessaan puut voivat tuulten ja rankkasateiden mukana kaatua ihmisten päälle sekä teille ja sähkölinjoille. Sen lisäksi termiitit voivat tuhota maaperässä olevia putkia sekä viestintä- ja sähkökaapeleita, mistä vahingot saattavat nousta hyvin suuriksi. Samalla kun viranomaiset ovat termiittien hävittämiseksi aloittaneet myrkytyskampanjan, on ihmisiä kehotettu ilmoittamaan havainnoistaan. Super-termiitit eivät ole ihmisille vaarallisia.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR