Rony Smolar – Israel-uutisviikko 12.4.2021

Israelin kulunut uutisviikko oli täynnä tapahtumia ja dramatiikkaa, sen jälkeen kun israelilaiset olivat lomaviikon aikana sulatelleet käytyjen parlamenttivaalien tuloksia sekä juutalaisena pääsiäisenä kahdeksan päivän aikana syömänsä perinneruoan.

Nimittäin neljännet vaalit kahden vuoden kuluessa eivät edelleenkään tuoneet ratkaisua kahtiajakautuneeseen puoluekenttään, sillä kummastakaan ei löytynyt kannatusta riittävän 61:n paikan enemmistön tuen saamiseksi parlamentiin. Siksi ratkaisu päätyi presidentti Reuven Rivlinin käsiin, tehtävään mitä hän syvän poliittisen epäsovun vallitessa ei mielellään olisi halunnut ottaa, mutta mitä valtiosääntö kuitenkin edellytti.

Viimeisiä kuukausia virassa oleva presidentti Rivlin kutsui luokseen puolue kerralla edustajat ilmaisemaan ehdokkaansa hallituksen tunnustelijaksi. Tuon kierroksen tuloksena Benjamin Netanjahulla oli 52:n edustajan tuki, kun häntä vastustaneilla oli 45. Sen lisäksi 13 jätti ehdokkaansa nimeämättä.

Presidentillä oli silminnähden vaikeata antaa hallituksen muodostamistehtävä Netanjahulle, mikä myös ilmeni hänen perustelustaan, kun hän totesi käyneensä asiasta ”Jaakobin painia”. Israelilaisille televisiossa puhunut presidentti vihjasi joutuneensa pohtimaan pitkään Netanjahun saamaa korruptiosyytteen aiheuttamaa moraalista ristiriitaa ja myös presidentin elekieli kertoi hänen tehneen ratkaisunsa ”pitkin hampain”.

Ratkaisu ei myöskään ollut israelilaisten äänestäjien mieleen, sillä vaalituloksen oli toivottu johtavan Netanjahun valtakauden päättymiseen. Vaikka hänen johtamansa puolue voitti eniten paikkoja parlamentissa, kärsi hänen johtamansa oikeistorintama kirvelevän tappion.

Netanjahun vastaisesta keskusta-oikeistosta sekä vasemmistosta koostuva rintama on parlamenttiin saavuttamastaan enemmistöstä huolimatta aatteellisesti kuitenkin sirpaloitunut sekä ilman selkeätä johtajaa, mikä on 12 vuotta pääministerinä toimineelle Netanjahulle antanut vielä uuden mahdollisuuden.

Israelissa poliittiset asiantuntijat pitävät Netanjahun tehtävää enemmistöhallituksen muodostamiseksi tällä kertaa poikkeuksellisen vaikeana, sillä häntä vastustavien leiri on ainakin toistaiseksi pysynyt koossa eivätkä vaa´ankielen asemassa olevat arabipuolueet ole vielä suostuneet paljastamaan korttejaan. Netanjahulla alkoi viikko sitten 28:n vuorokauden jakso, minkä aikana iskeä kiiloja opposition riveihin. Niistä hän uskoo löytyvän puolelleen loikkareita, mitä hän samanlaisessa tilanteessa on aiemminkin onnistunut tekemään.

Poikkeuksena on kuitenkin nyt se, että presidentti Rivlin sekä joukko valtiotieteilijöitä ovat julkisesti arvostelleet tätä loikkailuilmiötä, sillä sen todetaan loukkaavan niin demokratian pelisääntöjä kuin äänestäjien tahtoa.

Mutta Netanjahun kerrotaan etenevän monien vaalien jälkeen tutuksi tulleella polullaan paitsi, että tällä kertaa hän joutuu kamppailemaan kahdella rintamalla, kun samanaikaisesti hallituksen tunnustelutehtävän kanssa käynnistyi oikeudenkäynti häntä vastaan. Se tuo hänelle lisävaikeuksia ja myös kritiikkiä mutta myös enemmän julkisuutta. Sitä hän käytti hyväkseen heti ensimmäisen oikeusistunnon jälkeen, kun hän asemansa menettämisen pelossa syytti maan oikeuslaitosta vallankaappausyrityksestä.

Asiantuntijat pitivät syytöstä härskinä poliitikolta, joka on johtanut demokratiaan tukeutuvaa maata niin pitkään. Mutta ainakin tämänhetkiset veikkaukset enteilevät epätoivoiseen tilanteeseen joutuneen Netanjahun tällä kertaa epäonnistuvan tehtävässään. Mutta myös oppositio on lähes yhtä mahdottoman tehtävän edessä, kun enemmistön saavuttaminen parlamentissa katoaa yhä etäämmäksi. Siksi on jo kuulunut huolestuttavia arvioita maan joutumisesta viidensiin vaaleihin, ellei Netanjahu väisty ja hänet korvaisi sovittelevampi poliitikko.

Olivathan viimeisimmät vaalit juuri koskeneet Netanjahua itseään eivätkä niinkään polttavia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Enteilevää oli Netanjahun liittolaisena monissa vaaleissa olleen erään uskontopuolueen johtajan ilmoitus, ettei puolue enää seuraavissa vaaleissa seisoisi Netanjahun takana. Tosin, tässä yhteydessä Netanjahulle on ehditty ehdottaa pehmeätä laskua pois politiikasta valitsemalla hänet maan seuraavaksi presidentiksi. Eräässä mielipidemittauksessa hieman yli puolet kannattikin ajatusta. Seitsemän vuotta kestävä pesti vapautuu heinäkuussa presidentti Reuven Rivlinin astuessa täysin palvelleena sivuun.

Mutta Netanjahun asemaa seuraavan hallituksen pääministerinä parantaa kiristynyt turvallisuustilanne Israelin lähialueilla sekä Yhdysvaltojen presidentinvaihdosta seuraavat diplomaattiset paineet, joissa vain Netanjahulla katsotaan olevan tarvittavaa kokemusta sekä taipumattomuutta.

Ei siis ihme, että Netanjahu on uhmakkaana julistanut Israelin toimivan omien turvallisuusetujensa mukaisesti huolimatta siitä, mihin päätökseen Iranin ydinvalvontaa ylläpitävät valtiot mahdollisesta uudesta sopimuksesta päätyvät. Nimittäin presidentti Joe Bidenilla näyttää olevan tarvetta palauttaa Yhdysvallat nykyisen sopimuksen piiriin. Sopimuksen osapuolet, siis Iran sekä YK:n Turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsenmaata sekä Saksa, palasivat viime viikolla pitkän tauon jälkeen neuvottelupöytään Itävallan pääkaupungissa Wienissä. Tosin Yhdysvallat, boikottinsa vuoksi, seurasi neuvotteluja sivuhuoneesta käsin.

Kuten tunnettua, Israel vastustaa tuota kuusi vuotta sitten solmittua sopimusta, mitä Iran on todistettavasti rikkonut ja mikä on todettu uhkaavan Israelin turvallisuutta. Israelin omista Iranin vastaisista toimista on viime aikoina nähty merkkejä, kun maiden kiristyneet välit heijastuvat mm meriliikenteeseen Persianlahdella sekä Punaisenmeren tuntumassa.

Israelin suorittamaksi on väitetty viime viikolla tapahtunut miinaisku Punaiselle merelle johtavalla meriväylällä, missä kohteena oli siellä vuosia ankkurissa ollut iranilaisalus. Israel oli epäillyt aluksen toimineen Iranin vallankumousjoukkojen vakoiluasemana sekä tukikohtana ja näin muodostaneen uhan Israelin turvallisuudelle.

Sen lisäksi, että Israel on jatkanut Syyriassa sijaitsevien iranilaisasemien vastaisia ilmaiskuja, niin eilen kerrottiin Israelin tehneen Iranin Natanzissa sijaitsevan salaisen ydinlaitoksen vahingoittaneen kyberiskun.

Iran on vuorostaan uhannut kostaa iskut Israelille ja on viime aikoina esitellyt aseteknologiaansa mm ydinpommin kuljettamiseen kykeneviä ohjuksia sekä aina 2.000 kilometriin yltäviä aseistettuja lennokkeja. Sen lisäksi maa on jatkuvasti harjoittanut merivoimiaan kommandoiskujen varalle.

Ainakin Israelissa uskotaan nokittelun Iranin kanssa todistavan, miten herkässä Lähi-idän yleistilanne on, niin kauan kuin Iranin annetaan ilman tehokasta valvontaa ja pakotteita jatkaa ydinaseensa salaamispolitiikkaansa. Israel näkee Iranin ydinaseen uhkana olemassaololleen eikä siksi kaihda vastatoimia.

Juuri viime viikolla Israelissa hiljennyttiin muistamaan ja kunnioittamaan juutalaisten kansanmurhan eli holokaustin kuutta miljoonaa uhria. Muistotilaisuuksissa käytetyissä puheissa toistettiin julistuksen omaisesti, ettei juutalaisten olemassaolo kenenkään toimesta milloinkaan asetettaisi kyseenalaiseksi. Tämä oli viittaus Iranin toistuviin uhkauksiin hävittää juutalaisvaltio maapallolta.

Jännitys vaikuttaa myös viime kesänä edenneen Lähi-idän rauhanprosessin etenemiseen, kun myös alueen sunnimuslimivaltiot näkevät shiialaisen Iranin vihollisenaan. Ja hermostuneisuudesta sekä yleistilanteen herkkyydestä kertoo myös Israelin itäisen naapurin eli Jordanian kuningaskunnan hovia ravisuttanut kriisi, mitä ennen sovinnollista ratkeamistaan pidettiin jopa palatsikaappausyrityksenä. Sinä aikana mm kuningas Abdullahin velipuoli määrättiin kotiarestiin. Kuninkaan lähipiirissä oli viime aikoina esiintynyt tyytymättömyyttä sekä korruptioepäilyjä, mikä on harvinaista hallitsijaa yleensä suuresti kunnioittavassa pienessä kuningaskunnassa.

Tässä tilanteessa presidentti Bidenin hallinnon puolustusministeri Lloyd Austin saapui eilen suuren turvallisuusasiantuntijajoukon mukana kahden päivän vierailulle Israeliin. Austin on tähän mennessä Bidenin hallinnon korkein Israelissa vieraillut edustaja. Vierailunsa aikana amerikkalaiset neuvottelevat pääministeri Netanjahun, puolustusministeri Benny Gantzin sekä Israelin armeijan johdon kanssa. Ei ole sattuma, että vierailu tapahtuu lähes samanaikaisesti, kun Yhdysvallat on aikeissa avata neuvottelut Israelin jyrkästi vastustamasta Iranin ydinvalvontasopimuksesta.

Amerikkalaisvieraan saapumista ennen julkistetussa tiedotteessa todettiin keskustelujen liittyvän yhteisiin strategisiin seikkoihin, minkä lisäksi vierailun kerrottiin vahvistavan Israelin sotilaallista etumatkaa sekä turvallisuutta Lähi-idässä.

Israelista neljän tähden kenraali Austin asiantuntijajoukkoineen jatkaa matkaansa Eurooppaan ja siellä NATO:n päämajaan Belgian Brysseliin. Naapuriin, Hollannin Haagiin ovat myös Israelin katseet suuntautuneet, sillä siellä istuvalle Kansainväliselle sotarikostuomioistuimelle ICC:lle lähti viime viikolla Israelin kipakka vastine koskien maan haastamista epäillyistä sotarikoksista oikeuteen. Syytteen takana on palestiinalaishallinnon jättämä tutkintapyyntö, mikä liittyy vuoden 2014 yhteenottoihin Gazassa. Haasteen oli jättänyt tuomioistuimen pääsyyttäjä, gambialainen Fatou Bensouda, joka Israelin mukaan on ottanut lähes päätehtäväkseen saattaa israelilaisia poliitikkoja ja upseereja sotarikoksista telkien taakse ennen kuin jättää tehtävänsä myöhemmin tänä vuonna.

Vastineessaan Israel totesi, ettei ICC:n toimivalta ulotu Israeliin, joka ei ole tunnustanut oikeusistuimen toimintaa ohjaavaa kansainvälistä sopimusta eikä näin ollen suostu sen kanssa yhteistyöhön. Israel painotti samalla, että sillä on itsellään puolueeton ja luotettava oikeuslaitos, joka kykenee tunnistamaan ja tuomitsemaan mahdolliset syylliset.

Ja lopuksi: Pyhä- ja muistopäivien suma huipentuu huomisiltana alkavaan kaatuneidenpäivän viettoon, jolloin Israelissa hiljennytään muistamaan ja kunnioittamaan sodissa henkensä antaneita. Hälytyssireenit kautta maan muistuttavat siitä kalliista hinnasta, mistä puolustusvalmiudessa alituisesti oleva kansa olemassaolostaan joutuu maksamaan.

Kaatuneiden omaiset kokoontuvat perinteisesti haudoille ja muistomerkeille, joita on eri puolilla maata sijaitsevilla kymmenillä sotilaishautausmailla. Vuorokauden kestävänä muistopäivänä tiedotusvälineissä kerrotaan sotien sankaritarinoita ja kuvaillaan maan itsenäisyysajan kohtalonhetkiä. Onhan Israel lähes kerran vuosikymmenessä joutunut sotaan tai muun kaltaiseen suureen sotilasoperaatioon.

Israel on sodissa ja terrorihyökkäyksissä menettänyt lähes 24.000 kaatunutta naista ja miestä. Tavaksi on tullut, että Israelin televisio näyttää vuorokauden ajan vakavan musiikin kera kaikkien kaatuneiden nimet. Kuluneen vuoden aikana maansa puolesta henkensä menettäneiden määrä kasvoi 43:lla.

Kaatuneiden päivä vaihtuu sitten keskiviikkoiltana lähes hetkessä avoimeen ilonpitoon koronarajoituksista vähitellen vapautuvien israelilaisten juhliessa 73:ttä itsenäisyyspäiväänsä. Tuo hetki vakavasta alakuloisuudesta iloisuuteen on lähes taianomainen, sillä se osoittaa maan yhtä lailla surevan syvästi sankareitaan kuin katsovan toiveikkaana tulevaisuuteen, eikä tuon hetken kokeminen ole poistunut mielestäni.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR